Uutiset

Miten kestämättömästä kehityksestä tehdään kestävää? Intialaisen aktivistin Ashish Kotharin mukaan vaihtoehtoja on jo olemassa

Helsingissä pohdittiin tällä viikolla, miten löytää kokonaisvaltaisia ratkaisuja globaaleihin ongelmiin, kuten eriarvoisuuteen ja ympäristötuhoon. Intialainen tutkija-aktivisti Ashish Kothari peräänkuuluttaa mallia, jossa ihmiset saavat itse päättää asioistaan mutta tuntevat silti vastuunsa muista.
Mies puhumassa
Tutkija-aktivisti Ashish Kothari etsii vaihtoehtoja eriarvoisuutta luoville rakenteille. Hän puhui tällä viikolla Helsingin yliopiston Tiedekulmassa. (Kuva: Teija Laakso)

Nykymaailmassa on helppoa olla pessimisti. Kestävästä kehityksestä on puhuttu jo kolme vuosikymmentä, mutta maailma ei näytä muuttuneen paremmaksi paikaksi. Luonnonvarat hupenevat, luonnon monimuotoisuus on uhattuna, ilmastonmuutos etenee ja eriarvoisuus pahenee.

Onko kestämättömälle kehitykselle vaihtoehtoja, pohdittiin keskiviikkona Helsingin yliopiston kehitystutkimuksen oppiaineen, Kehitystutkimuksen seuran ja ympäristöjärjestö Siemenpuu-säätiön järjestämässä seminaarissa.

On, sanoo intialainen tutkija-aktivisti Ashish Kothari. Seminaarin pääpuhujaksi kutsuttu Kothari haluaa tuoda esiin, että vaihtoehtoja toteutetaan jo ympäri maailman.

Kothari on tunnettu kirjailija, aktivisti ja tutkija, joka on perustanut intialaisen Kalpavriksh-ympäristöjärjestön ja ollut mukana monenlaisissa intialaisissa aloitteissa, joissa yritetään saada aikaan oikeudenmukaisempia ja ekologisempia vaihtoehtoja nykyiselle yhteiskuntamallille. Hän on ollut mukana toimittamassa yli 30:tä kirjaa ja toiminut muun muassa Greepeace Intian ja Internationalin hallituksissa.

Monien muiden nykytutkijoiden tavoin Kothari uskoo, etteivät pienet muutokset – kuten vaikkapa bensakäyttöisten autojen vaihtaminen sähkökäyttöisiin – enää riitä maailman pelastamiseksi vaan koko yhteiskuntajärjestystä on muutettava perin pohjin.

”Pitää löytää vaihtoehtoja niille perusrakenteille, jotka alun perin loivat kestämättömän kehityksen ja epäoikeudenmukaisuuden”, Kothari sanoi.

Näitä rakenteita ovat hänen mukaansa esimerkiksi vallan keskittyminen yritysten, valtioiden, miesten ja tiettyjen luokkien käsiin. Hänen mukaansa valtaa pitää hajauttaa.

Kothari puhuu radikaalista ekologisesta demokratiasta, josta hän käyttää termiä ”eco-swaraj”. Swaraj on vanha intialainen käsite, joka viittaa itsemääräämisoikeuteen.

Eco-swaraj taas viittaa itsemääräämisoikeuden lisäksi oikeudenmukaisuuteen ja maapallon kantokyvyn kunnioittamiseen.

”Radikaali ekologinen demokratia tarkoittaa, että ihmisillä itsellään on valta päättää asioista, jotka vaikuttavat heihin. Samalla se edellyttää kuitenkin myös vastuullisuutta muita yhteisöjä kohtaan sekä muuta maailmaa kohtaan.”

Haaveilu on hyödyllistä

Kotharin mukaan yksi tapa löytää vaihtoehtoja nykymenolle on tarkastella, millä kaikilla eri tavoilla ihmiset vastustavat sitä jo nyt. Esimerkiksi Intiassa monet alkuperäiskansat ja muut maaseudun yhteisöt ovat ryhtyneet hallinnoimaan asuinalueitaan itse haastaen näin perinteisen demokratiakäsityksen.

Etelä-Intiassa on esimerkiksi kastittomien naisten yhteisöjä, jotka ovat paikallisen järjestön tuella ottaneet vallan takaisin itselleen. Ne luomuviljelevät perinteisiä viljakasveja ja ovat parantaneet näin ruokaturvaa, perustaneet oman yhteisömedian ja koulun ja haastaneet samalla syvään juurtuneen sukupuoli-, kasti- ja luokkasyrjinnän.

Kothari nosti esiin myös monien muiden maiden aloitteet, kuten solidaarisuustalouden. Kreikassa pyörii esimerkiksi aikapankkiperustainen koulu sekä tehdas, jonka työntekijät omistavat itse.

Muutoksia etsitään myös Suomessa. Keskiviikkona julkaistiin Siemenpuun Muutosvaihtoehdot-verkkosivu, jolle kerätään artikkeleita siitä, miten nykyistä kestämätöntä ekologista ja yhteiskunnallista kehitystä voitaisiin muuttaa.

Se onkin tuhannen taalan kysymys, sillä toistaiseksi inspiroivat esimerkit ovat pienen piirin kokeiluja eikä niitä voi soveltaa sellaisenaan kaikkialle muualle maailmaa.

”Miten saada muutos aikaan makrotasolla? Miten tehdä pienistä ponnisteluista isopia? Siihen ei ole vielä vastausta”, Kothari totesi.

Hänen mukaansa tarvitaan paljon verkostoitumista ja visiointia ympäri maailman, jotta muutos voisi toteutua. Samalla täytyy pitää yllä toivoa.

”Koulussa minua kiellettiin haaveilemasta, mutta se oli virhe. Haaveilua nimenomaan pitää harrastaa”, hän sanoi.

Korjaus 1.3.2019. Korjattu väärin kirjoitettu nimi.

kehityskestävän kehityksen tavoitteetpolitiikkatalousympäristö Intia Siemenpuu-säätiö

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Nainen puolilähikuvassa

Maahanmuuttajanuorten asioista puhuvat usein keski-ikäiset kantasuomalaiset keskenään – MakeSomeNoise-foorumi antaa äänen maahanmuuttajataustaisille nuorille

Helsingissä perustetun MakeSomeNoise-foorumin nuoret eivät ole kokemusasiantuntijoita vaan asiantuntijoita, jotka puhuvat tärkeinä pitämistään asioista. Yksi sen aktiiveista on Ulkar Aghayeva, joka sai 16-vuotiaana kuulla olevansa ylikoulutettu siivoojan työhön.
Havupuiden runkoja, taustalla järvi

Koronaviruspandemia pakottaa hakemaan elämyksiä muualta kuin kuluttamisesta – Samalla se voi toimia kestävän elämäntavan oppituntina

Kaikki joutuvat nyt muuttamaan elämäänsä, ja se voi luoda mahdollisuuksia edistää vähähiilistä elämäntapaa, arvioivat Suomen luonnonsuojeluliiton ja Sitran asiantuntijat. Koronavirus opettaa myös sen, että kaikkiin kriiseihin on pakko reagoida, muistuttaa suojeluasiantuntija Hanna Aho.
Kädet vesihanan alla

Saippua ja sosiaalinen eristäytyminen ovat luksustuotteita – Pakolaiset erityisen haavoittuvia koronaviruksen vaikutuksille

Koronaviruksen leviämisen estämisessä tärkeässä osassa ovat käsien peseminen ja ihmiskontaktien välttäminen. Valitettava tosiasia kuitenkin on, että kaikki ihmiset eivät ole tasa-arvoisessa asemassa toisiinsa nähden, mitä tulee edes käsienpesuun tai ihmiskontaktien välttelemiseen, kirjoittaa Kirkon Ulkomaanavun viestinnän asiantuntija Elisa Rimaila.
Valkoinen kivirakennus sekä pienempi rakennus, jossa kyltti Fleurs d'Algeer

Kansanliike vaatii epäkohtiin puuttumista Algeriassa – Rauhanomaisen protestoinnin kautta halutaan muuttaa rakenteita

Algerian presidentin viimekeväinen ilmoitus tavoitella viidettä presidenttikautta synnytti Hirak-liikkeen, joka on vaatinut Algerian kaduilla muutoksia viikoittain yli vuoden ajan. ”Mielenosoitukset voisi nähdä lähes terapeuttisena performanssina, jonka kautta ihmiset uusintavat kansalaisoikeuksiaan”, sanoo tutkija Karim Maiche.
Puita kuvattuna alhaalta päin

Oikeus hyödyntää mangrovemetsiä teki Borneon kalastajista luonnonsuojelijoita

Sungai Nibungin kalastajat hakkasivat mangrovemetsiä aiemmin polttopuuksi, mutta toiminta muuttui, kun heille annettiin lupa hyödyntää metsiä, kunhan he eivät kaada sitä. ”Tuloni olivat ennen epävarmat, mutta nyt pystyin lähettämään toisen lapseni opiskelemaan yliopistoon ja nuorimmaiseni yläkouluun”, kertoo kalastaja Muhammad Tahir.

Tuoreimmat

Koronaviruspandemia pakottaa hakemaan elämyksiä muualta kuin kuluttamisesta – Samalla se voi toimia kestävän elämäntavan oppituntina
Maahanmuuttajanuorten asioista puhuvat usein keski-ikäiset kantasuomalaiset keskenään – MakeSomeNoise-foorumi antaa äänen maahanmuuttajataustaisille nuorille
Kansanliike vaatii epäkohtiin puuttumista Algeriassa – Rauhanomaisen protestoinnin kautta halutaan muuttaa rakenteita
Oikeus hyödyntää mangrovemetsiä teki Borneon kalastajista luonnonsuojelijoita
Syyriaan vaaditaan tulitaukoa – Maassa on havaittu ensimmäiset tartunnat, ja koronavirusepidemiaa olisi vaikea hallita
Podcast: ”Olen suomalainen kirjailija, joka kirjoittaa espanjaksi” – Roxana Crisólogo on julkaissut neljä runokirjaa, mutta ei voi hakea Suomen kirjailijaliiton jäsenyyttä
Koronavirus on sulkenut suurimman osan maailman kouluista – Valmiiksi vaikeassa asemassa oleva kärsivät eniten
Tutkimus: Demokratiaa ei juuri käsitellä Euroopan opettajakoulutuksessa – Syynä on se, ettei demokratia ole aiemmin ollut uhattuna, sanoo lehtori Matti Rautiainen
Käsienpesu on tehokas tapa ehkäistä koronaa, mutta monille se ei ole mahdollista – Pakolaisapu aloitti hygieniakoulutukset Ugandan pakolaisasutusalueilla
Podcast: Rasistinen nimittely vahingoittaa mielenterveyttä – ”Kuulemme sitä niin paljon, että luulemme sen olevan normaalia”, sanoo Fiona Musangamfura

Luetuimmat

Koronaviruspandemia pakottaa hakemaan elämyksiä muualta kuin kuluttamisesta – Samalla se voi toimia kestävän elämäntavan oppituntina
Syyriaan vaaditaan tulitaukoa – Maassa on havaittu ensimmäiset tartunnat, ja koronavirusepidemiaa olisi vaikea hallita
Käsienpesu on tehokas tapa ehkäistä koronaa, mutta monille se ei ole mahdollista – Pakolaisapu aloitti hygieniakoulutukset Ugandan pakolaisasutusalueilla
Kansanliike vaatii epäkohtiin puuttumista Algeriassa – Rauhanomaisen protestoinnin kautta halutaan muuttaa rakenteita
Avustusjärjestö: Kreikan saarten pakolaisleirit evakuoitava koronan vuoksi – Ihmisten pitäminen leireillä ”lähentelee rikollista toimintaa”
Koronavirus on sulkenut suurimman osan maailman kouluista – Valmiiksi vaikeassa asemassa oleva kärsivät eniten
Terveysjärjestö varoittaa koronasta Syyriassa – Yhdeksän vuotta kestänyt konflikti on tuhonnut terveysjärjestelmän ja ajanut miljoonat pakosalle
Maailmanpankki: Äärimmäinen köyhyys laskenut ennätysalhaiseksi – Köyhyyden poistaminen kokonaan on kuitenkin osoittautunut vaikeaksi
Akkuteollisuus ei pärjäisi ilman Kongon pahamaineisia kaivoksia – Koboltin eettisyyttä on vaikea varmistaa, sanoo kaivosalueella vieraillut suomalaistutkija
Raportti: Demokratia heikkenee kehittyvissä maissa – sortoa kiristävät nyt myös aiemmin edistyneet maat