Miljoonia Intian alkuperäiskansojen jäseniä saatetaan häätää asuinsijoiltaan ympäristösuojelun nimissä
Jopa 11 miljoonaa Intian alkuperäiskansojen jäsentä uhkaa jäädä kodittomaksi, sillä korkein oikeus haluaa häätää heidät metsistä, joissa he ovat asuneet sukupolvien ajan. Taustalla on talouskasvuun nimiin vannova politiikka, mutta jupakkaan ovat sotkeutuneet myös ympäristöjärjestöt.
Intian adivasit harjoittavat muun muassa kiertokaskiviljelyä. Kuva baiga-heimon asuttamasta Bohilin kylästä. Kuva: Ossi Kakko / Emmaus Aurinkotehdas ry.
Suomalainen kansalaisaktivisti Ville-Veikko Hirvelä tutustui adivaseihin eli Intian alkuperäiskansoihin ensimmäistä kertaa 15 vuotta sitten. Vaatimattomissa oloissa elävien, enimmäkseen keräilyllä ja pienviljelyllä elävien adivasien luonnonmukainen elämäntapa teki heti vaikutuksen.
”Adivasit ovat onnistuneet elämään siitä, mitä maa kasvaa, muuttamatta sitä muuksi. Se on asia, joka koko maailman pitäisi oppia. Jos kaikki eläisivät kuten he, nykyiset globaalit ongelmat eivät uhkaisi maapalloa”, hän toteaa.
Hirvelä on ollut mukana muun muassa suomalaisen ympäristötoimijan Siemenpuu-säätiön tukemissa hankkeissa sekä Emmaus Aurinkotehtaan hankkeissa, joissa on autettu adivaseja tekemään hakemuksia rekisteröidäkseen maaoikeutensa.
Adivasien elämäntapa on nyt kuitenkin uhattuna. Intian korkein oikeus teki helmikuussa päätöksen, jonka mukaan mahdollisesti jopa 11 miljoonaa adivasia voidaan häätää kodeistaan, elleivät he ole rekisteröineet oikeuksiaan virallisesti lakiteitse.
Pahimmassa tapauksessa häätöjä voitaisiin alkaa toteuttaa jo heinäkuussa.
Adivasiryhmittymät ja monet kansalaisjärjestöt ovat vedonneet päätöstä vastaan, sillä seuraukset olisivat vakavat.
”Jos häädöt toteutetaan, adivasit joutuvat kadulle. Kaikki viime vuosien ponnistelut adivasien oikeuksien puolesta menetetään. Historiallisten vääryyksien korjaaminen on nollapisteessä”, sanoo adivasien oikeuksien puolesta yli 30 vuotta työskennellyt aktivisti Vijayasingh Ronald David. David toimii Intian kansallisen adivasiverkoston NAA:n koollekutsujana.
Yllättävä suunnanmuutos
Intiassa on yli sata miljoonaa adivasia. He elivät maan metsissä jo ennen nykyasutusta eivätkä kuulu esimerkiksi kastijärjestelmän piiriin.
Häädöt eivät ole uusi ilmiö: Joidenkin tietojen mukaan Intian 72 vuotta kestäneen itsenäisyyden aikana ainakin 30 miljoonaa adivasia on ajettu asuinsijoiltaan. Syynä ovat olleet muun muassa erilaiset kehityshankkeet, kuten kaivosten ja suurpatojen rakentaminen.
Korkeimman oikeuden uusin päätös on tullut adivaseille ja heitä puolustaville kansalaisjärjestöille silti yllätyksenä, sillä viime vuosina lait ja oikeuslaitos ovat suojelleet adivaseja aiempaa paremmin. Uusi päätös on ristiriidassa aiempien linjausten kanssa.
”Päätös on mysteeri. Yleensä oikeuden tehtävänä on huomioida omat aiemmat päätöksensä, mutta tässä ei ole jälkeäkään siitä”, Ville-Veikko Hirvelä toteaa.
Pahadi korwat kuuluvat erityisen haavoittuviksi luokitettuihin heimoihin Intiassa. Kuva: Ossi Kakko / Emmaus Aurinkotehdas ry.
Intiassa säädettiin vuonna 2006 metsäoikeuslaki, jonka ansiosta miljoonat adivasit ovat voineet rekisteröidä oikeutensa maahan ja saaneet näin luvan hyödyntää metsien luonnonvaroja kestävällä tavalla.
Nyt korkein oikeus on päättänyt, että kaikki oikeuksiaan hakeneet, kielteisen päätöksen saaneet häädetään. Heitä on todennäköisesti miljoonia.
Kansalaisjärjestöjen mielestä kielteiset päätökset eivät kuitenkaan ole kovin luotettavia, sillä niiden taustalla on monesti ollut viranomaisten osaamattomuus. Lisäksi on epäselvää, ketkä edes kuuluvat häätöjen piiriin, sillä hakuprosessi on pitkä ja monimutkainen ja oikeuksia voi hakea monella eri perusteella.
Prosessi vaatii myös adivaseilta monenlaisia todisteita maaoikeuksistaan. Kaikki eivät ole pystyneet hakemaan oikeuksiaan asianmukaisesti, sillä monet ovat luku- ja kirjoitustaidottomia eivätkä välttämättä edes tiedä mahdollisuudesta hakea rekisteröintiä, Hirvelä kertoo.
Kanteen adivaseja vastaan nostivat ympäristöjärjestöt, joiden mielestä adivasien eläminen metsissä haittaa villieläimiä ja luonnonsuojelua. Aktivistit ovat torjuneet ajatuksen, sillä kestävästi elävien adivasien on todettu pikemminkin suojelevan metsää.
”Monille suurille järjestöille luonnonsuojelu on bisnes. Suojelualueissa liikkuvat valtavat rahat, ja ne saavat niistä koko elinkeinonsa”, Hirvelä muistuttaa.
Talous etusijalla
Häädöt ovat Intiassa laaja ilmiö. Intialaisen Housing and Land Rights Network -järjestön mukaan Intiassa häädettiin viime vuonna yhteensä yli 200 000 ihmistä, myös muita kuin adivaseja. Ihmisiä häädettiin esimerkiksi slummien ”parantamisen” tai infrastruktuurin tieltä. Yli 40 000 ihmistä häädettiin ympäristösyistä.
Tutkija Dayabati Roy mukaan korkeimman oikeuden päätöksen taustalla voi nähdä laajemmin Intian taloudellista kehitystä korostavan politiikan. Adivasien maita tarvitaan kaivos-, maatalous- ja teollisuusprojekteihin. Roy tutkii Helsingin yliopistossa Intian ilmastopakolaisuutta sekä ympäristönsuojelun nimissä tapahtuvaa pakolaisuutta.
”Itsenäistymisestä alkaen Intiassa on korostettu talouskehitystä marginaalisten ryhmien kustannuksella. Korkein oikeus näkee metsäalueet taloudellisen kehityksen näkökulmasta. Metsien suojelun nimissä tehdään tietä teollisuudelle tai yrityksille ja yritetään häätää alkuperäiskansat”, hän sanoo.
Myös Intiaa viimeiset viisi vuotta johtanut pääministeri Narendra Modi on ajanut talouskasvua korostavaa politiikkaa. Modin puolue voitti myös viime kevään vaalit.
Vielä on epäselvää, miten ja koska korkeimman oikeuden määräämät adivasien häädöt käytännössä toteutetaan. Intian osavaltioilla on heinäkuun 10. päivään asti toimittaa tilastot kielteisen päätöksen saaneista korkeimmalle oikeudelle.
Davidin mukaan häädöt eivät välttämättä ala ainakaan heti heinäkuussa. Niin kauan kuin prosessi on kesken, uhka on kuitenkin olemassa, hän sanoo.
Intian saama kehitysapu vähenee, vaikka köyhiä riittää
Intian talouskasvu on viime vuosina ollut hurjaa. Maa on noussut keskitulotason maiden joukkoon, mutta siitä huolimatta köyhyys on sitkeä ongelma.
Melkein neljäsosa maailman köyhimmistä elää Intiassa. Nälän takia pienikasvuisiksi jääneiden alle 5-vuotiaiden osuus on 2010-luvulla kasvanut yli 20 prosenttiin. Alkuperäiskansojen eli adivasien keskuudessa luvut ovat vielä synkempiä.
Samaan aikaan Intian rikkailta mailta saama kehitysapu on vähentynyt, sillä maan oletetaan nyt pystyvän ottamaan enemmän vastuuta ongelmistaan.
Kehitysmaiden ympäristöhankkeita tukeva Siemenpuu-säätiön hallituksen jäsen Ville-Veikko Hirvelä kritisoi apuleikkauksia ja avunantajien keskittymistä talouskasvuun. Hänen mukaansa talouskasvu on Intiassa edellyttänyt luonnonvarojen riistämistä juuri kaikkein köyhimmiltä.
”Maailman köyhimpien ja aliravituimpien jättäminen ilman tukea ja elinehtoja kaupallisen kasvun priorisoinnin vuoksi on ihmisoikeusperustaisen kehityspolitiikan suora vastakohta”, hän sanoo.
Esimerkiksi Iso-Britannia on lopettanut kehitysavun Intialle kokonaan. Suomessa Siemenpuu-säätiö joutui lopettamaan Intia-hankkeiden tukemisen osana ulkoministeriön ohjelmatukipäätöstä.
Kommentit
Adivasit ovat Intian alkuperäisväestöä. Nimi adi-vasi tarkoittaa "ensimmäinen ihminen". Adivasien riistokohtelu on kymmenien vuosien kuluessa vain kärjistynyt. Erityisesti tämä koskee Gujaratin osavaltion adivaseja, sen heimoja. Adivasit omistavat vain pieniä maatilkkuja ja sadon epäonnistuessa heidän on pakko turvautua lainaajiin ja koronkiskureihin. Valtiolta on turha anoa lainoitusta. Lopulta velkataakka on niin suuri, että koronkiskurit saavat maat haltuunsa. Perheiden on pakko muuttaa kaupunkeihin, mutta työtä ei ole tarjolla. Näin syntyvät slummit. Kiivaan rakentamisbuumin aikana maa on arvokasta gryndereille. Tarvitaan vain tarpeeksi suuri lahjus, niin viranomaiset lähettävät poliisit ja puskutraktorit tuhoamaan slummin maan tasalle. Uusia slummeja syntyy kuin sieniä sateella lentokenttien, radanvarsien ja loistohotellien lähistölle. Hindufundamentalistinen Narenda Modin puolue, ei ole vähimmässäkään määrin kiinnostunut adivasien ja kastittomien aseman parantamisesta. Hurjalla talouskasvulla Intia pyristelee kaikin keinoin irti kehitysmaa-imagosta. Sanonta "Intia on maailman suurin demokratia" on pilkkaa demokratian periaatteille. Sitten Nehrun "sosiaalivallankumouksen" Intia on yhä jyrkemmin kääntynyt kohti neokapitalismia. Gandhin ahimsa ja lähimmäisenrakkaus ovat nyky-Intiassa vain ideaaleja. Elefantti ei opi tanssimaan.
Lisää uusi kommentti
Lue ohjeet ennen kommentointia