Uutiset Intian kehitys

Miljoonia Intian alkuperäiskansojen jäseniä saatetaan häätää asuinsijoiltaan ympäristösuojelun nimissä

Jopa 11 miljoonaa Intian alkuperäiskansojen jäsentä uhkaa jäädä kodittomaksi, sillä korkein oikeus haluaa häätää heidät metsistä, joissa he ovat asuneet sukupolvien ajan. Taustalla on talouskasvuun nimiin vannova politiikka, mutta jupakkaan ovat sotkeutuneet myös ympäristöjärjestöt.
Selkäpuolelta kuvattu tyttö katsomassa metsää
Intian adivasit harjoittavat muun muassa kiertokaskiviljelyä. Kuva baiga-heimon asuttamasta Bohilin kylästä. (Kuva: Ossi Kakko / Emmaus Aurinkotehdas ry)

Suomalainen kansalaisaktivisti Ville-Veikko Hirvelä tutustui adivaseihin eli Intian alkuperäiskansoihin ensimmäistä kertaa 15 vuotta sitten. Vaatimattomissa oloissa elävien, enimmäkseen keräilyllä ja pienviljelyllä elävien adivasien luonnonmukainen elämäntapa teki heti vaikutuksen.

”Adivasit ovat onnistuneet elämään siitä, mitä maa kasvaa, muuttamatta sitä muuksi. Se on asia, joka koko maailman pitäisi oppia. Jos kaikki eläisivät kuten he, nykyiset globaalit ongelmat eivät uhkaisi maapalloa”, hän toteaa.

Hirvelä on ollut mukana muun muassa suomalaisen ympäristötoimijan Siemenpuu-säätiön tukemissa hankkeissa sekä Emmaus Aurinkotehtaan hankkeissa, joissa on autettu adivaseja tekemään hakemuksia rekisteröidäkseen maaoikeutensa.

Adivasien elämäntapa on nyt kuitenkin uhattuna. Intian korkein oikeus teki helmikuussa päätöksen, jonka mukaan mahdollisesti jopa 11 miljoonaa adivasia voidaan häätää kodeistaan, elleivät he ole rekisteröineet oikeuksiaan virallisesti lakiteitse.

Pahimmassa tapauksessa häätöjä voitaisiin alkaa toteuttaa jo heinäkuussa.

Adivasiryhmittymät ja monet kansalaisjärjestöt ovat vedonneet päätöstä vastaan, sillä seuraukset olisivat vakavat.

”Jos häädöt toteutetaan, adivasit joutuvat kadulle. Kaikki viime vuosien ponnistelut adivasien oikeuksien puolesta menetetään. Historiallisten vääryyksien korjaaminen on nollapisteessä”, sanoo adivasien oikeuksien puolesta yli 30 vuotta työskennellyt aktivisti Vijayasingh Ronald David. David toimii Intian kansallisen adivasiverkoston NAA:n koollekutsujana.

Yllättävä suunnanmuutos

Intiassa on yli sata miljoonaa adivasia. He elivät maan metsissä jo ennen nykyasutusta eivätkä kuulu esimerkiksi kastijärjestelmän piiriin.

Häädöt eivät ole uusi ilmiö: Joidenkin tietojen mukaan Intian 72 vuotta kestäneen itsenäisyyden aikana ainakin 30 miljoonaa adivasia on ajettu asuinsijoiltaan. Syynä ovat olleet muun muassa erilaiset kehityshankkeet, kuten kaivosten ja suurpatojen rakentaminen.

Korkeimman oikeuden uusin päätös on tullut adivaseille ja heitä puolustaville kansalaisjärjestöille silti yllätyksenä, sillä viime vuosina lait ja oikeuslaitos ovat suojelleet adivaseja aiempaa paremmin. Uusi päätös on ristiriidassa aiempien linjausten kanssa.

”Päätös on mysteeri. Yleensä oikeuden tehtävänä on huomioida omat aiemmat päätöksensä, mutta tässä ei ole jälkeäkään siitä”, Ville-Veikko Hirvelä toteaa.

Ihmisiä matolle katetun ruuan äärellä
Pahadi korwat kuuluvat erityisen haavoittuviksi luokitettuihin heimoihin Intiassa. (Kuva: Ossi Kakko / Emmaus Aurinkotehdas ry)

Intiassa säädettiin vuonna 2006 metsäoikeuslaki, jonka ansiosta miljoonat adivasit ovat voineet rekisteröidä oikeutensa maahan ja saaneet näin luvan hyödyntää metsien luonnonvaroja kestävällä tavalla.

Nyt korkein oikeus on päättänyt, että kaikki oikeuksiaan hakeneet, kielteisen päätöksen saaneet häädetään. Heitä on todennäköisesti miljoonia.

Kansalaisjärjestöjen mielestä kielteiset päätökset eivät kuitenkaan ole kovin luotettavia, sillä niiden taustalla on monesti ollut viranomaisten osaamattomuus. Lisäksi on epäselvää, ketkä edes kuuluvat häätöjen piiriin, sillä hakuprosessi on pitkä ja monimutkainen ja oikeuksia voi hakea monella eri perusteella.

Prosessi vaatii myös adivaseilta monenlaisia todisteita maaoikeuksistaan. Kaikki eivät ole pystyneet hakemaan oikeuksiaan asianmukaisesti, sillä monet ovat luku- ja kirjoitustaidottomia eivätkä välttämättä edes tiedä mahdollisuudesta hakea rekisteröintiä, Hirvelä kertoo.

Kanteen adivaseja vastaan nostivat ympäristöjärjestöt, joiden mielestä adivasien eläminen metsissä haittaa villieläimiä ja luonnonsuojelua. Aktivistit ovat torjuneet ajatuksen, sillä kestävästi elävien adivasien on todettu pikemminkin suojelevan metsää.

”Monille suurille järjestöille luonnonsuojelu on bisnes. Suojelualueissa liikkuvat valtavat rahat, ja ne saavat niistä koko elinkeinonsa”, Hirvelä muistuttaa.

Talous etusijalla

Häädöt ovat Intiassa laaja ilmiö. Intialaisen Housing and Land Rights Network -järjestön mukaan Intiassa häädettiin viime vuonna yhteensä yli 200 000 ihmistä, myös muita kuin adivaseja. Ihmisiä häädettiin esimerkiksi slummien ”parantamisen” tai infrastruktuurin tieltä. Yli 40 000 ihmistä häädettiin ympäristösyistä.

Tutkija Dayabati Roy mukaan korkeimman oikeuden päätöksen taustalla voi nähdä laajemmin Intian taloudellista kehitystä korostavan politiikan. Adivasien maita tarvitaan kaivos-, maatalous- ja teollisuusprojekteihin. Roy tutkii Helsingin yliopistossa Intian ilmastopakolaisuutta sekä ympäristönsuojelun nimissä tapahtuvaa pakolaisuutta.

”Itsenäistymisestä alkaen Intiassa on korostettu talouskehitystä marginaalisten ryhmien kustannuksella. Korkein oikeus näkee metsäalueet taloudellisen kehityksen näkökulmasta. Metsien suojelun nimissä tehdään tietä teollisuudelle tai yrityksille ja yritetään häätää alkuperäiskansat”, hän sanoo.

Myös Intiaa viimeiset viisi vuotta johtanut pääministeri Narendra Modi on ajanut talouskasvua korostavaa politiikkaa. Modin puolue voitti myös viime kevään vaalit.

Vielä on epäselvää, miten ja koska korkeimman oikeuden määräämät adivasien häädöt käytännössä toteutetaan. Intian osavaltioilla on heinäkuun 10. päivään asti toimittaa tilastot kielteisen päätöksen saaneista korkeimmalle oikeudelle.

Davidin mukaan häädöt eivät välttämättä ala ainakaan heti heinäkuussa. Niin kauan kuin prosessi on kesken, uhka on kuitenkin olemassa, hän sanoo.

Intian saama kehitysapu vähenee, vaikka köyhiä riittää

Intian talouskasvu on viime vuosina ollut hurjaa. Maa on noussut keskitulotason maiden joukkoon, mutta siitä huolimatta köyhyys on sitkeä ongelma.

Melkein neljäsosa maailman köyhimmistä elää Intiassa. Nälän takia pienikasvuisiksi jääneiden alle 5-vuotiaiden osuus on 2010-luvulla kasvanut yli 20 prosenttiin. Alkuperäiskansojen eli adivasien keskuudessa luvut ovat vielä synkempiä.

Samaan aikaan Intian rikkailta mailta saama kehitysapu on vähentynyt, sillä maan oletetaan nyt pystyvän ottamaan enemmän vastuuta ongelmistaan.

Kehitysmaiden ympäristöhankkeita tukeva Siemenpuu-säätiön hallituksen jäsen Ville-Veikko Hirvelä kritisoi apuleikkauksia ja avunantajien keskittymistä talouskasvuun. Hänen mukaansa talouskasvu on Intiassa edellyttänyt luonnonvarojen riistämistä juuri kaikkein köyhimmiltä.

”Maailman köyhimpien ja aliravituimpien jättäminen ilman tukea ja elinehtoja kaupallisen kasvun priorisoinnin vuoksi on ihmisoikeusperustaisen kehityspolitiikan suora vastakohta”, hän sanoo.

Esimerkiksi Iso-Britannia on lopettanut kehitysavun Intialle kokonaan. Suomessa Siemenpuu-säätiö joutui lopettamaan Intia-hankkeiden tukemisen osana ulkoministeriön ohjelmatukipäätöstä.

Intian kehitys alkuperäiskansatkehitysköyhyyspolitiikkalakiympäristöbiodiversiteettimetsät Intia Siemenpuu-säätiö

Kommentit

Lähettänyt Seppo Järvinen (ei varmistettu) 27.6.2019 - 16:17

Adivasit ovat Intian alkuperäisväestöä. Nimi adi-vasi tarkoittaa "ensimmäinen ihminen". Adivasien riistokohtelu on kymmenien vuosien kuluessa vain kärjistynyt. Erityisesti tämä koskee Gujaratin osavaltion adivaseja, sen heimoja. Adivasit omistavat vain pieniä maatilkkuja ja sadon epäonnistuessa heidän on pakko turvautua lainaajiin ja koronkiskureihin. Valtiolta on turha anoa lainoitusta. Lopulta velkataakka on niin suuri, että koronkiskurit saavat maat haltuunsa. Perheiden on pakko muuttaa kaupunkeihin, mutta työtä ei ole tarjolla. Näin syntyvät slummit. Kiivaan rakentamisbuumin aikana maa on arvokasta gryndereille. Tarvitaan vain tarpeeksi suuri lahjus, niin viranomaiset lähettävät poliisit ja puskutraktorit tuhoamaan slummin maan tasalle. Uusia slummeja syntyy kuin sieniä sateella lentokenttien, radanvarsien ja loistohotellien lähistölle. Hindufundamentalistinen Narenda Modin puolue, ei ole vähimmässäkään määrin kiinnostunut adivasien ja kastittomien aseman parantamisesta. Hurjalla talouskasvulla Intia pyristelee kaikin keinoin irti kehitysmaa-imagosta. Sanonta "Intia on maailman suurin demokratia" on pilkkaa demokratian periaatteille. Sitten Nehrun "sosiaalivallankumouksen" Intia on yhä jyrkemmin kääntynyt kohti neokapitalismia. Gandhin ahimsa ja lähimmäisenrakkaus ovat nyky-Intiassa vain ideaaleja. Elefantti ei opi tanssimaan.

Lue myös

Ihmisiä istumassa piirissä.

Intian vertaisvalistajat auttavat pakkotyön uhreja, jotka voivat olla jopa sukupolvien mittaisessa velkavankeudessa

Etenkin alimpiin kasteihin kuuluvat lukutaidottomat köyhät ovat alttiina velkojien hyväksikäytölle Intiassa. Viime aikoina pakkotyöhön on puututtu valistustilaisuuksin, joissa ihmiskaupan uhrit itse välittävät tarpeellista tietoa ja lisäävät kyläläisten tietoisuutta ihmiskaupan riskeistä.
Mies pyöräilee.

Koronarajoitukset pilasivat monen teenviljelijän sadon Intiassa – Eniten kärsivät pienipalkkaiset teenpoimijat

Ennen pandemiaa teepensaiden kasvatus oli Tripuran osavaltiossa kukoistava elinkeino. Koronasulku kuitenkin vaikeutti sadonkorjuuta, ja kun rajoituksia höllättiin, oli jo liian myöhäistä.
Vihannesnippuja lähikuvassa, taustalla ihmisiä torilla.

Intian koronasulku iski maanviljelijöihin – Myymättä jääneitä tuotteita on jouduttu jopa polttamaan

Liikennerajoitukset, työvoiman puute ja viime viikkojen kehnot säät ovat haitanneet viljasadon korjuuta Intiassa, joka on ollut koronasulussa maaliskuun lopulta alkaen. Nyt maassa raportoidaan jopa viljelijöiden itsemurhista.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Tyttöjä valkoisissa huiveissa sinisen rakennuksen edustalla.

Massiivista Afganistan-konferenssia isännöivä Suomi aikoo asettaa maan kehitysavulle tiukat ehdot – ”Emme tule tukemaan 1990-luvun kaltaista emiraattia”

Ensi viikolla järjestettävässä Afganistan-konferenssissa varmistetaan maan budjetti neljäksi vuodeksi. Tilanne on poikkeuksellisen herkkä, sillä rauhanneuvottelut ovat kesken. ”Avunantajat ovat valmiita tukemaan Afganistania, mutta tuomme selvästi esille ne asiat, joista emme jousta”, sanoo konferenssin erityisedustaja, suurlähettiläs Janne Taalas.
Nainen puolilähikuvassa.

Raportti: Järjestötoiminta on yhä ammattimaisempaa, eikä se ole pelkästään hyvä asia – ”Liiallinen riippuvuus rahoittajista voi murentaa järjestöjen kykyä haastaa”, sanoo tutkija

Suomen järjestökenttä on viime vuosina keskittynyt, ja hankebyrokratiasta on tullut raskaampaa etenkin pienille järjestöille. Tuoreen raportin mukaan vaarana on, että kansalaisyhteiskunnan mahdollisuus kritisoida valtiota vapaasti ja tehdä innovatiivisesti yhteiskunnallisia aloitteita heikkenee.
Rakennuksia meren rannalla.

Maailman ruokajärjestö pelkää maailmanlaajuista ruokakriisiä – Yksi eniten kärsineistä pienistä valtioista on Saint Lucia

Miljoonat matkailualan työntekijät ovat leipäjonossa Saint Lucian saarivaltiossa. Maailman ruokaohjelma on käyttänyt vuonna 2020 humanitaariseen apuun yhteensä jo yli 6,7 miljardia euroa ympäri maailman, mutta järjestön johtaja johtaja David Beasley arvioi, että ensi vuodelle se tarvitsee kaksinkertaisen summan.
Kaksi tyttöä ja useita käsiä kohottamassa kyniä yhteen.

Raportti: Lapsiin kohdistui viime vuonna konflikteissa ennätysmäärä rikkomuksia – ”Voi hyvällä syyllä kysyä, onko maailma lakannut välittämästä”

Noin 426 miljoonaa lasta elää konfliktialueilla, kertoo Pelastakaa Lapset. Etenkin humanitaarisen avun perille pääsyn estäminen lisääntyi.
Kasveja autiomaassa.

Chilessä on valtava uusiutuvan energian potentiaali, mutta monet tavalliset kansalaiset eivät ole päässeet vielä hyötymään

Chilessä tuotetaan runsaasti etenkin aurinkoenergaa. Eniten siitä ovat kuitenkin hyötyneet muun muassa suuret kaivosyhtiöt, joiden energialaskut ovat pienentyneet merkittävästi. Samaan aikaan slummeissa ja maaseudulla elää yhä ihmisiä, joilla ei ole sähköä.

Tuoreimmat

Raportti: Järjestötoiminta on yhä ammattimaisempaa, eikä se ole pelkästään hyvä asia – ”Liiallinen riippuvuus rahoittajista voi murentaa järjestöjen kykyä haastaa”, sanoo tutkija
Maailman ruokajärjestö pelkää maailmanlaajuista ruokakriisiä – Yksi eniten kärsineistä pienistä valtioista on Saint Lucia
Raportti: Lapsiin kohdistui viime vuonna konflikteissa ennätysmäärä rikkomuksia – ”Voi hyvällä syyllä kysyä, onko maailma lakannut välittämästä”
Chilessä on valtava uusiutuvan energian potentiaali, mutta monet tavalliset kansalaiset eivät ole päässeet vielä hyötymään
Eurooppalaisten kehitysjärjestöjen kattojärjestöön suomalainen puheenjohtaja
Lääkeyhtiöiden patenteista koronalääkkeisiin halutaan luopua pandemian ajaksi – Sama tehtiin aids-epidemian huippuvuosina, ja miljoonia ihmishenkiä pelastui
Hyvä varautuminen pelasti ihmishenkiä taifuunien nuijiessa Filippiinejä – ”Ihmiset oikeasti uskoivat varoituksia”, kertoo suomalainen avustustyöntekijä
Massiivista Afganistan-konferenssia isännöivä Suomi aikoo asettaa maan kehitysavulle tiukat ehdot – ”Emme tule tukemaan 1990-luvun kaltaista emiraattia”
Luokkahuoneiden ovet pysyvät suljettuina 97 prosentille Latinalaisen Amerikan koululaisista – Korona uhkaa viedä kokonaisen kouluvuoden
Zimbabwen naispoliitikot kamppailevat syrjintää vastaan – ”Nainen ei voi esittää kysymystä miesparlamentaarikolle ilman että naiselle sanotaan, että tämän reidet ovat paksut”

Luetuimmat

Myanmarin yli 70 vuotta kestänyt sisällissota on yksi maailman pisimpään jatkuneista konflikteista – Aung San Suu Kyin aika on merkinnyt takapakkia rauhanneuvotteluille
Selvitys: Yhdysvaltain kristilliset konservatiivijärjestöt pumppaavat rahaa naisten ja sateenkaarivähemmistöjen oikeuksien vastaiseen kampanjointiin Euroopassa
Aiempaa harvempi suomalainen uskoo kehitysyhteistyöhön – Koronapandemia pudotti kehitysmaat uutisotsikoista, ja se voi heijastua asenteisiin
Massiivista Afganistan-konferenssia isännöivä Suomi aikoo asettaa maan kehitysavulle tiukat ehdot – ”Emme tule tukemaan 1990-luvun kaltaista emiraattia”
Avunantajat käyttävät yhä enemmän rahaa itseensä, selviää tuoreesta raportista – Taustalla koronapandemia mutta myös ”apunationalismi”
Suomalaisjärjestöiltä yhteisjulistus päästövähennysten puolesta
Perinteisiin viljalajeihin palaaminen voisi parantaa ruokaturvaa monissa maissa – Zimbabwessa osa viljelijöistä on siirtynyt maissista durraan ja hirssiin
Tansanian populistinen presidentti John Magufuli sai toisen kauden – Tarkkailijoiden mukaan vaaleissa oli ”pelon ilmapiiri”
Akkuteollisuus ei pärjäisi ilman Kongon pahamaineisia kaivoksia – Koboltin eettisyyttä on vaikea varmistaa, sanoo kaivosalueella vieraillut suomalaistutkija
Naisten oikeuksien puolustaja nälkälakossa Saudi-Arabiassa – Naisaktivisteja on yhä vankilassa yli kaksi vuotta naisten autoilun sallimisen jälkeen