Uutiset

Miten kestämättömästä kehityksestä tehdään kestävää? Intialaisen aktivistin Ashish Kotharin mukaan vaihtoehtoja on jo olemassa

Helsingissä pohdittiin tällä viikolla, miten löytää kokonaisvaltaisia ratkaisuja globaaleihin ongelmiin, kuten eriarvoisuuteen ja ympäristötuhoon. Intialainen tutkija-aktivisti Ashish Kothari peräänkuuluttaa mallia, jossa ihmiset saavat itse päättää asioistaan mutta tuntevat silti vastuunsa muista.
Mies puhumassa
Tutkija-aktivisti Ashish Kothari etsii vaihtoehtoja eriarvoisuutta luoville rakenteille. Hän puhui tällä viikolla Helsingin yliopiston Tiedekulmassa. (Kuva: Teija Laakso)

Nykymaailmassa on helppoa olla pessimisti. Kestävästä kehityksestä on puhuttu jo kolme vuosikymmentä, mutta maailma ei näytä muuttuneen paremmaksi paikaksi. Luonnonvarat hupenevat, luonnon monimuotoisuus on uhattuna, ilmastonmuutos etenee ja eriarvoisuus pahenee.

Onko kestämättömälle kehitykselle vaihtoehtoja, pohdittiin keskiviikkona Helsingin yliopiston kehitystutkimuksen oppiaineen, Kehitystutkimuksen seuran ja ympäristöjärjestö Siemenpuu-säätiön järjestämässä seminaarissa.

On, sanoo intialainen tutkija-aktivisti Ashish Kothari. Seminaarin pääpuhujaksi kutsuttu Kothari haluaa tuoda esiin, että vaihtoehtoja toteutetaan jo ympäri maailman.

Kothari on tunnettu kirjailija, aktivisti ja tutkija, joka on perustanut intialaisen Kalpavriksh-ympäristöjärjestön ja ollut mukana monenlaisissa intialaisissa aloitteissa, joissa yritetään saada aikaan oikeudenmukaisempia ja ekologisempia vaihtoehtoja nykyiselle yhteiskuntamallille. Hän on ollut mukana toimittamassa yli 30:tä kirjaa ja toiminut muun muassa Greepeace Intian ja Internationalin hallituksissa.

Monien muiden nykytutkijoiden tavoin Kothari uskoo, etteivät pienet muutokset – kuten vaikkapa bensakäyttöisten autojen vaihtaminen sähkökäyttöisiin – enää riitä maailman pelastamiseksi vaan koko yhteiskuntajärjestystä on muutettava perin pohjin.

”Pitää löytää vaihtoehtoja niille perusrakenteille, jotka alun perin loivat kestämättömän kehityksen ja epäoikeudenmukaisuuden”, Kothari sanoi.

Näitä rakenteita ovat hänen mukaansa esimerkiksi vallan keskittyminen yritysten, valtioiden, miesten ja tiettyjen luokkien käsiin. Hänen mukaansa valtaa pitää hajauttaa.

Kothari puhuu radikaalista ekologisesta demokratiasta, josta hän käyttää termiä ”eco-swaraj”. Swaraj on vanha intialainen käsite, joka viittaa itsemääräämisoikeuteen.

Eco-swaraj taas viittaa itsemääräämisoikeuden lisäksi oikeudenmukaisuuteen ja maapallon kantokyvyn kunnioittamiseen.

”Radikaali ekologinen demokratia tarkoittaa, että ihmisillä itsellään on valta päättää asioista, jotka vaikuttavat heihin. Samalla se edellyttää kuitenkin myös vastuullisuutta muita yhteisöjä kohtaan sekä muuta maailmaa kohtaan.”

Haaveilu on hyödyllistä

Kotharin mukaan yksi tapa löytää vaihtoehtoja nykymenolle on tarkastella, millä kaikilla eri tavoilla ihmiset vastustavat sitä jo nyt. Esimerkiksi Intiassa monet alkuperäiskansat ja muut maaseudun yhteisöt ovat ryhtyneet hallinnoimaan asuinalueitaan itse haastaen näin perinteisen demokratiakäsityksen.

Etelä-Intiassa on esimerkiksi kastittomien naisten yhteisöjä, jotka ovat paikallisen järjestön tuella ottaneet vallan takaisin itselleen. Ne luomuviljelevät perinteisiä viljakasveja ja ovat parantaneet näin ruokaturvaa, perustaneet oman yhteisömedian ja koulun ja haastaneet samalla syvään juurtuneen sukupuoli-, kasti- ja luokkasyrjinnän.

Kothari nosti esiin myös monien muiden maiden aloitteet, kuten solidaarisuustalouden. Kreikassa pyörii esimerkiksi aikapankkiperustainen koulu sekä tehdas, jonka työntekijät omistavat itse.

Muutoksia etsitään myös Suomessa. Keskiviikkona julkaistiin Siemenpuun Muutosvaihtoehdot-verkkosivu, jolle kerätään artikkeleita siitä, miten nykyistä kestämätöntä ekologista ja yhteiskunnallista kehitystä voitaisiin muuttaa.

Se onkin tuhannen taalan kysymys, sillä toistaiseksi inspiroivat esimerkit ovat pienen piirin kokeiluja eikä niitä voi soveltaa sellaisenaan kaikkialle muualle maailmaa.

”Miten saada muutos aikaan makrotasolla? Miten tehdä pienistä ponnisteluista isopia? Siihen ei ole vielä vastausta”, Kothari totesi.

Hänen mukaansa tarvitaan paljon verkostoitumista ja visiointia ympäri maailman, jotta muutos voisi toteutua. Samalla täytyy pitää yllä toivoa.

”Koulussa minua kiellettiin haaveilemasta, mutta se oli virhe. Haaveilua nimenomaan pitää harrastaa”, hän sanoi.

Korjaus 1.3.2019. Korjattu väärin kirjoitettu nimi.

kehityskestävän kehityksen tavoitteetpolitiikkatalousympäristö Intia Siemenpuu-säätiö

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

mies puolilähikuvassa puutarhakeinussa.

Eläkkeelle jäävä avustustyön veteraani Kalle Löövi on huolissaan avun politisoitumisesta – ”Retoriikka on menossa todella huonoon suuntaan”

Lähes 50 vuotta erilaisissa Punaisen Ristin tehtävissä toiminut kansainvälisen avun johtaja Kalle Löövi on nähnyt humanitaarisen avun sektorin ammattimaistumisen ja tehostumisen. Hänen mukaansa juuri nyt on tehtävä työtä sen eteen, että apu säilyy yhä puolueettomana eikä sitä hyödynnetä propagandavälineenä.
YK:n humanitaarisen avun koordinaattori Mark Lowcock

Jemen taas lähellä nälänhätää, varoittaa YK – ”Valitettavasti ne, jotka voisivat auttaa, pääosin valitsevat olla tekemättä niin”

Monet avunantajamaat eivät ole toteuttaneet lupauksiaan toimittaa Jemeniin lisää apua, ja samaan aikaan konfliktin osapuolet eivät päästä apua perille. Noin yhdeksän miljoonan ihmisen apua on jo jouduttu leikkaamaan.
Keltainen mielenosoituskyltti, jossa lukee I welcome refugees, il faut protéger les réfugiées

Järjestöt vaativat Suomea ottamaan lisää vastuuta Morian turvapaikanhakijoista

Suomi on ilmoittanut ottavansa vastaan tulipalon tuhoamasta Kreikan Moriasta 11 ilman huoltajaa olevaa alaikäistä turvapaikanhakijaa, mutta määrä sisältyy jo keväällä tehtyyn päätökseen. Nyt tarvitaan lisää tekoja, vaaditaan järjestöjen kannanotossa.
YK:n ydinaseet kieltävä sopimus kirjoituspöydällä

Ulkoministeri sanoi sen minkä voi, mutta vesittikö se rauhanliikkeen tavoitteet?

Niin vihreät, sdp kuin vasemmistoliittokin kannattivat muutama vuosi sitten liittymistä ydinaseet kieltävään sopimukseen. Sitten puolueet pääsivät hallitukseen ja tavoite ajettiin kauas horisonttiin. Rauhanliikkeen pitää vaatia päättäjiltä sanoja ja vahtia tekoja, kirjoitttaa rauhanjärjestö Sadankomitean hallitukseen kuuluva Jarmo Pykälä.
Hengityssuojaimella suojautunut nainen ompelukoneen ääressä.

”25 vuotta taaksepäin 25 viikossa” – Korona on pysäyttänyt edistyksen monissa kehitystavoitteissa, kertoo Gates-säätiön raportti

Maailman pitäisi poistaa äärimmäinen köyhyys vuoteen 2030 mennessä, mutta sen sijaan se on koronapandemian seurauksena kasvanut jo seitsemän prosenttia.