Uutiset Intian kehitys

Miljoonia Intian alkuperäiskansojen jäseniä saatetaan häätää asuinsijoiltaan ympäristösuojelun nimissä

Jopa 11 miljoonaa Intian alkuperäiskansojen jäsentä uhkaa jäädä kodittomaksi, sillä korkein oikeus haluaa häätää heidät metsistä, joissa he ovat asuneet sukupolvien ajan. Taustalla on talouskasvuun nimiin vannova politiikka, mutta jupakkaan ovat sotkeutuneet myös ympäristöjärjestöt.
Selkäpuolelta kuvattu tyttö katsomassa metsää
Intian adivasit harjoittavat muun muassa kiertokaskiviljelyä. Kuva baiga-heimon asuttamasta Bohilin kylästä. (Kuva: Ossi Kakko / Emmaus Aurinkotehdas ry)

Suomalainen kansalaisaktivisti Ville-Veikko Hirvelä tutustui adivaseihin eli Intian alkuperäiskansoihin ensimmäistä kertaa 15 vuotta sitten. Vaatimattomissa oloissa elävien, enimmäkseen keräilyllä ja pienviljelyllä elävien adivasien luonnonmukainen elämäntapa teki heti vaikutuksen.

”Adivasit ovat onnistuneet elämään siitä, mitä maa kasvaa, muuttamatta sitä muuksi. Se on asia, joka koko maailman pitäisi oppia. Jos kaikki eläisivät kuten he, nykyiset globaalit ongelmat eivät uhkaisi maapalloa”, hän toteaa.

Hirvelä on ollut mukana muun muassa suomalaisen ympäristötoimijan Siemenpuu-säätiön tukemissa hankkeissa sekä Emmaus Aurinkotehtaan hankkeissa, joissa on autettu adivaseja tekemään hakemuksia rekisteröidäkseen maaoikeutensa.

Adivasien elämäntapa on nyt kuitenkin uhattuna. Intian korkein oikeus teki helmikuussa päätöksen, jonka mukaan mahdollisesti jopa 11 miljoonaa adivasia voidaan häätää kodeistaan, elleivät he ole rekisteröineet oikeuksiaan virallisesti lakiteitse.

Pahimmassa tapauksessa häätöjä voitaisiin alkaa toteuttaa jo heinäkuussa.

Adivasiryhmittymät ja monet kansalaisjärjestöt ovat vedonneet päätöstä vastaan, sillä seuraukset olisivat vakavat.

”Jos häädöt toteutetaan, adivasit joutuvat kadulle. Kaikki viime vuosien ponnistelut adivasien oikeuksien puolesta menetetään. Historiallisten vääryyksien korjaaminen on nollapisteessä”, sanoo adivasien oikeuksien puolesta yli 30 vuotta työskennellyt aktivisti Vijayasingh Ronald David. David toimii Intian kansallisen adivasiverkoston NAA:n koollekutsujana.

Yllättävä suunnanmuutos

Intiassa on yli sata miljoonaa adivasia. He elivät maan metsissä jo ennen nykyasutusta eivätkä kuulu esimerkiksi kastijärjestelmän piiriin.

Häädöt eivät ole uusi ilmiö: Joidenkin tietojen mukaan Intian 72 vuotta kestäneen itsenäisyyden aikana ainakin 30 miljoonaa adivasia on ajettu asuinsijoiltaan. Syynä ovat olleet muun muassa erilaiset kehityshankkeet, kuten kaivosten ja suurpatojen rakentaminen.

Korkeimman oikeuden uusin päätös on tullut adivaseille ja heitä puolustaville kansalaisjärjestöille silti yllätyksenä, sillä viime vuosina lait ja oikeuslaitos ovat suojelleet adivaseja aiempaa paremmin. Uusi päätös on ristiriidassa aiempien linjausten kanssa.

”Päätös on mysteeri. Yleensä oikeuden tehtävänä on huomioida omat aiemmat päätöksensä, mutta tässä ei ole jälkeäkään siitä”, Ville-Veikko Hirvelä toteaa.

Ihmisiä matolle katetun ruuan äärellä
Pahadi korwat kuuluvat erityisen haavoittuviksi luokitettuihin heimoihin Intiassa. (Kuva: Ossi Kakko / Emmaus Aurinkotehdas ry)

Intiassa säädettiin vuonna 2006 metsäoikeuslaki, jonka ansiosta miljoonat adivasit ovat voineet rekisteröidä oikeutensa maahan ja saaneet näin luvan hyödyntää metsien luonnonvaroja kestävällä tavalla.

Nyt korkein oikeus on päättänyt, että kaikki oikeuksiaan hakeneet, kielteisen päätöksen saaneet häädetään. Heitä on todennäköisesti miljoonia.

Kansalaisjärjestöjen mielestä kielteiset päätökset eivät kuitenkaan ole kovin luotettavia, sillä niiden taustalla on monesti ollut viranomaisten osaamattomuus. Lisäksi on epäselvää, ketkä edes kuuluvat häätöjen piiriin, sillä hakuprosessi on pitkä ja monimutkainen ja oikeuksia voi hakea monella eri perusteella.

Prosessi vaatii myös adivaseilta monenlaisia todisteita maaoikeuksistaan. Kaikki eivät ole pystyneet hakemaan oikeuksiaan asianmukaisesti, sillä monet ovat luku- ja kirjoitustaidottomia eivätkä välttämättä edes tiedä mahdollisuudesta hakea rekisteröintiä, Hirvelä kertoo.

Kanteen adivaseja vastaan nostivat ympäristöjärjestöt, joiden mielestä adivasien eläminen metsissä haittaa villieläimiä ja luonnonsuojelua. Aktivistit ovat torjuneet ajatuksen, sillä kestävästi elävien adivasien on todettu pikemminkin suojelevan metsää.

”Monille suurille järjestöille luonnonsuojelu on bisnes. Suojelualueissa liikkuvat valtavat rahat, ja ne saavat niistä koko elinkeinonsa”, Hirvelä muistuttaa.

Talous etusijalla

Häädöt ovat Intiassa laaja ilmiö. Intialaisen Housing and Land Rights Network -järjestön mukaan Intiassa häädettiin viime vuonna yhteensä yli 200 000 ihmistä, myös muita kuin adivaseja. Ihmisiä häädettiin esimerkiksi slummien ”parantamisen” tai infrastruktuurin tieltä. Yli 40 000 ihmistä häädettiin ympäristösyistä.

Tutkija Dayabati Roy mukaan korkeimman oikeuden päätöksen taustalla voi nähdä laajemmin Intian taloudellista kehitystä korostavan politiikan. Adivasien maita tarvitaan kaivos-, maatalous- ja teollisuusprojekteihin. Roy tutkii Helsingin yliopistossa Intian ilmastopakolaisuutta sekä ympäristönsuojelun nimissä tapahtuvaa pakolaisuutta.

”Itsenäistymisestä alkaen Intiassa on korostettu talouskehitystä marginaalisten ryhmien kustannuksella. Korkein oikeus näkee metsäalueet taloudellisen kehityksen näkökulmasta. Metsien suojelun nimissä tehdään tietä teollisuudelle tai yrityksille ja yritetään häätää alkuperäiskansat”, hän sanoo.

Myös Intiaa viimeiset viisi vuotta johtanut pääministeri Narendra Modi on ajanut talouskasvua korostavaa politiikkaa. Modin puolue voitti myös viime kevään vaalit.

Vielä on epäselvää, miten ja koska korkeimman oikeuden määräämät adivasien häädöt käytännössä toteutetaan. Intian osavaltioilla on heinäkuun 10. päivään asti toimittaa tilastot kielteisen päätöksen saaneista korkeimmalle oikeudelle.

Davidin mukaan häädöt eivät välttämättä ala ainakaan heti heinäkuussa. Niin kauan kuin prosessi on kesken, uhka on kuitenkin olemassa, hän sanoo.

Intian saama kehitysapu vähenee, vaikka köyhiä riittää

Intian talouskasvu on viime vuosina ollut hurjaa. Maa on noussut keskitulotason maiden joukkoon, mutta siitä huolimatta köyhyys on sitkeä ongelma.

Melkein neljäsosa maailman köyhimmistä elää Intiassa. Nälän takia pienikasvuisiksi jääneiden alle 5-vuotiaiden osuus on 2010-luvulla kasvanut yli 20 prosenttiin. Alkuperäiskansojen eli adivasien keskuudessa luvut ovat vielä synkempiä.

Samaan aikaan Intian rikkailta mailta saama kehitysapu on vähentynyt, sillä maan oletetaan nyt pystyvän ottamaan enemmän vastuuta ongelmistaan.

Kehitysmaiden ympäristöhankkeita tukeva Siemenpuu-säätiön hallituksen jäsen Ville-Veikko Hirvelä kritisoi apuleikkauksia ja avunantajien keskittymistä talouskasvuun. Hänen mukaansa talouskasvu on Intiassa edellyttänyt luonnonvarojen riistämistä juuri kaikkein köyhimmiltä.

”Maailman köyhimpien ja aliravituimpien jättäminen ilman tukea ja elinehtoja kaupallisen kasvun priorisoinnin vuoksi on ihmisoikeusperustaisen kehityspolitiikan suora vastakohta”, hän sanoo.

Esimerkiksi Iso-Britannia on lopettanut kehitysavun Intialle kokonaan. Suomessa Siemenpuu-säätiö joutui lopettamaan Intia-hankkeiden tukemisen osana ulkoministeriön ohjelmatukipäätöstä.

Intian kehitys alkuperäiskansatkehitysköyhyyspolitiikkalakiympäristöbiodiversiteettimetsät Intia Siemenpuu-säätiö

Kommentit

Lähettänyt Seppo Järvinen (ei varmistettu) 27.6.2019 - 16:17

Adivasit ovat Intian alkuperäisväestöä. Nimi adi-vasi tarkoittaa "ensimmäinen ihminen". Adivasien riistokohtelu on kymmenien vuosien kuluessa vain kärjistynyt. Erityisesti tämä koskee Gujaratin osavaltion adivaseja, sen heimoja. Adivasit omistavat vain pieniä maatilkkuja ja sadon epäonnistuessa heidän on pakko turvautua lainaajiin ja koronkiskureihin. Valtiolta on turha anoa lainoitusta. Lopulta velkataakka on niin suuri, että koronkiskurit saavat maat haltuunsa. Perheiden on pakko muuttaa kaupunkeihin, mutta työtä ei ole tarjolla. Näin syntyvät slummit. Kiivaan rakentamisbuumin aikana maa on arvokasta gryndereille. Tarvitaan vain tarpeeksi suuri lahjus, niin viranomaiset lähettävät poliisit ja puskutraktorit tuhoamaan slummin maan tasalle. Uusia slummeja syntyy kuin sieniä sateella lentokenttien, radanvarsien ja loistohotellien lähistölle. Hindufundamentalistinen Narenda Modin puolue, ei ole vähimmässäkään määrin kiinnostunut adivasien ja kastittomien aseman parantamisesta. Hurjalla talouskasvulla Intia pyristelee kaikin keinoin irti kehitysmaa-imagosta. Sanonta "Intia on maailman suurin demokratia" on pilkkaa demokratian periaatteille. Sitten Nehrun "sosiaalivallankumouksen" Intia on yhä jyrkemmin kääntynyt kohti neokapitalismia. Gandhin ahimsa ja lähimmäisenrakkaus ovat nyky-Intiassa vain ideaaleja. Elefantti ei opi tanssimaan.

Lue myös

Mies pyöräilee.

Koronarajoitukset pilasivat monen teenviljelijän sadon Intiassa – Eniten kärsivät pienipalkkaiset teenpoimijat

Ennen pandemiaa teepensaiden kasvatus oli Tripuran osavaltiossa kukoistava elinkeino. Koronasulku kuitenkin vaikeutti sadonkorjuuta, ja kun rajoituksia höllättiin, oli jo liian myöhäistä.
Vihannesnippuja lähikuvassa, taustalla ihmisiä torilla.

Intian koronasulku iski maanviljelijöihin – Myymättä jääneitä tuotteita on jouduttu jopa polttamaan

Liikennerajoitukset, työvoiman puute ja viime viikkojen kehnot säät ovat haitanneet viljasadon korjuuta Intiassa, joka on ollut koronasulussa maaliskuun lopulta alkaen. Nyt maassa raportoidaan jopa viljelijöiden itsemurhista.
Minareetti ja moskeija, jonka edustalla ihmisiä ja Intian lippuja

Intian uudet lakimuutokset osoittavat syrjinnän olevan institutionaalisella tasolla

Intian uusi kansalaisuuslaki syrjii muslimeja. YK:n ja ihmisoikeusjärjestöjen pitäisi kiinnittää enemmän huomiota Intian vähemmistöuskontojen tilanteeseen, jotta maassa ei syttyisi Myanmarin tai Sri Lankan sisällissodan kaltaista konfliktia, kirjoittaa Faisa Qasim.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Ihminen korkean puun vieressä, taustalla pakolaisleirin asumuksia.

”Ihmiset eivät ole tottuneet pakenemaan” – Keski-Sahelissa on käynnissä yksi maailman nopeimmin pahenevista humanitaarisista kriiseistä

Maailma.net aloittaa uuden juttusarjan unohdetuista kriiseistä ja konflikteista, joista kuullaan maailman medioissa harvoin. Yksi niistä on Keski-Sahelissa, jossa ihmiset pakenevat jihadistista väkivaltaa ja aseellisten ryhmien hyökkäyksiä. Aiemmin rauhallisessa Burkina Fasossa sisäisten pakolaisten määrä on kymmenkertaistunut lyhyessä ajassa.
YK:n pääsihteeri tv-ruudulla YK:n lipun edessä.

Yli 660 000 ihmistä on paennut sen jälkeen, kun YK:n pääsihteeri vaati maailmanlaajuista tulitaukoa – Suurvallat ”kinastelevat kuin lapset hiekkalaatikolla”

YK:n turvallisuusneuvosto ei ole saanut aikaan päätöslauselmaa, joka tukisi António Guterresin maaliskuista vaatimusta maailmanlaajuisesta tulitauosta. Samaan aikaan ihmiset joutuvat pakenemaan kodeistaan, mikä vaikeuttaa myös koronaviruksen vastaista työtä, varoittaa Norjan pakolaisneuvosto.
Mies esittelee joukolle tyttöjä kuukautiskuppia.

Kuukautiset eivät ole enää vaiettu aihe – Itä-Afrikassa edistetään kuukautisterveyttä vähentämällä häpeää

Kuukautisten merkitys naisten terveyden kannalta ymmärretään yhä paremmin, mutta asiaan liittyvä häpeä ei ole kadonnut. Ongelmana on myös etelän naisiin ja tyttöihin kohdistuva toiseuttava viestintä, joka painottaa liikaa uusien kuukautistuotteiden merkitystä rakenteisiin puuttumisen sijasta, kirjoittaa joukko asiantuntijoita.
Mies pitelee puuntainta kädessään.

Ruanda onnistui ennallistamaan yli 800 000 hehtaaria metsää – Siemenpankki auttoi metsien pelastamisessa

Ruanda on kohonnut metsityksessä ja metsien ennallistamisessa maailmanmestariluokkaan. Syynä on muun muassa kansallinen puunsiemenkeskus, josta uskotaan tulevan alueellinen.
Kaksi kasvomaskein suojautunutta ihmistä liikenteen seassa.

Maailman haavoittuvimmat kärsivät koronaviruspandemiasta eniten – Ympäri maailman raportoidaan köyhimpiin kohdistuvia väkivallantekoja

Niin Nigeriassa, Intiassa, Filippiineillä kuin Etelä-Afrikassakin on raportoitu viranomaisten väkivallan kasvaneen koronaviruspandemian aikana. Kohteina ovat useimmiten köyhimmät, kirjoittaa Olli-Pekka Haavisto.

Tuoreimmat

Yli 660 000 ihmistä on paennut sen jälkeen, kun YK:n pääsihteeri vaati maailmanlaajuista tulitaukoa – Suurvallat ”kinastelevat kuin lapset hiekkalaatikolla”
Ruanda onnistui ennallistamaan yli 800 000 hehtaaria metsää – Siemenpankki auttoi metsien pelastamisessa
Maailman haavoittuvimmat kärsivät koronaviruspandemiasta eniten – Ympäri maailman raportoidaan köyhimpiin kohdistuvia väkivallantekoja
Jemenissä on paljastumassa koronakatastrofi – Avustusjärjestöjen mukaan hengitystieoireisiin kuolleiden määrä on noussut nopeasti
Sykloni Amphan on vaikuttanut jopa kymmenen miljoonan ihmisen elämään Bangladeshissa – ”Puoli miljoonaa perhettä on saattanut menettää kotinsa”
YK: Maailman kehitys voi tänä vuonna kääntyä taaksepäin ensimmäistä kertaa vuosikymmeniin – Koulutus on 1980-luvun tasolla
Unkari kielsi juridisen sukupuolen muuttamisen trans- ja intresukupuolisilta – ”Paluu pimeälle keskiajalle”
”Ihmiset eivät ole tottuneet pakenemaan” – Keski-Sahelissa on käynnissä yksi maailman nopeimmin pahenevista humanitaarisista kriiseistä
Burundi äänestää presidentistä koronaviruksesta huolimatta – Kampanjointia on leimannut väkivalta ja häirintä
Koronavirus uhkaa Afrikan malariantorjuntaa – ”Emme ole investoineet sinne, minne olisi pitänyt”

Luetuimmat

”Ihmiset eivät ole tottuneet pakenemaan” – Keski-Sahelissa on käynnissä yksi maailman nopeimmin pahenevista humanitaarisista kriiseistä
Zimbabwe pidätti protestijohtajan
EU:hun pyrkivät siirtolaiset ahdingossa Balkanilla
Voisiko vaatteita valmistaa ekologisesti ja ilman hikipajoja? – Siihen tähtää uusi tutkimushanke
Kehitysyhteistyöstä tuli koronaviruksen torjuntaa – Moni suomalaisjärjestö jakaa nyt apua pandemian vaikutuksista kärsiville, mutta samalla pelätään lahjoitusten vähenemistä
Aavikkokulkusirkka on ”eloonjäämisen mestari”, jonka parvet voivat syödä päivässä 35 000 ihmisen ruuat – ”Ihmiset eivät uskalla viljellä, koska he tietävät, että ne ovat tulossa”, kertoo avustusjärjestön työntekijä Etiopiasta
”Monet pelkäävät, etteivät kuole koronaan vaan muihin tauteihin tai nälkään” – Afrikassa on todettu vielä vähän tartuntoja, mutta koronaviruksen vaikutukset näkyvät jo
Unkarin parlamentti kieltäytyi ratifioimasta naisiin kohdistuvan väkivallan vastaista sopimusta – ”Yritys kääntää huomio pois maan omista epäonnistumisista”, sanoo Amnesty
Sudan kieltää tyttöjen sukuelinten silpomisen – Toimenpiteestä saa jatkossa kolmen vuoden vankeustuomion
Ensimmäinen koronavirustartunta todettu maailman suurimmalla pakolaisleirillä – ”Tämä pandemia voi viedä Bangladeshin kehitystä taaksepäin vuosikymmenillä”