Uutiset

Miten kestämättömästä kehityksestä tehdään kestävää? Intialaisen aktivistin Ashish Kotharin mukaan vaihtoehtoja on jo olemassa

Helsingissä pohdittiin tällä viikolla, miten löytää kokonaisvaltaisia ratkaisuja globaaleihin ongelmiin, kuten eriarvoisuuteen ja ympäristötuhoon. Intialainen tutkija-aktivisti Ashish Kothari peräänkuuluttaa mallia, jossa ihmiset saavat itse päättää asioistaan mutta tuntevat silti vastuunsa muista.
Mies puhumassa
Tutkija-aktivisti Ashish Kothari etsii vaihtoehtoja eriarvoisuutta luoville rakenteille. Hän puhui tällä viikolla Helsingin yliopiston Tiedekulmassa. (Kuva: Teija Laakso)

Nykymaailmassa on helppoa olla pessimisti. Kestävästä kehityksestä on puhuttu jo kolme vuosikymmentä, mutta maailma ei näytä muuttuneen paremmaksi paikaksi. Luonnonvarat hupenevat, luonnon monimuotoisuus on uhattuna, ilmastonmuutos etenee ja eriarvoisuus pahenee.

Onko kestämättömälle kehitykselle vaihtoehtoja, pohdittiin keskiviikkona Helsingin yliopiston kehitystutkimuksen oppiaineen, Kehitystutkimuksen seuran ja ympäristöjärjestö Siemenpuu-säätiön järjestämässä seminaarissa.

On, sanoo intialainen tutkija-aktivisti Ashish Kothari. Seminaarin pääpuhujaksi kutsuttu Kothari haluaa tuoda esiin, että vaihtoehtoja toteutetaan jo ympäri maailman.

Kothari on tunnettu kirjailija, aktivisti ja tutkija, joka on perustanut intialaisen Kalpavriksh-ympäristöjärjestön ja ollut mukana monenlaisissa intialaisissa aloitteissa, joissa yritetään saada aikaan oikeudenmukaisempia ja ekologisempia vaihtoehtoja nykyiselle yhteiskuntamallille. Hän on ollut mukana toimittamassa yli 30:tä kirjaa ja toiminut muun muassa Greepeace Intian ja Internationalin hallituksissa.

Monien muiden nykytutkijoiden tavoin Kothari uskoo, etteivät pienet muutokset – kuten vaikkapa bensakäyttöisten autojen vaihtaminen sähkökäyttöisiin – enää riitä maailman pelastamiseksi vaan koko yhteiskuntajärjestystä on muutettava perin pohjin.

”Pitää löytää vaihtoehtoja niille perusrakenteille, jotka alun perin loivat kestämättömän kehityksen ja epäoikeudenmukaisuuden”, Kothari sanoi.

Näitä rakenteita ovat hänen mukaansa esimerkiksi vallan keskittyminen yritysten, valtioiden, miesten ja tiettyjen luokkien käsiin. Hänen mukaansa valtaa pitää hajauttaa.

Kothari puhuu radikaalista ekologisesta demokratiasta, josta hän käyttää termiä ”eco-swaraj”. Swaraj on vanha intialainen käsite, joka viittaa itsemääräämisoikeuteen.

Eco-swaraj taas viittaa itsemääräämisoikeuden lisäksi oikeudenmukaisuuteen ja maapallon kantokyvyn kunnioittamiseen.

”Radikaali ekologinen demokratia tarkoittaa, että ihmisillä itsellään on valta päättää asioista, jotka vaikuttavat heihin. Samalla se edellyttää kuitenkin myös vastuullisuutta muita yhteisöjä kohtaan sekä muuta maailmaa kohtaan.”

Haaveilu on hyödyllistä

Kotharin mukaan yksi tapa löytää vaihtoehtoja nykymenolle on tarkastella, millä kaikilla eri tavoilla ihmiset vastustavat sitä jo nyt. Esimerkiksi Intiassa monet alkuperäiskansat ja muut maaseudun yhteisöt ovat ryhtyneet hallinnoimaan asuinalueitaan itse haastaen näin perinteisen demokratiakäsityksen.

Etelä-Intiassa on esimerkiksi kastittomien naisten yhteisöjä, jotka ovat paikallisen järjestön tuella ottaneet vallan takaisin itselleen. Ne luomuviljelevät perinteisiä viljakasveja ja ovat parantaneet näin ruokaturvaa, perustaneet oman yhteisömedian ja koulun ja haastaneet samalla syvään juurtuneen sukupuoli-, kasti- ja luokkasyrjinnän.

Kothari nosti esiin myös monien muiden maiden aloitteet, kuten solidaarisuustalouden. Kreikassa pyörii esimerkiksi aikapankkiperustainen koulu sekä tehdas, jonka työntekijät omistavat itse.

Muutoksia etsitään myös Suomessa. Keskiviikkona julkaistiin Siemenpuun Muutosvaihtoehdot-verkkosivu, jolle kerätään artikkeleita siitä, miten nykyistä kestämätöntä ekologista ja yhteiskunnallista kehitystä voitaisiin muuttaa.

Se onkin tuhannen taalan kysymys, sillä toistaiseksi inspiroivat esimerkit ovat pienen piirin kokeiluja eikä niitä voi soveltaa sellaisenaan kaikkialle muualle maailmaa.

”Miten saada muutos aikaan makrotasolla? Miten tehdä pienistä ponnisteluista isopia? Siihen ei ole vielä vastausta”, Kothari totesi.

Hänen mukaansa tarvitaan paljon verkostoitumista ja visiointia ympäri maailman, jotta muutos voisi toteutua. Samalla täytyy pitää yllä toivoa.

”Koulussa minua kiellettiin haaveilemasta, mutta se oli virhe. Haaveilua nimenomaan pitää harrastaa”, hän sanoi.

Korjaus 1.3.2019. Korjattu väärin kirjoitettu nimi.

kehityskestävän kehityksen tavoitteetpolitiikkatalousympäristö Intia Siemenpuu-säätiö

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Mielenosoittajien kyltti

Metoo ja Oxfam-kohu saivat myös suomalaiset kehitysyhteistyöjärjestöt heräämään – Seksuaalista häirintää ja ahdistelua halutaan nyt torjua ponnekkaammin

Suomalaisten järjestöjen tukemissa kehitysyhteistyöhankkeissa on tullut esiin ainakin yksittäisiä hyväksikäyttötapauksia. Nyt monissa järjestöissä rakennetaan uusia ohjenuoria väärinkäytösten ehkäisemiseksi.
Turkin lippu, taustalla Bosporinsalmi

Hallitus myönsi asevientiluvan Turkkiin – Rauhanjärjestöt: Ei linjassa hallitusohjelman kanssa

Suomalainen Robonic Ltd sai luvan viedä Turkkiin miehittämättömien ilma-alusten laukaisualustoja. Päätös ”ampuu jalkaan niin Suomen kuin EU:nkin ihmisoikeuspolitiikkaa”, sanoo Suomen Rauhanliiton toiminnanjohtaja Laura Lodenius.
Lapsia kyltit kädessä

Ilmastolakkoviikko alkaa – Miljoonia odotetaan protestoimaan ympäri maailman

Ensi viikolla järjestetään YK:n ilmastohuippukokous. Kansalaiset ovat lähdössä kaduille vaatimaan tehokkaampia ilmastotoimia arviolta 160 maassa. Suomessa protestoidaan etenkin ensi viikolla.
Kätilö tutkii raskaana olevaa naista

Äitiys- ja lapsikuolleisuuden väheneminen on ollut ”huikaiseva menestys”, sanoo WHO – Silti joka 11:s sekunti joko äiti tai lapsi kuolee

YK-järjestöjen tuoreiden tilastojen mukaan äitiys- ja lapsikuolleisuus ovat vähentyneet 2000-luvulla merkittävästi. Silti vuoden 2030 tavoitteet voivat jäädä saavuttamatta.

Luetuimmat

Kidutus on yhä yleisempää Venäjällä – Juristi Irina Birjukova paljastaa viranomaisten väärinkäytöksiä ja on paennut sen vuoksi tappouhkauksia
Hallitus myönsi asevientiluvan Turkkiin – Rauhanjärjestöt: Ei linjassa hallitusohjelman kanssa
”Talouskasvun luominen vain lisäämällä kulutusta ei ole enää toteuttamiskelpoinen vaihtoehto” – Tutkijaryhmä vaatii nopeita keinoja kestävän kehityksen edistämiseksi
Yksityistä sektoria korostava kehityspolitiikka jatkuu myös tällä hallituskaudella – Kehitysministeri Ville Skinnari haluaa suomalaisyritykset Afrikan markkinoille
Amnestyn tärkein ihmisoikeuspalkinto ilmastoaktivisti Greta Thunbergille ja koululaisten ilmastoliikkeelle – ”Kaikkien on osallistuttava ilmastolakkoon”
Järjestö: Vaatealan omat vastuullisuusjärjestelmät tuottavat miljardeja dollareita mutta eivät suojele työntekijöitä
Metoo ja Oxfam-kohu saivat myös suomalaiset kehitysyhteistyöjärjestöt heräämään – Seksuaalista häirintää ja ahdistelua halutaan nyt torjua ponnekkaammin
Kehittyvät maat siirtyvät vauhdilla uusiutuvaan energiaan – Intia näyttää esimerkkiä
Somaliaa uhkaa taas nälänhätä huonon sadon vuoksi – Seitsemän sadekautta on epäonnistunut lyhyen ajan sisällä
Asiantuntijaryhmä: Jemenissä selviä merkkejä sotarikoksista – Myös länsimaiden asekauppa voi rikkoa kansainvälistä oikeutta