Uutiset

Monsanton oikeustaistelusta merkittävä ennakkotapaus

Maanviljelijä Percy Schmeiserin, 72, viisivuotinen taistelu geenimuunteluun erikoistunutta Monsanto-suuryhtiötä vastaan on loppusuoralla. Kanadan korkein oikeus käsittelee tammikuussa kiistaa, jolla voi olla maailmanlaajuista merkitystä.

Viisi vuotta sitten poliisi takavarikoi Schmeiserin koko rapsisadon tämän Brunossa, Kanadan Saskatchewanissa sijaitsevalta tilalta. Syynä oli Monsanton tekemä valitus. Yhtiö kuuluu maailman suurimpiin maatalouden ja biotekniikan alalla.

Monsanto syytti Schmeiseria patenttioikeuksiensa loukkaamisesta, koska tämä viljeli luvatta yhtiön kehittämää geenimuunneltua Roundup Ready -nimistä rapsilajiketta.

Schmeiserin mukaan gm-rapsi oli levinnyt hänen pellolleen naapuritilalta tuulen tuoman siitepölyn välityksellä. Pölytystä olivat voineet suorittaa myös ohi ajaneet rekat, jotka kuljettivat rapsia läheiselle tehtaalle.

Schmeiser vakuuttaa kylväneensä ainoastaan omilta pelloiltaan keräämiään siemeniä, kuten hän on tehnyt 50 vuotta. Siemenrapsin huolellinen valinta on taannut hänelle seudun parhaisiin kuuluvat sadot.

Hän kiistää tienneensä, että vuonna 1997 kerättyjen siemenien joukossa oli Monsanton patentoimaa lajiketta.

Todisteeksi Schmeiser vetoaa siihen, että hän ei ruiskuttanut kesällä 1998 pelloilleen Monsanton tuholaistentorjunta-ainetta, jota kestämään yhtiön gm-lajike on kehitetty.

Kanadalainen tuomioistuin päätti 2001, että Schmeiser oli loukannut Monsanton patenttia ja määräsi hänelle noin 130 000 euron sakot. Oikeuden mukaan sillä ei ollut merkitystä, miten siemenet pellolle joutuivat tai hyötyikö viljelijä niistä.

Schmeiser kertoo, että Monsanto on sittemmin vaatinut häneltä yli 650 000:ta euroa lisää oikeudenkäyntikuluista.

"Tilanne on järjetön. Se on sama kuin joku kaataisi jätteensä toisen maalle ja syyttäisi sitten tätä sen varastamisesta", Washingtonissa toimivan Worldwatch-instituutin maatalousasiantuntija Brian Helweil sanoo.

"Schmeiserin jutun ratkaisusta tulee merkittävä ennakkotapaus muillekin maille. Hänen tappionsa olisi paha juttu kaikille viljelijöille", jatkaa Food First -tutkimuslaitoksen edustaja Peter Rosset.

Kanadan neljän miljoonan hehtaarin rapsipelloista reilut 60 prosenttia kasvaa jo torjunta-aineita kestäviä gm-lajikkeita. Rapsi käytetään pääasiassa ruokaöljyn ja karjanrehun valmistukseen.

Schmeiserin oikeustaistelu on tähän mennessä maksanut 195 000 euroa, joista hän on pulittanut omasta pussistaan 127 000. Loppu on tullut lahjoituksina.

"Monsanto on käyttänyt kaikki mahdolliset juridiset temput pitkittääkseen juttua ja nostaakseen sen kustannuksia. Kärsimäni tappio kuitenkin pelästytti viljelijät kautta maailman, ja lahjoituksia alkoi tulla", Schmeiser kertoo.

Hän jatkaa, että ilman laajaa tukea ja eläkettään hän ei olisi vienyt juttua korkeimpaan oikeuteen.

"Monsanto häviää, oli tulos mikä tahansa. Jos Schmeiser voittaa, Monsanto ei voi estää viljelijöitä säästämästä siemenviljaa. Ja vaikka Schmeiser häviäisi, Monsanton on otettava vastuu siementensä aiheuttamasta geneettisestä saasteesta", Helweil järkeilee.

Geenimuunneltujen viljelykasvien vastustajat väittävät, että niiden leviäminen ympäristöön voi vahingoittaa ekosysteemiä ja ihmisten terveyttä. Kiistattomia tutkimustuloksia gm-viljelyn vaikutuksista ei vielä ole saatavilla.

Monsanto ja muut alan yhtiöt kieltävät talonpoikia säästämästä siemenviljaa: uudet siemenet on ostettava joka vuosi.

Kanadan viljelijät seuraavat oikeusjuttua tarkoin, vakuuttaa heidän etujärjestönsä edustaja Darrin Qualman. Hänen mukaansa siirtogeenisten tuotteiden aiheuttama saastuminen on iso ongelma koko Länsi-Kanadassa.

Erään viljelijän koko rapsisato on saastunut, ja toinen uhkaa menettää luomuluokituksensa gm-viljan leviämisen vuoksi, Qualman selittää.

Monsanto on vakuuttanut, että ongelma koskettaa vain muutamaa kymmentä tilaa. Se on pestannut opiskelijoita poimimaan gm-kasvit pois.

Qualmanin mukaan viljelijät eivät halua myöntää, että heidän peloilleen on levinnyt gm-kasveja. Schmeiserin hävittyä oikeudessa muut pelkäävät, että hekin ovat Monsantolle jotakin velkaa.

"Monsanto on luonut tänne pelon ilmapiirin", Schmeiser sanoo.

Hänen mukaansa yhtiö lähettelee tiloille kirjeitä, joissa se vaatii korvauksia siitä, että niillä kenties viljellään luvatta gm-kasveja.

"Tämä on bioterrorismia", Schmeiser tokaisee.

(Inter Press Service)

maatalousgeeniteknologia Kanada

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Fight racism -kyltti rakennuksen edustalla

Podcast: Rasistinen nimittely vahingoittaa mielenterveyttä – ”Kuulemme sitä niin paljon, että luulemme sen olevan normaalia”, sanoo Fiona Musangamfura

63 prosenttia Suomen tummaihoisista on kokenut rasistista syrjintää. Se on tuttua Fiona Musangamfuralle, joka vei nimittelyn lopulta oikeuteen. Maahanmuuttajien terveysongelmista väitelleen Shadia Raskin mukaan terveyspalveluissa ei vielä ymmärretä syrjinnän terveysvaikutuksia. Kuuntele podcast!
Mustatukkainen nainen vihreässä paidassa ikkunan edessä

Podcast: ”Olen suomalainen kirjailija, joka kirjoittaa espanjaksi” – Roxana Crisólogo on julkaissut neljä runokirjaa, mutta ei voi hakea Suomen kirjailijaliiton jäsenyyttä

Suomessa muiden kuin suomeksi tai ruotsiksi kirjoittavien kirjailijoiden on vaikea saada tukea tai näkyvyyttä. Perulaissyntyinen runoilija Roxana Crisólogo perusti Sivuvalo-projektin, joka edistää maahanmuuttajakirjailijoiden asemaa Suomessa. Kuuntele podcast!
Kasvokuvia maalattuna valkoiseen seinään

Jemen pelkää koronavirusepidemiaa – ”Näissä oloissa on mahdotonta alkeellisimmallakaan tavalla suojautua tartunnalta”

Koronaviruksen vaikutusta on verrattu sotaan. Jemeniläisestä näkökulmasta rikkaat maat saavat nyt pienen vilahduksen siitä todellisuudesta, jossa maa on elänyt viimeiset viisi vuotta, kirjoittaa avustusjärjestö Oxfamin humanitaarinen työntekijä Abdul Mohammed.
Koululaisia pulpettien ääressä

Koronavirus on sulkenut suurimman osan maailman kouluista – Valmiiksi vaikeassa asemassa oleva kärsivät eniten

Koulujen sulkeminen vaikuttaa lähes 1,7 miljardin koululaiseen ja opiskelijaan. Koulutuksen lisäksi moni menettää myös kouluateriat.
Sininen muovipallo, jossa punaisia piikkejä

Koronavirus koettelee demokratiaa

Demokratian taantuminen vakiintuneissakin demokratioissa on ollut trendinä jo pidempään, ja koronaviruksen kaltainen kriisi voi osaltaan vauhdittaa kehitystä, kirjoittavat demokratiajärjestö Demon asiantuntijat Anna Juhola ja Jussi Kanner.

Tuoreimmat

Podcast: ”Olen suomalainen kirjailija, joka kirjoittaa espanjaksi” – Roxana Crisólogo on julkaissut neljä runokirjaa, mutta ei voi hakea Suomen kirjailijaliiton jäsenyyttä
Koronavirus on sulkenut suurimman osan maailman kouluista – Valmiiksi vaikeassa asemassa oleva kärsivät eniten
Tutkimus: Demokratiaa ei juuri käsitellä Euroopan opettajakoulutuksessa – Syynä on se, ettei demokratia ole aiemmin ollut uhattuna, sanoo lehtori Matti Rautiainen
Käsienpesu on tehokas tapa ehkäistä koronaa, mutta monille se ei ole mahdollista – Pakolaisapu aloitti hygieniakoulutukset Ugandan pakolaisasutusalueilla
Podcast: Rasistinen nimittely vahingoittaa mielenterveyttä – ”Kuulemme sitä niin paljon, että luulemme sen olevan normaalia”, sanoo Fiona Musangamfura
Kysely: Jemenin lapset kärsivät peloista ja masennuksesta – Koronavirus luo uusia uhkia
Liialliset sateet uhkaavat Pakistanin viljasatoa – ”Koko vuoden kylvökiertomme on mennyt sekaisin”
Hävikkiruokabisnes tuli jäädäkseen
Adolfo Vera ja Ahmad Hosseini ovat eri sukupolvien maahanmuuttajia Suomessa – ”Silloin juotiin aina kolme kuppia kahvia”
Naisten sukuelinten silpomien taustalla on sukupuolten epätasa-arvo, mutta edes vastustajat eivät aina ymmärrä sitä – Suomalainen väitöstutkimus peräänkuuluttaa juurisyihin puuttumista