Uutiset

Monen Afrikan maan vesijärjestelmä on peräisin siirtomaa-ajalta – Miljoonat pienviljelijät joutuvat siksi käyttämään vettä ”laittomasti”

Uusi tutkimus kehottaa Afrikan maita uudistamaan vesijärjestelmänsä. Tällä hetkellä virallinen vedenkäyttöoikeus on usein vain suuryrityksillä ja monet pienviljelijät jäävät ilman.
Vihreitä lehtikasveja pellolla, viljelijöitä
EU:n tukema uusi kastelumalli auttoi viljelijöitä Kenian Isolossa vuonna 2013. Uuden tutkimuksen mukaan monissa Afrikan maissa vesijärjestelmä on peräisin siirtomaa-ajalta. (Kuva: Martin Karimi / EU Civil Protection and Humanitarian Aid Operations / CC BY-ND 2.0)

Monet Afrikan pienviljelijöistä joutuvat kastelemaan peltonsa ainakin teoriassa laittomasti, koska heillä ei ole virallisesti lupaa käyttää vettä, selviää tuoreesta tutkimuksesta (pdf). Syynä on siirtomaa-ajalta periytyvä vesilupajärjestelmä, jossa kansalliset viranomaiset myöntävät vedenkäyttölupia pääasiassa suurille toimijoille, kuten yrityksille.

”Kansallisten vesijärjestelmien soveltaminen on ainakin paperilla kriminalisoinut viidessä maassa jopa sata miljoonaa ihmistä, joilla ei ole vesilupaa. Valtio ei tavoita heitä lupajärjestelmän työläyden takia”, sanoo tutkimuksen pääkirjoittaja Barbara van Koppen tiedotteessa.

Tutkimuksen ovat tehneet Sri Lankassa päämajaansa pitävä International Water Management Institute (IWMI) ja muun muassa Etelä-Afrikassa toimiva tutkimuslaitos Pegasys Institute.

Tutkimus keskittyy Keniaan, Malawiin, Etelä-Afrikkaan, Ugandaan ja Zimbabween, mutta tutkijoiden mukaan tilanne on samantyyppinen myös hyvin monessa muussa Afrikan maassa.

Monet siirtomaaisännät ottivat 1900-luvun alussa käyttöön järjestelmän, jossa vedenkäyttölupia annettiin vain valkoisille uudisasukkaille. Kotitaloudet saivat käyttää edelleen vettä, samoin mikrotason viljelijät, mutta heidän asemansa jäi heikommaksi. Itsenäistymisen jälkeen lupajärjestelmä on jäänyt monissa maissa ainoaksi tavaksi hallinnoida vettä.

Samalla on luotu hallinnollinen painajainen, kun pienviljelijät yrittävät hakea itselleen lupia eikä viranomaisten kapasiteetti riitä, tutkimuksessa kerrotaan. Esimerkiksi Etelä-Afrikassa on viimeisten parinkymmenen vuoden aikana pystytty myöntämään vain vajaat 6 000 vesilupaa. Järjestelmä suosii suuria yrityksiä, jotka tietävät parhaiten, miten toimia viranomaisten kanssa ja joilla on varaa maksaa käsittelymaksut.

Suuryritykset tarvitsevat vettä esimerkiksi laajaan kastelutoimintaan, kaivostoimintaan, teollisuuteen ja vesivoimaloihin.

Pienviljelijät eivät yleensä joudu oikeuteen laittomasta vedenkäytöstään, mutta tutkijoiden mukaan vesijärjestelmien ”dekolonisointi” on silti tärkeää, jotta pienviljelijät voisivat harjoittaa tehokkaammin maataloutta. Sen mukaan paras tapa olisi hybridijärjestelmä, jossa lupajärjestelmä pysyisi, mutta se sääntelisi suuria vedenkäyttäjiä. Lisäksi rinnalle otettaisiin perinteiset lait, joita on neuvoteltu vuosisatojen ajan paikallisesti.

”Pienkastelu voi olla Afrikan paras toivo satojen tuottamisen lisäämiseksi ja sen haavoittuvuuden vähentämiseksi kuivuuden pahentuessa”, muistuttaa IWMI:n Afrikan-johtaja Timothy Williams.

eriarvoisuusmaanomistusmaatalousvesi ja viemäröinti Afrikka

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Afrikan tähti -pelin eteläosa

Onko järjestöjen kehitysmaakuva yhä stereotyyppinen? Pro gradu -tutkielman mukaan kilpailu lahjoittajista ajaa shokeeraaviin varainkeruukampanjoihin

Järjestöissä pohditaan yhä tarkemmin, miten välttää varainkeruukampanjoissa kolonialistiset mielikuvat. Gradunsa kehitysyhteistyöjärjestöjen naiskuvasta tehneen Martta Kaskisen mukaan taloudellinen paine johtaa kuitenkin siihen, että ne toimivat usein päin vastoin.
Ihmisiä seisoo kokouksen puhujanpöytien takana

Harvinainen edistysaskel: Guineanmadosta saattaa tulla ensimmäinen loistauti, josta päästään kokonaan eroon

Jo Vanhan Testamentin aikoina tunnettua guineanmatoa esiintyi viime vuonna enää 28 ihmisellä. Sen poistaminen olisi harvinaista, sillä tähän mennessä ihmiskunta on päässyt kokonaan eroon vain isorokosta.
Suomen lippu ja puita

Raiskaukset eivät ole maahanmuuttokysymys

Maahanmuuttajien seksuaalirikokset ovat puhuttaneet suomalaisia viime aikoina. Amnestyn ihmisoikeustyön johtajan Niina Laajapuron mukaan keskustelu kansainvälisten ihmisoikeusvelvoitteiden uudelleentulkinnasta ja muut turvapaikanhakijoiden oikeuksia entisestään kaventavat esitykset ovat vastuuttomia ja vievät resursseja pois todellisista ratkaisuista.
Mies katselee ihmisten kuvia seinällä punakhmerien hirmutekoja esittelevässä museossa

Kambodža hyssyttelee menneisyyden hirmutöitä – Vain kolme on tuomittu punakhmerien teoista ja enempää tuskin tuomitaan

Vuosina 1975-1979 vallassa olleiden punakhmerien aikana jopa 2,5 miljoonaa kambodžalaista menehtyi aliravitsemukseen, sairauksiin ja summittaisiin teloituksiin. Nuorilla on tarjota selitys sille, miksi niin harva sai tuomion: jos olisi kaivettu syvemmälle, vastaan olisi tullut vääjäämättä nykyisiä poliitikkoja, kuten pääministeri Hun Sen.