Uutiset

Mitkä maat taistelevat parhaiten eriarvoisuutta vastaan? Uuden tutkimuksen mukaan vauraus ei riitä keinoksi

Rahan käyttäminen sosiaalimenoihin, työntekijöiden oikeudet ja verotus ovat parhaita keinoja torjua eriarvoisuutta, sanoo tuore tutkimus. Monet vauraat maat pärjäävät vertailussa hyvin, mutta itsestään selvää se ei ole.
Pilvenpiirtäjiä New Yorkissa
Tuoreen tutkimuksen maan vauraus ei aina tarkoita sitä, että se taistelisi tehokkaasti eriarvoisuutta vastaan. Yhdysvallat on indeksin sijalla 23. (Kuva: Thomas Hawk / CC BY-NC 2.0)

Kun rikkaiden ja köyhien välistä kuilua yritetään kuroa umpeen, valtion vauraus ei ole ainoa tekijä, käy ilmi tuoreesta tutkimuksesta.

Avustusjärjestö Oxfam sekä tutkimuslaitos Development Finance International (DFI) asettavat 157 maata järjestykseen sen mukaan, miten hyvin ne taistelevat eriarvoisuutta vastaan.

Maat saivat pisteitä kolmessa kategoriassa: sosiaaliset menot, verotus ja työntekijöiden oikeudet, jotka ovat tutkimuksen mukaan tärkeimmät osa-alueet, kun pyritään vähentämään eriarvoisuutta.

Monet parhaista maista ovat rikkaita ja monet huonoimmista köyhiä. Indeksin kärjessä ovat Tanska, Saksa, Suomi, Itävalta ja Norja. Huonoimpia taas ovat Nigeria, Uzbekistan, Haiti, Tšad ja Sierra Leone.

Tutkimuksen mukaan näin ei kuitenkaan ole kaikkien maiden kohdalla. Esimerkiksi Singapore, joka on yksi maailman rikkaimmista maista, on vasta sijalla 149. Se johtuu siitä, että tutkimuksessa annetaan pisteitä myös siinä, miten valtio mahdollistaa tai estää yritysten veronkiertoa. Singaporessa ei myöskään ole laissa säädettyä minimipalkkaa muille kuin siivoojille ja vartijoille.

Viime aikoina parhaiten epätasa-arvoa vastaan taistelleita maita ovat niinkin erilaiset maat kuin Etelä-Korea (sijalla 56), Indonesia (90) ja Georgia (49). Esimerkiksi Etelä-Korea on nostanut minimipalkkaa, lisännyt rikkaiden ja yritysten veroja ja ohjannut lisää rahaa sosiaalimenoihin. Georgia on satsannut koulutukseen ja Indonesia nostanut minimipalkkoja.

Maailman suurimmat taloudet pärjäävät indeksissä vaihtelevasti. Esimerkiksi Yhdysvallat on indeksissä sijalla 23, Venäjä sijalla 50, Kiina sijalla 81 ja Intia vasta sijalla 147. Kiina käyttää yli kaksi kertaa enemmän budjetistaan terveyteen kuin Intia ja lähes neljä kertaa enemmän hyvinvointiin, tutkimuksessa kerrotaan.

”Pysäyttävintä on, että indeksi osoittaa, ettei eriarvoisuuden vastaisessa taistelussa ole kyse siitä, että pitäisi olla maailman rikkain maa tai yksi suurimmista talouksista. Kyse on poliittisesta tahdosta toteuttaa politiikkoja, jotka kaventavat ultrarikkaiden ja köyhien välistä kuilua. Indeksi näyttää, kuka tekee näin ja kuka ei”, sanoo DFI:n johtaja Matthew Martin tiedotteessa.

Tutkimus on huolissaan esimerkiksi indeksin ykkösmaasta Tanskasta, jolla on sen mukaan pitkä historia eriarvoisuuden vähentämisessä mutta jonka viime hallitukset ovat kuitenkin jarruttaneet kehitystä ja lisänneet eriarvoisuutta.

kehityseriarvoisuus

Eriarvoisuusindeksin parhaat ja huonoimmat maat

1. Tanska                                              
2. Saksa                                              
3. Suomi                                               
4. Itävalta                                                 
5. Norja                                           
6. Belgia                                            
7. Ruotsi                                            
8. Ranska                                             
9. Islanti                                             
10. Luxemburg                                     

148. Bangladesh
149. Singapore
150. Laos
151. Madagaskar
152. Bhutan
153. Sierra Leone
154. Tšad
155. Haiti
156. Uzbekistan
157. Nigeria

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Vaaleankeltainen puutalo, Helsingin Rauhanasema

Rauhanjärjestöissä pohditaan, eikö valtio halua enää tukea kriittisiä ääniä – Leikkaukset uhkaavat jälleen ensi vuonna

Rauhanjärjestöissä varaudutaan jälleen vyönkiristyksiin, sillä ensi vuonna valtiontukea voi olla luvassa melkein puolet vähemmän kuin vielä viisi vuotta sitten. ”Maailmalla olen aina mainostanut, että Suomi on siitä hieno maa, että myös kriittisiä tahoja tuetaan. Tämän hallituskauden jälkeen en ole enää yhtä varma”, toteaa Rauhanliiton toiminnanjohtaja Laura Lodenius.
EU-lippu, taustalla Brandenburgin portti

EU:n kehitysapu laski ensimmäistä kertaa viiteen vuoteen – 0,7-tavoitteen saavuttamiseen voi mennä 40 vuotta

EU on yhä maailman suurin avunantaja. Tuore järjestöraportti kritisoi kuitenkin etenkin avun käyttöä pakolaiskuluihin.
Annos papumuhennosta lautasella

300 euroa papuannoksesta? – Ruoka tuntuu kalliilta länsimaissa, mutta tuloihin suhteutettuna vielä kalliimpaa on Etelä-Sudanissa

Yksinkertainen 600 kalorin ateria maksaa eteläsudanilaiselle yli 200 prosenttia keskimääräisistä päivätuloista. Konfliktimaiden ruuan hinnan pitäisi järkyttää kaikkia, varoittaa Maailman ruokaohjelma.
Rio de Janeiro

Brasiliassa jännitetään presidentinvaalien toista kierrosta – Äärioikeistolainen Jair Bolsonaro kannattaa sotilasdiktatuuria ja vastustaa aborttioikeutta

Brasilian oikeisto yhdistyi äärioikeiston Jair Bolsonaron taakse vaalien ensimmäisellä kierroksella. Bolsonaro vetoaa karjanomistajiin, uskonnollisin ryhmiin ja vahvaa johtajaa kaipaaviin. Toiseksi eniten ääniä sai korruptioskandaaleissa ryvettyneen työväenpuolueen Fernando Hadadd.