Uutiset

Monen Afrikan maan vesijärjestelmä on peräisin siirtomaa-ajalta – Miljoonat pienviljelijät joutuvat siksi käyttämään vettä ”laittomasti”

Uusi tutkimus kehottaa Afrikan maita uudistamaan vesijärjestelmänsä. Tällä hetkellä virallinen vedenkäyttöoikeus on usein vain suuryrityksillä ja monet pienviljelijät jäävät ilman.
Vihreitä lehtikasveja pellolla, viljelijöitä
EU:n tukema uusi kastelumalli auttoi viljelijöitä Kenian Isolossa vuonna 2013. Uuden tutkimuksen mukaan monissa Afrikan maissa vesijärjestelmä on peräisin siirtomaa-ajalta. (Kuva: Martin Karimi / EU Civil Protection and Humanitarian Aid Operations / CC BY-ND 2.0)

Monet Afrikan pienviljelijöistä joutuvat kastelemaan peltonsa ainakin teoriassa laittomasti, koska heillä ei ole virallisesti lupaa käyttää vettä, selviää tuoreesta tutkimuksesta (pdf). Syynä on siirtomaa-ajalta periytyvä vesilupajärjestelmä, jossa kansalliset viranomaiset myöntävät vedenkäyttölupia pääasiassa suurille toimijoille, kuten yrityksille.

”Kansallisten vesijärjestelmien soveltaminen on ainakin paperilla kriminalisoinut viidessä maassa jopa sata miljoonaa ihmistä, joilla ei ole vesilupaa. Valtio ei tavoita heitä lupajärjestelmän työläyden takia”, sanoo tutkimuksen pääkirjoittaja Barbara van Koppen tiedotteessa.

Tutkimuksen ovat tehneet Sri Lankassa päämajaansa pitävä International Water Management Institute (IWMI) ja muun muassa Etelä-Afrikassa toimiva tutkimuslaitos Pegasys Institute.

Tutkimus keskittyy Keniaan, Malawiin, Etelä-Afrikkaan, Ugandaan ja Zimbabween, mutta tutkijoiden mukaan tilanne on samantyyppinen myös hyvin monessa muussa Afrikan maassa.

Monet siirtomaaisännät ottivat 1900-luvun alussa käyttöön järjestelmän, jossa vedenkäyttölupia annettiin vain valkoisille uudisasukkaille. Kotitaloudet saivat käyttää edelleen vettä, samoin mikrotason viljelijät, mutta heidän asemansa jäi heikommaksi. Itsenäistymisen jälkeen lupajärjestelmä on jäänyt monissa maissa ainoaksi tavaksi hallinnoida vettä.

Samalla on luotu hallinnollinen painajainen, kun pienviljelijät yrittävät hakea itselleen lupia eikä viranomaisten kapasiteetti riitä, tutkimuksessa kerrotaan. Esimerkiksi Etelä-Afrikassa on viimeisten parinkymmenen vuoden aikana pystytty myöntämään vain vajaat 6 000 vesilupaa. Järjestelmä suosii suuria yrityksiä, jotka tietävät parhaiten, miten toimia viranomaisten kanssa ja joilla on varaa maksaa käsittelymaksut.

Suuryritykset tarvitsevat vettä esimerkiksi laajaan kastelutoimintaan, kaivostoimintaan, teollisuuteen ja vesivoimaloihin.

Pienviljelijät eivät yleensä joudu oikeuteen laittomasta vedenkäytöstään, mutta tutkijoiden mukaan vesijärjestelmien ”dekolonisointi” on silti tärkeää, jotta pienviljelijät voisivat harjoittaa tehokkaammin maataloutta. Sen mukaan paras tapa olisi hybridijärjestelmä, jossa lupajärjestelmä pysyisi, mutta se sääntelisi suuria vedenkäyttäjiä. Lisäksi rinnalle otettaisiin perinteiset lait, joita on neuvoteltu vuosisatojen ajan paikallisesti.

”Pienkastelu voi olla Afrikan paras toivo satojen tuottamisen lisäämiseksi ja sen haavoittuvuuden vähentämiseksi kuivuuden pahentuessa”, muistuttaa IWMI:n Afrikan-johtaja Timothy Williams.

eriarvoisuusmaanomistusmaatalousvesi ja viemäröinti Afrikka

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Puunrankoja lumen keskellä, taustalla tunturi.

Moni haluaisi reissata ekologisesti, mutta se ei ole helppoa – Tutkija toivoo, ettei kestävyys olisi vain yksittäisten matkailuyritysten brändi

Ympäristötietoinen matkaaja voi nykyisin osallistua vaikkapa merikilpikonnien suojeluun. Keskivertoturistin on kuitenkin vaikea tietää, mikä on oikeaa ekomatkailua. Matkailututkimuksen tutkijatohtorin Tarja Salmelan mukaan kaikesta matkailusta pitäisi pyrkiä tekemään ekologista.
Nainen puolilähikuvassa, taustalla rakennuksia.

”Tytöt pelkäävät raskautta enemmän kuin hiviä, sillä se paljastaa heidän harrastaneen seksiä” – Valistuksen puute vaikeuttaa teiniraskauksien kitkemistä Keniassa

Raskauskomplikaatiot ovat Keniassa yleinen nuorten naisten kuolinsyy. Heillä pitäisi olla samat oikeudet seksuaali- ja lisääntymisterveyspalveluihin kuin aikuisillakin, mutta käytännössä näin ei tapahdu, sanoo yhteisöjärjestö Umoja Women Mobile Health Caren perustaja Georgina Nyambura.
Musta-puna-vihreä Malawin lippu taivasta ja pilviä vasten.

Malawissa havaitaan päivittäin 15–20 ihmiskauppatapausta – Rahapula ja poliittisen tahdon puute vaikeuttavat ilmiön kitkemistä

Ihmiskaupan uhreiksi joutuu Malawissa etenkin maaseudun naisia ja tyttöjä. Kansalaisjärjestöt ovat huolissaan siitä, että tekijät selviytyvät usein vain sakoilla tai kokonaan ilman rangaistusta. ”Lainvalvojat eivät täysin ymmärrä lakia ja miten sitä pitäisi tulkita”, kritisoi ihmiskaupan vastaisten järjestöjen verkoston toiminnanjohtaja Caleb Thole.
Lapsi piirustusvälineiden kanssa kuvattuna ylhäältäpäin.

Arvio: Koronaviruskriisi voi lisätä köyhien lasten määrää 86 miljoonalla – Eniten köyhyys uhkaa kasvaa Euroopassa ja Keski-Aasiassa

Koronaviruskriisistä seuraava ihmisten toimeentulon ja peruspalveluiden heikkeneminen voi syöstä lisää lapsia köyhyyteen. ”Meidän on omien vaikeuksiemmekin keskellä tärkeää tukea niitä, jotka ovat kaikkein heikoimmassa asemassa”, muistuttaa Suomen Pelastakaa Lasten kansainvälisten ohjelmien johtaja Anne Haaranen.
Hengityssuojaimella suojautunut asiakas ja huivilla suojautunut myyjä vihannestorilla.

Afrikan mailla on arvokasta kokemusta kriisinhallinnasta, mutta se unohtuu länsimaisessa koronauutisoinnissa

Kun koronavirus julistettiin maaliskuussa pandemiaksi, huolestuneet katseet kohdistuivat Afrikkaan. Länsimaiset mediat ylläpitävät koronauutisoinnillaan köyhyyden ja kurjuuden värittämää Afrikka-narratiivia. Todellisuudessa manner on pärjännyt koronan vastaisessa taistelussa varsin hyvin, kirjoittavat Essi Nordbäck ja Linda Lammensalo.

Tuoreimmat

”Tytöt pelkäävät raskautta enemmän kuin hiviä, sillä se paljastaa heidän harrastaneen seksiä” – Valistuksen puute vaikeuttaa teiniraskauksien kitkemistä Keniassa
Malawissa havaitaan päivittäin 15–20 ihmiskauppatapausta – Rahapula ja poliittisen tahdon puute vaikeuttavat ilmiön kitkemistä
Arvio: Koronaviruskriisi voi lisätä köyhien lasten määrää 86 miljoonalla – Eniten köyhyys uhkaa kasvaa Euroopassa ja Keski-Aasiassa
Moni haluaisi reissata ekologisesti, mutta se ei ole helppoa – Tutkija toivoo, ettei kestävyys olisi vain yksittäisten matkailuyritysten brändi
Sosiaaliset paineet ovat usein himoshoppailun taustalla – Harkinta on paras keino välttää pikamuodin houkutukset
Yli 660 000 ihmistä on paennut sen jälkeen, kun YK:n pääsihteeri vaati maailmanlaajuista tulitaukoa – Suurvallat ”kinastelevat kuin lapset hiekkalaatikolla”
Ruanda onnistui ennallistamaan yli 800 000 hehtaaria metsää – Siemenpankki auttoi metsien pelastamisessa
Jemenissä on paljastumassa koronakatastrofi – Avustusjärjestöjen mukaan hengitystieoireisiin kuolleiden määrä on noussut nopeasti
Sykloni Amphan on vaikuttanut jopa kymmenen miljoonan ihmisen elämään Bangladeshissa – ”Puoli miljoonaa perhettä on saattanut menettää kotinsa”
YK: Maailman kehitys voi tänä vuonna kääntyä taaksepäin ensimmäistä kertaa vuosikymmeniin – Koulutus on 1980-luvun tasolla