Uutiset

Moniavioisuus jarruttaa tasa-arvoa Senegalissa

Yhä useampi senegalilaismies ottaa liudan vaimoja, koska muutkin tekevät niin.
Fatou (40), Awa (32) ja Aissatou Gaye (24) istuskelevat hiljaisina kotinsa lattialla Senegalin pääkaupungissa Dakarissa.

”Nämä ovat minun kolme vaimoani, ja otan pian neljännen täyttääkseni islamin lain vaatimukset”, liikemies Ousmane Gaye (50) ylpeilee. Hänen mukaansa vaimot elävät keskenään sovussa ja rauhassa.

Nimettömänä pysyttelevä perheenjäsen kertoo toisen version: ”Fatou ja Awa hakkasivat ja haukkuivat Aissatouta viime yönä. Heidän mukaansa Aissatou on noitunut aviomiehen rakastamaan häntä liikaa.”

Lähteen mukaan perheessä ei ole nähty rauhaa sen jälkeen, kun isäntä toi Aissatoun taloon kolme vuotta sitten.

Naisia on kielletty puhumasta ongelmistaan ulkopuolisille, eikä heillä ole lupa valittaa niin kauan kuin he saavat talosta ”kaiken” eli ruokaa, vaatteita ja seksiä.

”Elämä on tällaista”

”Elämä Senegalissa on tällaista”, nettikahvilaa pitävä Adama Kouyate sanoo. Hän sai kaksi vuotta sitten perinnöksi kuolleen veljensä vaimon ja kuusi lasta. Se nosti Kouyaten lapsiluvun 14:ään.

Kouyaten mielestä islamilla ei ole moniavioisuuden kanssa mitään tekemistä, vaan kyse on perinteestä. ”Naisella ei ole oikeutta vastustaa tai hänet kirotaan loppuiäkseen.”

Aminataksi esittäytyvä nainen on eronnut 18 vuoden jälkeen moniavioisesta liitosta ja neuvoo salaa kanssasisariaan. ”Moniavioisuus on orjuuden muoto. Naisilla ei ole ääntä eikä valituskanavia”, hän sanoo.

”Moniavioisuus on silkkaa helvettiä ja valheita”, vahvistaa yliopistosta valmistunut Rokhaya (23), joka pakotettiin tänä vuonna 48-vuotiaan miehen vaimoksi.

”Haaveilin omasta yrityksestä ja matkoista ympäri Afrikkaa. Nyt olen jumissa täällä ja tulen hulluksi, koska lukutaidoton ja rikas mieheni ei anna minun toteuttaa unelmiani”, hän nyyhkii.

Daya (30) haluaisi opiskella, mutta pelkää, ettei mies salli sitä. Hän lopetti koulunkäynnin 15-vuotiaana joutuessaan naimisiin serkkunsa kanssa, joka on islamilainen uskonoppinut. Parilla on seitsemän lasta.

Tasa-arvo paperilla

Aminata muistuttaa, että Senegalin perustuslaki takaa sukupuolten tasa-arvon. Käytännössä naiset ovat kuitenkin heikoilla koulutuksessa, työelämässä, maanomistuksessa ja perintöoikeudessa.

Yhdysvaltain kehitysapuviraston Usaidin keväällä julkaistu arvio sukupuolten tasa-arvosta Senegalissa paljastaa muun muassa, että 20-24-vuotiaista naisista 39 prosenttia oli avioitunut ennen 18 vuoden ikää.

Useimmat IPS:n haastattelemat dakarilaiset nuoret miehet aikovat hankkia useita vaimoja.

Yliopisto-opiskelija Lamine Camara (22) perustelee ratkaisua terveyssyillä: ”Virallistan mieluummin kaikki suhteeni kuin hankin joukon tyttöystäviä ja otan riskin saada aids.”

”Se on kuin muoti, jota seurataan. Sitä paitsi Senegalissa on naisia enemmän kuin miehiä. Meillä päin lähes kaikki miehet, nuoret ja köyhät mukaan lukien, ovat moniavioisia”, kuoma-autonkuljettaja Issa Diop (28) kertoo.

Senegalissa on liki 13 miljoonaa asukasta. 15-64-vuotiaissa naisia on tilaston mukaan 3,6 miljoonaa ja miehiä 3,2 miljoonaa.

Tietämättömyys taustalla

”Senegalin moniavioisuudesta ei tietääkseni ole tilastoja. On tapana sanoa, että kaupungeissa joka neljäs ja maalla joka kolmas liitto on polygaminen, mutta luvut ovat alakantissa”, sosiaalityöntekijä ja tasa-arvoaktivisti Fanta Niang sanoo.

Hän valittaa, että moniavioisiin liittoihin joutuvat naiset ovat usein lukutaidottomia ja tietämättömiä oikeuksistaan. YK:n mukaan 61 prosenttia Senegalin naisista ei osaa lukea.

Vanhoillisten vastarinnasta huolimatta Senegaliin säädettiin vuonna 2010 tasa-arvolaki, joka edellyttää, että vaaleissa puolet ehdokkaista on naisia. Sen tuloksena maan 150-jäseniseen parlamenttiin valittiin 64 naista.

Niangin mukaan se ei ole vähentänyt polygamiaa. ”Naisten voimaannuttaminen pitää aloittaa alhaalta eikä huipulta”, hän vaatii.

genderseksuaalisuushiv/aids Senegal Suomen IPS

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Puolilähikuva naisesta vihreällä penkillä kimppu vaaleanpunaisia neilikoita kädessään

”Meidän aikamme on narsistista pöhöttyneisyyttä ja omakuvien monistamista” – Tanssija Sanna Kekäläinen teki esityksen ilmastonmuutoksesta ja ihmisen vaikutuksesta maapalloon

Sanna Kekäläinen pohti vuosia, miten kääntää ilmastonmuutos esittävien taiteiden kielelle. Tuloksena on Kansallisteatterin suurella näyttämöllä ensi-iltansa saava teos If I Would Lose My Voice, jonka keskiössä eivät ole ihmiset henkilökohtaisine tunteineen vaan maapallo, jolla ihmiset ovat ”pelkkiä pieniä kakkiaisia”.
Nainen pöydän takana.

Alkuperäiskansojen maat ovat vaarassa, kun talouksia elvytetään pandemian jäljiltä

Kiinnostus alkuperäiskansojen asuttamien alueiden luonnonvaroihin on lisääntynyt, sillä talouksille halutaan piristysruiske koronapandemian jälkeen. Se voi pahentaa pandemian vaikutuksia, varoittaa Amerikkojen ihmisoikeuskomission varapresidentti Antonia Urrejola.
Mies ja lapsi tulvavedessä kelluvassa veneessä.

Bangladeshissa on pahimmat tulvat vuosiin – Noin 5,5 miljoonaa ihmistä kärsii seurauksista

Bangladeshin monsuunikaudella sataa aina, mutta tänä vuonna sateet ovat olleet poikkeuksellisen rankkoja ja tulvat kestäneet kauan. ”Ne, joilla ei laillani ole minne mennä, elävät taloissa, jotka ovat osittain veden alla. Huoneessamme on polven syvyydeltä vettä”, kertoo räätäli Arif Hossain.
Hengityssuojaimella varustettu nainen ompelukoneen ääressä.

Koronavirus supistaa vaateteollisuutta, ja seuraukset osuvat pahimmin kehitysmaiden työntekijöihin – Miljoonat ovat jääneet ilman palkkaansa

Osa vaatebrändeistä kieltäytyi koronakeväänä maksamasta jo toimitettuja tuotteita. Vaikutuksista kärsivät eniten Aasian vaatetehtaiden työntekijät, joista moni on nyt pudonnut tyhjän päälle.
Vaurioituneita rakennuksia ja miehiä raivaamassa raunioita.

Suomalaisjärjestöiltä tukea Beirutin avustustyöhön – Räjähdys on maalle jälleen uusi kriisi

Unicefin hätäapukeräys tuotti kolmessa päivässä yli 100 000 euroa. Maa tarvitsee hätäavun lisäksi myös jälleenrakentamista.

Luetuimmat

YK:n kestävän kehityksen raportti: Afrikan maat saavuttaneet ilmastotavoitteet parhaiten, Suomi ja muut länsimaat listan häntäpäässä
”Meidän aikamme on narsistista pöhöttyneisyyttä ja omakuvien monistamista” – Tanssija Sanna Kekäläinen teki esityksen ilmastonmuutoksesta ja ihmisen vaikutuksesta maapalloon
Tutkimus: Alle 15-vuotiaiden tyttöjen sukuelinten silpominen romahtanut Afrikassa – ”Riskitekijät ovat silti yhä vallalla”
Zimbabwe pidätti protestijohtajan
Koronavirus on vauhdittanut etäoppimista myös kehittyvissä maissa – Moni kuitenkin putosi kyydistä, eivätkä kaikki pääse enää takaisin
Koronavirus supistaa vaateteollisuutta, ja seuraukset osuvat pahimmin kehitysmaiden työntekijöihin – Miljoonat ovat jääneet ilman palkkaansa
Akkuteollisuus ei pärjäisi ilman Kongon pahamaineisia kaivoksia – Koboltin eettisyyttä on vaikea varmistaa, sanoo kaivosalueella vieraillut suomalaistutkija
Lähes kolmannes haitilaisista kärsii nälästä – Köyhyyden siemenet kylvettiin jo siirtomaa-aikoina, ja siksi maan kriisi on helppo unohtaa
Suomalaisjärjestöiltä tukea Beirutin avustustyöhön – Räjähdys on maalle jälleen uusi kriisi
Puiden istutusta ylistetään ilmastonmuutoksen ratkaisukeinona – Tutkijoiden mukaan pahimmillaan vaikutus voi olla kuitenkin päinvastainen