Uutiset

Moni senegalilaistyttö lopettaa koulunkäynnin kuukautisten vuoksi – Ongelmina käymälätilojen ja veden puute

Yli puolet senegalilaisista koulutytöistä jää joskus pois koulusta kuukautisten vuoksi ja moni joutuu lopettamaan kokonaan. Senegalin kouluista vain yhdellä prosentilla on erilliset tyttöjen käymälät. Kuukautishygienian ylläpitoa hankaloittaa myös paheneva vesipula.
Aasi ja kaksi lasta keräämässä vettä keltaisiin kanistereihin
Fatoumata Binta (vas.) ja veljensä Iphrahima Tall keräävät vettä lähes kuivasta joenuomasta. Tänä kesänä heidänkin perheensä on kärsinyt vesipulasta. (Kuva: Stella Paul / IPS)

Läntisessä Senegalissa M’Bourin kaupungissa asustava yksitoistavuotias Fatoumata Binta joutuu heräämään aamuvarhaisella ja lähtemään veljiensä Iphraiman ja Ismailan kanssa noutamaan vettä joesta monen kilometrin päässä kotoa.

Bintan kotikaupunki kärsii usein vesikatkoista. Koronaviruksen vuoksi hänen perheensä tarvitsisi tavallista enemmän vettä, jotta he pystyisivät pesemään kätensä riittävän usein ja muutenkin ylläpitämään puhtautta.

Heillä on toinenkin syy hakea lisää vettä joesta. Lähiviikkoina muslimiperheet uhraavat karjaa tabaski-juhlan kunniaksi, ja Bintan perhe on kasvattanut vuohia myytäväksi markkinoilla juhlan alla. Vuohet vaativat paljon vettä.

”Jos ne eivät juo tarpeeksi, ne laihtuvat ja ne joudutaan myymään halvemmalla”, Binta selittää.

Käymälöiden kehitysmaa

Koronan takia Fatoumata Binta ei ole ollut koulussa sitten maaliskuun. Senegalin koulut suljettiin maaliskuun 15. päivä ja niiden oli määrä aueta kesäkuun alussa. Koulujen avaaminen kuitenkin peruttiin, kun useat opettajat ympäri maan olivat sairastuneet koronaan.

Kun koulut sitten avataan syksyllä, Binta ei kenties palaa luokkaansa. Hänen koulussaan ei ole tarpeeksi vettä, Binta perustelee. Koulussa ei myöskään ole erillisiä tyttöjen ja poikien käymälöitä, eikä juuri ensimmäiset kuukautisensa saanut Binta kehtaa käyttää yhteisvessaa.

Senegalin kouluista vain yhdellä prosentilla on erilliset tyttöjen käymälät. Kun 45 kehitysmaan kouluoloja vertaillaan, Senegal jää vessa-asiassa viimeiseksi. Tyttöjä kyllä yritetään saada pysymään perusasteen kouluissa, mutta heidän puhtaustarpeensa jätetään huomiotta.

Niinpä yli puolet senegalilaisista koululaistytöistä jää joskus pois koulusta kuukautisten ja puutteellisten pesumahdollisuuksien vuoksi.

Viidenneksellä ei puhdasta juomavettä

Senegalilaiset kansalaisjärjestöt ovat tunnistaneet ongelman ja jotkut ovat alkaneet järjestää epävirallisia oppitunteja ja työpajoja koulutytöille. Työpajoissa kerrotaan kuukautishygienian tärkeydestä sekä neuvotaan uudelleenkäytettävien kuukautissuojien tekoa.

”Nyt on sitten haasteena pitää kuukautissuojat puhtaina. Uudelleenkäytettävät suojathan täytyy pestä. Mutta jos ei ole pesuvettä, mitä hyötyä on tiedosta, että niitä voisi käyttää uudelleen”, kysyy opiskelija Amelie Ndecky.

Senegalin koko väestöstä 49 prosentilla ei ole käytössään kunnollisia vessoja ja pesutiloja. Peräti viidenneksellä senegalilaisista ei ole myöskään turvallista juomavettä, ja heidän täytyy juoda avokaivoista ja puroista suodattamatonta, mahdollisesti juomakelvotonta vettä.

Kun tyhjää yskivästä vesihanasta ei ole apua, naiset joutuvat kulkemaan pitkiäkin matkoja puhtaan veden ja pesumahdollisuuksien äärelle. Se kuluttaa voimia ja altistaa väkivallalle. Vesipisteen läheisyys puolestaan johtaa ripulien ja alle viisivuotiaiden lasten kuolleisuuden vähenemiseen.

Vesilaitoksen yksityistäminen pahensi tilannetta

Senegalin kaupungeissa vesikatkot ovat olleet yleisiä jo vuosien ajan. Tänä kesänä vedenpuute on kuitenkin ollut tavallistakin ankarampaa ja se on saanut mielenosoittajat liikkeelle niin pääkaupunki Dakarissa kuin M’Bourissakin.

Monet valittavat, että vesitilanne on heikentynyt entisestään sen jälkeen kun hallitus tammikuussa luovutti vesihuollon viideksitoista vuodeksi yksityiselle Sen’eau -firmalle.

Mielenosoitusten paineessa Sen’eau ilmoitti, että vesikriisi johtuu myrskyn vaurioittamasta infrastruktuurista. Yhtiö lupasi, että vedenjakelu normalisoituu ensi vuoteen mennessä.

Tilanteen korjaantumista odotellessaan kansalaiset joutuvat käyttämään ylimääräistä rahaa veden ostamiseen. Vaikka sadekausi alkoikin heinäkuussa, vettä ei vieläkään ole tarpeeksi.

”Hanasta tulee vettä vain tipoittain, mutta vesilaskut ovat silti suuria”, valittaa 23-vuotias terveydenhoitaja Fatima Faye. Fayen täytyy käyttää joka viikko 8,5 euroa veden ostamiseen.

sukupuolten tasa-arvokehityskoulutuslapsetvesi ja viemäröintiyhtiötterveys Senegal

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

mies puolilähikuvassa puutarhakeinussa.

Eläkkeelle jäävä avustustyön veteraani Kalle Löövi on huolissaan avun politisoitumisesta – ”Retoriikka on menossa todella huonoon suuntaan”

Lähes 50 vuotta erilaisissa Punaisen Ristin tehtävissä toiminut kansainvälisen avun johtaja Kalle Löövi on nähnyt humanitaarisen avun sektorin ammattimaistumisen ja tehostumisen. Hänen mukaansa juuri nyt on tehtävä työtä sen eteen, että apu säilyy yhä puolueettomana eikä sitä hyödynnetä propagandavälineenä.
YK:n humanitaarisen avun koordinaattori Mark Lowcock

Jemen taas lähellä nälänhätää, varoittaa YK – ”Valitettavasti ne, jotka voisivat auttaa, pääosin valitsevat olla tekemättä niin”

Monet avunantajamaat eivät ole toteuttaneet lupauksiaan toimittaa Jemeniin lisää apua, ja samaan aikaan konfliktin osapuolet eivät päästä apua perille. Noin yhdeksän miljoonan ihmisen apua on jo jouduttu leikkaamaan.
Keltainen mielenosoituskyltti, jossa lukee I welcome refugees, il faut protéger les réfugiées

Järjestöt vaativat Suomea ottamaan lisää vastuuta Morian turvapaikanhakijoista

Suomi on ilmoittanut ottavansa vastaan tulipalon tuhoamasta Kreikan Moriasta 11 ilman huoltajaa olevaa alaikäistä turvapaikanhakijaa, mutta määrä sisältyy jo keväällä tehtyyn päätökseen. Nyt tarvitaan lisää tekoja, vaaditaan järjestöjen kannanotossa.
YK:n ydinaseet kieltävä sopimus kirjoituspöydällä

Ulkoministeri sanoi sen minkä voi, mutta vesittikö se rauhanliikkeen tavoitteet?

Niin vihreät, sdp kuin vasemmistoliittokin kannattivat muutama vuosi sitten liittymistä ydinaseet kieltävään sopimukseen. Sitten puolueet pääsivät hallitukseen ja tavoite ajettiin kauas horisonttiin. Rauhanliikkeen pitää vaatia päättäjiltä sanoja ja vahtia tekoja, kirjoitttaa rauhanjärjestö Sadankomitean hallitukseen kuuluva Jarmo Pykälä.
Hengityssuojaimella suojautunut nainen ompelukoneen ääressä.

”25 vuotta taaksepäin 25 viikossa” – Korona on pysäyttänyt edistyksen monissa kehitystavoitteissa, kertoo Gates-säätiön raportti

Maailman pitäisi poistaa äärimmäinen köyhyys vuoteen 2030 mennessä, mutta sen sijaan se on koronapandemian seurauksena kasvanut jo seitsemän prosenttia.