Uutiset

Monen Afrikan maan vesijärjestelmä on peräisin siirtomaa-ajalta – Miljoonat pienviljelijät joutuvat siksi käyttämään vettä ”laittomasti”

Uusi tutkimus kehottaa Afrikan maita uudistamaan vesijärjestelmänsä. Tällä hetkellä virallinen vedenkäyttöoikeus on usein vain suuryrityksillä ja monet pienviljelijät jäävät ilman.
Vihreitä lehtikasveja pellolla, viljelijöitä
EU:n tukema uusi kastelumalli auttoi viljelijöitä Kenian Isolossa vuonna 2013. Uuden tutkimuksen mukaan monissa Afrikan maissa vesijärjestelmä on peräisin siirtomaa-ajalta. (Kuva: Martin Karimi / EU Civil Protection and Humanitarian Aid Operations / CC BY-ND 2.0)

Monet Afrikan pienviljelijöistä joutuvat kastelemaan peltonsa ainakin teoriassa laittomasti, koska heillä ei ole virallisesti lupaa käyttää vettä, selviää tuoreesta tutkimuksesta (pdf). Syynä on siirtomaa-ajalta periytyvä vesilupajärjestelmä, jossa kansalliset viranomaiset myöntävät vedenkäyttölupia pääasiassa suurille toimijoille, kuten yrityksille.

”Kansallisten vesijärjestelmien soveltaminen on ainakin paperilla kriminalisoinut viidessä maassa jopa sata miljoonaa ihmistä, joilla ei ole vesilupaa. Valtio ei tavoita heitä lupajärjestelmän työläyden takia”, sanoo tutkimuksen pääkirjoittaja Barbara van Koppen tiedotteessa.

Tutkimuksen ovat tehneet Sri Lankassa päämajaansa pitävä International Water Management Institute (IWMI) ja muun muassa Etelä-Afrikassa toimiva tutkimuslaitos Pegasys Institute.

Tutkimus keskittyy Keniaan, Malawiin, Etelä-Afrikkaan, Ugandaan ja Zimbabween, mutta tutkijoiden mukaan tilanne on samantyyppinen myös hyvin monessa muussa Afrikan maassa.

Monet siirtomaaisännät ottivat 1900-luvun alussa käyttöön järjestelmän, jossa vedenkäyttölupia annettiin vain valkoisille uudisasukkaille. Kotitaloudet saivat käyttää edelleen vettä, samoin mikrotason viljelijät, mutta heidän asemansa jäi heikommaksi. Itsenäistymisen jälkeen lupajärjestelmä on jäänyt monissa maissa ainoaksi tavaksi hallinnoida vettä.

Samalla on luotu hallinnollinen painajainen, kun pienviljelijät yrittävät hakea itselleen lupia eikä viranomaisten kapasiteetti riitä, tutkimuksessa kerrotaan. Esimerkiksi Etelä-Afrikassa on viimeisten parinkymmenen vuoden aikana pystytty myöntämään vain vajaat 6 000 vesilupaa. Järjestelmä suosii suuria yrityksiä, jotka tietävät parhaiten, miten toimia viranomaisten kanssa ja joilla on varaa maksaa käsittelymaksut.

Suuryritykset tarvitsevat vettä esimerkiksi laajaan kastelutoimintaan, kaivostoimintaan, teollisuuteen ja vesivoimaloihin.

Pienviljelijät eivät yleensä joudu oikeuteen laittomasta vedenkäytöstään, mutta tutkijoiden mukaan vesijärjestelmien ”dekolonisointi” on silti tärkeää, jotta pienviljelijät voisivat harjoittaa tehokkaammin maataloutta. Sen mukaan paras tapa olisi hybridijärjestelmä, jossa lupajärjestelmä pysyisi, mutta se sääntelisi suuria vedenkäyttäjiä. Lisäksi rinnalle otettaisiin perinteiset lait, joita on neuvoteltu vuosisatojen ajan paikallisesti.

”Pienkastelu voi olla Afrikan paras toivo satojen tuottamisen lisäämiseksi ja sen haavoittuvuuden vähentämiseksi kuivuuden pahentuessa”, muistuttaa IWMI:n Afrikan-johtaja Timothy Williams.

eriarvoisuusmaanomistusmaatalousvesi ja viemäröinti Afrikka

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Puolilähikuva naisesta vihreällä penkillä kimppu vaaleanpunaisia neilikoita kädessään

”Meidän aikamme on narsistista pöhöttyneisyyttä ja omakuvien monistamista” – Tanssija Sanna Kekäläinen teki esityksen ilmastonmuutoksesta ja ihmisen vaikutuksesta maapalloon

Sanna Kekäläinen pohti vuosia, miten kääntää ilmastonmuutos esittävien taiteiden kielelle. Tuloksena on Kansallisteatterin suurella näyttämöllä ensi-iltansa saava teos If I Would Lose My Voice, jonka keskiössä eivät ole ihmiset henkilökohtaisine tunteineen vaan maapallo, jolla ihmiset ovat ”pelkkiä pieniä kakkiaisia”.
Laiva satamassa.

Järjestöjen uusi meripelastusalus aloittaa Välimerellä – ”Tavallisten ihmisten yhteinen vastalause EU:n rasistiselle politiikalle”

Välimeri on ollut koronaviruksen ja viranomaisten toimien takia aikoina tyhjä pelastusaluksista. Nyt Lääkärit ilman rajoja ja Sea-Watch ovat laskemassa liikkeelle uuden aluksen.
Nainen pöydän takana.

Alkuperäiskansojen maat ovat vaarassa, kun talouksia elvytetään pandemian jäljiltä

Kiinnostus alkuperäiskansojen asuttamien alueiden luonnonvaroihin on lisääntynyt, sillä talouksille halutaan piristysruiske koronapandemian jälkeen. Se voi pahentaa pandemian vaikutuksia, varoittaa Amerikkojen ihmisoikeuskomission varapresidentti Antonia Urrejola.
Mies ja lapsi tulvavedessä kelluvassa veneessä.

Bangladeshissa on pahimmat tulvat vuosiin – Noin 5,5 miljoonaa ihmistä kärsii seurauksista

Bangladeshin monsuunikaudella sataa aina, mutta tänä vuonna sateet ovat olleet poikkeuksellisen rankkoja ja tulvat kestäneet kauan. ”Ne, joilla ei laillani ole minne mennä, elävät taloissa, jotka ovat osittain veden alla. Huoneessamme on polven syvyydeltä vettä”, kertoo räätäli Arif Hossain.
Hengityssuojaimella varustettu nainen ompelukoneen ääressä.

Koronavirus supistaa vaateteollisuutta, ja seuraukset osuvat pahimmin kehitysmaiden työntekijöihin – Miljoonat ovat jääneet ilman palkkaansa

Osa vaatebrändeistä kieltäytyi koronakeväänä maksamasta jo toimitettuja tuotteita. Vaikutuksista kärsivät eniten Aasian vaatetehtaiden työntekijät, joista moni on nyt pudonnut tyhjän päälle.

Luetuimmat

YK:n kestävän kehityksen raportti: Afrikan maat saavuttaneet ilmastotavoitteet parhaiten, Suomi ja muut länsimaat listan häntäpäässä
”Meidän aikamme on narsistista pöhöttyneisyyttä ja omakuvien monistamista” – Tanssija Sanna Kekäläinen teki esityksen ilmastonmuutoksesta ja ihmisen vaikutuksesta maapalloon
Tutkimus: Alle 15-vuotiaiden tyttöjen sukuelinten silpominen romahtanut Afrikassa – ”Riskitekijät ovat silti yhä vallalla”
Zimbabwe pidätti protestijohtajan
Koronavirus on vauhdittanut etäoppimista myös kehittyvissä maissa – Moni kuitenkin putosi kyydistä, eivätkä kaikki pääse enää takaisin
Koronavirus supistaa vaateteollisuutta, ja seuraukset osuvat pahimmin kehitysmaiden työntekijöihin – Miljoonat ovat jääneet ilman palkkaansa
Akkuteollisuus ei pärjäisi ilman Kongon pahamaineisia kaivoksia – Koboltin eettisyyttä on vaikea varmistaa, sanoo kaivosalueella vieraillut suomalaistutkija
Lähes kolmannes haitilaisista kärsii nälästä – Köyhyyden siemenet kylvettiin jo siirtomaa-aikoina, ja siksi maan kriisi on helppo unohtaa
Suomalaisjärjestöiltä tukea Beirutin avustustyöhön – Räjähdys on maalle jälleen uusi kriisi
Alkuperäiskansojen maat ovat vaarassa, kun talouksia elvytetään pandemian jäljiltä