Uutiset Intian kehitys

Miljoonia Intian alkuperäiskansojen jäseniä saatetaan häätää asuinsijoiltaan ympäristösuojelun nimissä

Jopa 11 miljoonaa Intian alkuperäiskansojen jäsentä uhkaa jäädä kodittomaksi, sillä korkein oikeus haluaa häätää heidät metsistä, joissa he ovat asuneet sukupolvien ajan. Taustalla on talouskasvuun nimiin vannova politiikka, mutta jupakkaan ovat sotkeutuneet myös ympäristöjärjestöt.
Selkäpuolelta kuvattu tyttö katsomassa metsää
Intian adivasit harjoittavat muun muassa kiertokaskiviljelyä. Kuva baiga-heimon asuttamasta Bohilin kylästä. (Kuva: Ossi Kakko / Emmaus Aurinkotehdas ry)

Suomalainen kansalaisaktivisti Ville-Veikko Hirvelä tutustui adivaseihin eli Intian alkuperäiskansoihin ensimmäistä kertaa 15 vuotta sitten. Vaatimattomissa oloissa elävien, enimmäkseen keräilyllä ja pienviljelyllä elävien adivasien luonnonmukainen elämäntapa teki heti vaikutuksen.

”Adivasit ovat onnistuneet elämään siitä, mitä maa kasvaa, muuttamatta sitä muuksi. Se on asia, joka koko maailman pitäisi oppia. Jos kaikki eläisivät kuten he, nykyiset globaalit ongelmat eivät uhkaisi maapalloa”, hän toteaa.

Hirvelä on ollut mukana muun muassa suomalaisen ympäristötoimijan Siemenpuu-säätiön tukemissa hankkeissa sekä Emmaus Aurinkotehtaan hankkeissa, joissa on autettu adivaseja tekemään hakemuksia rekisteröidäkseen maaoikeutensa.

Adivasien elämäntapa on nyt kuitenkin uhattuna. Intian korkein oikeus teki helmikuussa päätöksen, jonka mukaan mahdollisesti jopa 11 miljoonaa adivasia voidaan häätää kodeistaan, elleivät he ole rekisteröineet oikeuksiaan virallisesti lakiteitse.

Pahimmassa tapauksessa häätöjä voitaisiin alkaa toteuttaa jo heinäkuussa.

Adivasiryhmittymät ja monet kansalaisjärjestöt ovat vedonneet päätöstä vastaan, sillä seuraukset olisivat vakavat.

”Jos häädöt toteutetaan, adivasit joutuvat kadulle. Kaikki viime vuosien ponnistelut adivasien oikeuksien puolesta menetetään. Historiallisten vääryyksien korjaaminen on nollapisteessä”, sanoo adivasien oikeuksien puolesta yli 30 vuotta työskennellyt aktivisti Vijayasingh Ronald David. David toimii Intian kansallisen adivasiverkoston NAA:n koollekutsujana.

Yllättävä suunnanmuutos

Intiassa on yli sata miljoonaa adivasia. He elivät maan metsissä jo ennen nykyasutusta eivätkä kuulu esimerkiksi kastijärjestelmän piiriin.

Häädöt eivät ole uusi ilmiö: Joidenkin tietojen mukaan Intian 72 vuotta kestäneen itsenäisyyden aikana ainakin 30 miljoonaa adivasia on ajettu asuinsijoiltaan. Syynä ovat olleet muun muassa erilaiset kehityshankkeet, kuten kaivosten ja suurpatojen rakentaminen.

Korkeimman oikeuden uusin päätös on tullut adivaseille ja heitä puolustaville kansalaisjärjestöille silti yllätyksenä, sillä viime vuosina lait ja oikeuslaitos ovat suojelleet adivaseja aiempaa paremmin. Uusi päätös on ristiriidassa aiempien linjausten kanssa.

”Päätös on mysteeri. Yleensä oikeuden tehtävänä on huomioida omat aiemmat päätöksensä, mutta tässä ei ole jälkeäkään siitä”, Ville-Veikko Hirvelä toteaa.

Ihmisiä matolle katetun ruuan äärellä
Pahadi korwat kuuluvat erityisen haavoittuviksi luokitettuihin heimoihin Intiassa. (Kuva: Ossi Kakko / Emmaus Aurinkotehdas ry)

Intiassa säädettiin vuonna 2006 metsäoikeuslaki, jonka ansiosta miljoonat adivasit ovat voineet rekisteröidä oikeutensa maahan ja saaneet näin luvan hyödyntää metsien luonnonvaroja kestävällä tavalla.

Nyt korkein oikeus on päättänyt, että kaikki oikeuksiaan hakeneet, kielteisen päätöksen saaneet häädetään. Heitä on todennäköisesti miljoonia.

Kansalaisjärjestöjen mielestä kielteiset päätökset eivät kuitenkaan ole kovin luotettavia, sillä niiden taustalla on monesti ollut viranomaisten osaamattomuus. Lisäksi on epäselvää, ketkä edes kuuluvat häätöjen piiriin, sillä hakuprosessi on pitkä ja monimutkainen ja oikeuksia voi hakea monella eri perusteella.

Prosessi vaatii myös adivaseilta monenlaisia todisteita maaoikeuksistaan. Kaikki eivät ole pystyneet hakemaan oikeuksiaan asianmukaisesti, sillä monet ovat luku- ja kirjoitustaidottomia eivätkä välttämättä edes tiedä mahdollisuudesta hakea rekisteröintiä, Hirvelä kertoo.

Kanteen adivaseja vastaan nostivat ympäristöjärjestöt, joiden mielestä adivasien eläminen metsissä haittaa villieläimiä ja luonnonsuojelua. Aktivistit ovat torjuneet ajatuksen, sillä kestävästi elävien adivasien on todettu pikemminkin suojelevan metsää.

”Monille suurille järjestöille luonnonsuojelu on bisnes. Suojelualueissa liikkuvat valtavat rahat, ja ne saavat niistä koko elinkeinonsa”, Hirvelä muistuttaa.

Talous etusijalla

Häädöt ovat Intiassa laaja ilmiö. Intialaisen Housing and Land Rights Network -järjestön mukaan Intiassa häädettiin viime vuonna yhteensä yli 200 000 ihmistä, myös muita kuin adivaseja. Ihmisiä häädettiin esimerkiksi slummien ”parantamisen” tai infrastruktuurin tieltä. Yli 40 000 ihmistä häädettiin ympäristösyistä.

Tutkija Dayabati Roy mukaan korkeimman oikeuden päätöksen taustalla voi nähdä laajemmin Intian taloudellista kehitystä korostavan politiikan. Adivasien maita tarvitaan kaivos-, maatalous- ja teollisuusprojekteihin. Roy tutkii Helsingin yliopistossa Intian ilmastopakolaisuutta sekä ympäristönsuojelun nimissä tapahtuvaa pakolaisuutta.

”Itsenäistymisestä alkaen Intiassa on korostettu talouskehitystä marginaalisten ryhmien kustannuksella. Korkein oikeus näkee metsäalueet taloudellisen kehityksen näkökulmasta. Metsien suojelun nimissä tehdään tietä teollisuudelle tai yrityksille ja yritetään häätää alkuperäiskansat”, hän sanoo.

Myös Intiaa viimeiset viisi vuotta johtanut pääministeri Narendra Modi on ajanut talouskasvua korostavaa politiikkaa. Modin puolue voitti myös viime kevään vaalit.

Vielä on epäselvää, miten ja koska korkeimman oikeuden määräämät adivasien häädöt käytännössä toteutetaan. Intian osavaltioilla on heinäkuun 10. päivään asti toimittaa tilastot kielteisen päätöksen saaneista korkeimmalle oikeudelle.

Davidin mukaan häädöt eivät välttämättä ala ainakaan heti heinäkuussa. Niin kauan kuin prosessi on kesken, uhka on kuitenkin olemassa, hän sanoo.

Intian saama kehitysapu vähenee, vaikka köyhiä riittää

Intian talouskasvu on viime vuosina ollut hurjaa. Maa on noussut keskitulotason maiden joukkoon, mutta siitä huolimatta köyhyys on sitkeä ongelma.

Melkein neljäsosa maailman köyhimmistä elää Intiassa. Nälän takia pienikasvuisiksi jääneiden alle 5-vuotiaiden osuus on 2010-luvulla kasvanut yli 20 prosenttiin. Alkuperäiskansojen eli adivasien keskuudessa luvut ovat vielä synkempiä.

Samaan aikaan Intian rikkailta mailta saama kehitysapu on vähentynyt, sillä maan oletetaan nyt pystyvän ottamaan enemmän vastuuta ongelmistaan.

Kehitysmaiden ympäristöhankkeita tukeva Siemenpuu-säätiön hallituksen jäsen Ville-Veikko Hirvelä kritisoi apuleikkauksia ja avunantajien keskittymistä talouskasvuun. Hänen mukaansa talouskasvu on Intiassa edellyttänyt luonnonvarojen riistämistä juuri kaikkein köyhimmiltä.

”Maailman köyhimpien ja aliravituimpien jättäminen ilman tukea ja elinehtoja kaupallisen kasvun priorisoinnin vuoksi on ihmisoikeusperustaisen kehityspolitiikan suora vastakohta”, hän sanoo.

Esimerkiksi Iso-Britannia on lopettanut kehitysavun Intialle kokonaan. Suomessa Siemenpuu-säätiö joutui lopettamaan Intia-hankkeiden tukemisen osana ulkoministeriön ohjelmatukipäätöstä.

Intian kehitys alkuperäiskansatkehitysköyhyyspolitiikkalakiympäristöbiodiversiteettimetsät Intia Siemenpuu-säätiö

Kommentit

Lähettänyt Seppo Järvinen (ei varmistettu) 27.6.2019 - 16:17

Adivasit ovat Intian alkuperäisväestöä. Nimi adi-vasi tarkoittaa "ensimmäinen ihminen". Adivasien riistokohtelu on kymmenien vuosien kuluessa vain kärjistynyt. Erityisesti tämä koskee Gujaratin osavaltion adivaseja, sen heimoja. Adivasit omistavat vain pieniä maatilkkuja ja sadon epäonnistuessa heidän on pakko turvautua lainaajiin ja koronkiskureihin. Valtiolta on turha anoa lainoitusta. Lopulta velkataakka on niin suuri, että koronkiskurit saavat maat haltuunsa. Perheiden on pakko muuttaa kaupunkeihin, mutta työtä ei ole tarjolla. Näin syntyvät slummit. Kiivaan rakentamisbuumin aikana maa on arvokasta gryndereille. Tarvitaan vain tarpeeksi suuri lahjus, niin viranomaiset lähettävät poliisit ja puskutraktorit tuhoamaan slummin maan tasalle. Uusia slummeja syntyy kuin sieniä sateella lentokenttien, radanvarsien ja loistohotellien lähistölle. Hindufundamentalistinen Narenda Modin puolue, ei ole vähimmässäkään määrin kiinnostunut adivasien ja kastittomien aseman parantamisesta. Hurjalla talouskasvulla Intia pyristelee kaikin keinoin irti kehitysmaa-imagosta. Sanonta "Intia on maailman suurin demokratia" on pilkkaa demokratian periaatteille. Sitten Nehrun "sosiaalivallankumouksen" Intia on yhä jyrkemmin kääntynyt kohti neokapitalismia. Gandhin ahimsa ja lähimmäisenrakkaus ovat nyky-Intiassa vain ideaaleja. Elefantti ei opi tanssimaan.

Lue myös

Saastepilven sumentamia rakennuksia Delhissä Intiassa

Ilmansaasteet piinaavat delhiläisiä – ”Menneet ovat ne päivät, jolloin täällä oli vihreää ja puhdasta”

Intian New Delhin ilmansaasteiden määrä on viime aikoina kivunnut lähelle hengenvaarallista. Suurin syypää ovat miljoonat autot, mutta ongelmia aiheuttavat myös monet muut tekijät kulotuksesta liian lyhyisiin savupiippuihin asti. Eläkkeellä oleva opettaja Sanjeev Sharma aikoo muuttaa kaupungista pois.
YK:n alkuperäiskansojen oikeuksien erityisraportoija Victoria Tauli-Corpuz taustallaan YK-logot

YK:n ihmisoikeusasiantuntijat vaativat Intiaa estämään alkuperäiskansojen häädöt

Intia saattaa häätää miljoonia alkuperäiskansojen jäseniä ympäristöjärjestöjen vaatimusten takia. YK-asiantuntijat muistuttavat, että alkuperäiskansojen maat kuuluvat näille itselleen ja häätöjä voi tehdä vain viimeisenä vaihtoehtona.
Nainen korjaa riisisatoa pellolla

Intia parantaa maailman suurinta työllistämisohjelmaa avaruusteknologialla

Miljoonat intialaiset ovat hyötyneet ohjelmasta, joka takaa maaseudun köyhille töitä sadaksi päiväksi vuodessa. Nyt töiden suunnittelua parannetaan satelliittipaikannuksella ja korruptiota vähennetään avoimen tietokannan avulla. Virkamiehet olivat aluksi kauhuissaan, kertoo järjestelmää kehittänyt tohtori Jagdish Purohit.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Nainen järven rannalla

Ilmastovirtahepo seisoo olohuoneessamme – Miten ahdistuksen kanssa voi tulla toimeen?

Suomessa on jo saatavilla apua ilmastonmuutoksen aiheuttamaan ahdistukseen. Taiteilija ja tutkija Henna Lainisen työpajoissa puretaan tunteita muun muassa kirjoittamalla kirjeitä tulevaisuuteen. ”Monissa osallistujissa on herännyt myös halu tehdä enemmän ympäristön puolesta”, hän kertoo.
Ihmisiä veneissä

Etelä-Sudaniin nälänhätävaroitus – Sateet ja tulvat ovat ajaneet maan pahempaan kriisiin kuin on osattu ennakoida

Maailman ruokaohjelma varoittaa, että Etelä-Sudaniin tarvitaan lisää rahoitusta tai edessä on nälänhätä.
Kaksi kulhoa, joista toisessa vihanneksia, toisessa guacamolea

Kasvissyöjäksi yhdessä yössä – Kaikkea ei tarvitse osata heti

Suomalaisten hiilijalanjälki pitäisi kutistaa noin neljännekseen nykyisestä vuoteen 2030 mennessä. Roosa Mustonen halusi osallistua ilmastotalkoisiin ja valitsi keinoksi ruokavalioremontin. Lihaan tottuneelle ensimmäinen päivä kasvisruokailijana sai hämilleen ja valintaa sai selitellä kaveriporukoissa, mutta lopulta ilmastodieetti alkoi sujua.
Metsää ja maatalousmaata ilmakuvassa

Etelä-Amerikan ongelmia ei ratkaista länsimaiden ratkaisuilla vaan paikallista kansalaisyhteiskuntaa vahvistamalla ja kuuntelemalla

Metsäkato ja eriarvoisuus ovat monia Etelä-Amerikan maita yhdistäviä vakavia ongelmia. Heikosti toimivan valtionhallinnon takia monissa maissa sosiaalinen ja ekologinen kestävyys ovat pitkälti kansalaisyhteiskunnan harteilla. Siksi niiden tukeminen olisi tärkein toimi myös metsäkadon vähentämiseksi.
Mies seisoo kukkuloiden edustalla

Menestyksekäs suojeluprojekti pelastaa metsiä ja vesilähteitä Brasiliassa – 14 vuodessa on istutettu kaksi miljoonaa puuta

Brasilian Extreman kunnassa maanomistajille maksetaan maiden suojelusta ja ennallistamisesta metsäksi. Samalla on onnistuttu suojelemaan myös vesivaroja.