Uutiset

Moni senegalilaistyttö lopettaa koulunkäynnin kuukautisten vuoksi – Ongelmina käymälätilojen ja veden puute

Yli puolet senegalilaisista koulutytöistä jää joskus pois koulusta kuukautisten vuoksi ja moni joutuu lopettamaan kokonaan. Senegalin kouluista vain yhdellä prosentilla on erilliset tyttöjen käymälät. Kuukautishygienian ylläpitoa hankaloittaa myös paheneva vesipula.
Aasi ja kaksi lasta keräämässä vettä keltaisiin kanistereihin
Fatoumata Binta (vas.) ja veljensä Iphrahima Tall keräävät vettä lähes kuivasta joenuomasta. Tänä kesänä heidänkin perheensä on kärsinyt vesipulasta. (Kuva: Stella Paul / IPS)

Läntisessä Senegalissa M’Bourin kaupungissa asustava yksitoistavuotias Fatoumata Binta joutuu heräämään aamuvarhaisella ja lähtemään veljiensä Iphraiman ja Ismailan kanssa noutamaan vettä joesta monen kilometrin päässä kotoa.

Bintan kotikaupunki kärsii usein vesikatkoista. Koronaviruksen vuoksi hänen perheensä tarvitsisi tavallista enemmän vettä, jotta he pystyisivät pesemään kätensä riittävän usein ja muutenkin ylläpitämään puhtautta.

Heillä on toinenkin syy hakea lisää vettä joesta. Lähiviikkoina muslimiperheet uhraavat karjaa tabaski-juhlan kunniaksi, ja Bintan perhe on kasvattanut vuohia myytäväksi markkinoilla juhlan alla. Vuohet vaativat paljon vettä.

”Jos ne eivät juo tarpeeksi, ne laihtuvat ja ne joudutaan myymään halvemmalla”, Binta selittää.

Käymälöiden kehitysmaa

Koronan takia Fatoumata Binta ei ole ollut koulussa sitten maaliskuun. Senegalin koulut suljettiin maaliskuun 15. päivä ja niiden oli määrä aueta kesäkuun alussa. Koulujen avaaminen kuitenkin peruttiin, kun useat opettajat ympäri maan olivat sairastuneet koronaan.

Kun koulut sitten avataan syksyllä, Binta ei kenties palaa luokkaansa. Hänen koulussaan ei ole tarpeeksi vettä, Binta perustelee. Koulussa ei myöskään ole erillisiä tyttöjen ja poikien käymälöitä, eikä juuri ensimmäiset kuukautisensa saanut Binta kehtaa käyttää yhteisvessaa.

Senegalin kouluista vain yhdellä prosentilla on erilliset tyttöjen käymälät. Kun 45 kehitysmaan kouluoloja vertaillaan, Senegal jää vessa-asiassa viimeiseksi. Tyttöjä kyllä yritetään saada pysymään perusasteen kouluissa, mutta heidän puhtaustarpeensa jätetään huomiotta.

Niinpä yli puolet senegalilaisista koululaistytöistä jää joskus pois koulusta kuukautisten ja puutteellisten pesumahdollisuuksien vuoksi.

Viidenneksellä ei puhdasta juomavettä

Senegalilaiset kansalaisjärjestöt ovat tunnistaneet ongelman ja jotkut ovat alkaneet järjestää epävirallisia oppitunteja ja työpajoja koulutytöille. Työpajoissa kerrotaan kuukautishygienian tärkeydestä sekä neuvotaan uudelleenkäytettävien kuukautissuojien tekoa.

”Nyt on sitten haasteena pitää kuukautissuojat puhtaina. Uudelleenkäytettävät suojathan täytyy pestä. Mutta jos ei ole pesuvettä, mitä hyötyä on tiedosta, että niitä voisi käyttää uudelleen”, kysyy opiskelija Amelie Ndecky.

Senegalin koko väestöstä 49 prosentilla ei ole käytössään kunnollisia vessoja ja pesutiloja. Peräti viidenneksellä senegalilaisista ei ole myöskään turvallista juomavettä, ja heidän täytyy juoda avokaivoista ja puroista suodattamatonta, mahdollisesti juomakelvotonta vettä.

Kun tyhjää yskivästä vesihanasta ei ole apua, naiset joutuvat kulkemaan pitkiäkin matkoja puhtaan veden ja pesumahdollisuuksien äärelle. Se kuluttaa voimia ja altistaa väkivallalle. Vesipisteen läheisyys puolestaan johtaa ripulien ja alle viisivuotiaiden lasten kuolleisuuden vähenemiseen.

Vesilaitoksen yksityistäminen pahensi tilannetta

Senegalin kaupungeissa vesikatkot ovat olleet yleisiä jo vuosien ajan. Tänä kesänä vedenpuute on kuitenkin ollut tavallistakin ankarampaa ja se on saanut mielenosoittajat liikkeelle niin pääkaupunki Dakarissa kuin M’Bourissakin.

Monet valittavat, että vesitilanne on heikentynyt entisestään sen jälkeen kun hallitus tammikuussa luovutti vesihuollon viideksitoista vuodeksi yksityiselle Sen’eau -firmalle.

Mielenosoitusten paineessa Sen’eau ilmoitti, että vesikriisi johtuu myrskyn vaurioittamasta infrastruktuurista. Yhtiö lupasi, että vedenjakelu normalisoituu ensi vuoteen mennessä.

Tilanteen korjaantumista odotellessaan kansalaiset joutuvat käyttämään ylimääräistä rahaa veden ostamiseen. Vaikka sadekausi alkoikin heinäkuussa, vettä ei vieläkään ole tarpeeksi.

”Hanasta tulee vettä vain tipoittain, mutta vesilaskut ovat silti suuria”, valittaa 23-vuotias terveydenhoitaja Fatima Faye. Fayen täytyy käyttää joka viikko 8,5 euroa veden ostamiseen.

sukupuolten tasa-arvokehityskoulutuslapsetvesi ja viemäröintiyhtiötterveys Senegal

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Juho Kahranaho seisoo palestiinalaisen rakennuksen edessä ja katsoo kameraan.

Ensiapua ja traumatyön ohjausta – Juho Kahranaho kertoo, millaista SPR:n avustuslääkärin työ on Länsirannalla

Juho Kahranahon oli tarkoitus lähteä hoitamaan koronapotilaita kenttäsairaalaan Palestiinan Länsirannalle, mutta päätyikin pelastamaan suuhun ammutun miehen hengen ja kouluttamaan paikallisia traumatyössä.
Etiopialainen koululainen piirtää härkää kouluvihkoonsa.

Unicef: Koulusulut ovat lisänneet teiniraskauksia ja lapsiavioliittoja kehitysmaissa

Kouluja on ollut suljettuina pitkiä aikoja kehitysmaissa koronapandemian vuoksi. Tämä on lisännyt muun muassa teiniraskauksien, lapsiavioliittojen ja lapsiin kohdistuvan väkivallan määrää.
Intialaisia naisia kadulla selin kameraan. Naisilla on värikkäät huivit päässä.

Äärihindut häiriköivät Intian musliminaisia naishuutokaupoilla sosiaalisessa mediassa

Sosiaaliseen mediaan on perustettu muun muassa tilejä, joilla jaetaan netistä haettuja musliminaisten kuvia ja huutokaupataan heitä luvatta. Tarkoituksena on vaientaa musliminaiset, jotka eivät alistu äärihindujen ylivaltaan.
Vihanneksia ruokakaupan hyllyllä.

Kiertomaatalous on tehokasta ja kestävää - "Viljelyn ja karjankasvattamisen yhdistäminen on esimerkki kestävästä ruuantuotannosta"

Karjan lanta kasvattaa satoa ja kasvien jäämät ruokkivat eläimiä sekä parantavat niiden tuotantoa. Aidosti kierrättävänä karjankasvatuksen ja viljelyn yhdistäminen lisäävät myös maatalouden tehokkuutta.
Nainen nojaa otsan käteensä ja istuu penkillä odottamassa terveyskeskuksen oven suulla.

Konflikti jälleen kiihtynyt Etiopian Tigrayssa – Taisteluita pakolaisleireillä ja aktivistien pidätyksiä

Marraskuussa alkanut konflikti on aiheuttanut valtavasti kärsimystä siviileille. YK on vedonnut konfliktin osapuoliin, että siviilit ja pakolaiset jätettäisiin rauhaan.

Luetuimmat

Maatalousalan työvoimapula uhkaa Afrikkaa – Pienviljelijän keski-ikä on 60 vuotta
Kamerunin kieliryhmien välinen konflikti on mutkikas vyyhti kolonialismin perintöä ja eriarvoisuutta
Maailman piti päästä eroon lapsityöstä, mutta kehitys on kääntynyt jyrkkään alamäkeen – ”Intiassa kestää ainakin kymmenen vuotta päästä pandemiaa edeltävään tilanteeseen”
Rikkaat maat haalivat leijonanosan koronarokotteista ja suojelevat samalla lääkeyhtiöidensä voittoja – Siinä ei ole mitään järkeä, sanoo taloustieteen professori Jayati Ghosh
Ensiapua ja traumatyön ohjausta – Juho Kahranaho kertoo, millaista SPR:n avustuslääkärin työ on Länsirannalla
Pariisin huippukokouksessa luvattiin tasa-arvotyöhön 40 miljardin dollarin rahoituspotti
Nälkä kasvanut dramaattisesti koronapandemian vuoksi – YK:n tavoite poistaa nälänhätä 2030 mennessä uhkaa vesittyä
Suomen uudessa kehityspolitiikan selonteossa on hienoja periaatteita, mutta konkretia puuttuu, kritisoivat järjestöt – ”Voi jäädä rammaksi ankaksi”
Konflikti jälleen kiihtynyt Etiopian Tigrayssa – Taisteluita pakolaisleireillä ja aktivistien pidätyksiä
Tutkimus: Alkuperäiskansat tuottavat ruokaa kestävimmin, mutta ilmastonmuutos uhkaa viedä ikivanhat ruuantuotantojärjestelmät mennessään