Uutiset Intian kehitys

Miljoonia Intian alkuperäiskansojen jäseniä saatetaan häätää asuinsijoiltaan ympäristösuojelun nimissä

Jopa 11 miljoonaa Intian alkuperäiskansojen jäsentä uhkaa jäädä kodittomaksi, sillä korkein oikeus haluaa häätää heidät metsistä, joissa he ovat asuneet sukupolvien ajan. Taustalla on talouskasvuun nimiin vannova politiikka, mutta jupakkaan ovat sotkeutuneet myös ympäristöjärjestöt.
Selkäpuolelta kuvattu tyttö katsomassa metsää
Intian adivasit harjoittavat muun muassa kiertokaskiviljelyä. Kuva baiga-heimon asuttamasta Bohilin kylästä. (Kuva: Ossi Kakko / Emmaus Aurinkotehdas ry)

Suomalainen kansalaisaktivisti Ville-Veikko Hirvelä tutustui adivaseihin eli Intian alkuperäiskansoihin ensimmäistä kertaa 15 vuotta sitten. Vaatimattomissa oloissa elävien, enimmäkseen keräilyllä ja pienviljelyllä elävien adivasien luonnonmukainen elämäntapa teki heti vaikutuksen.

”Adivasit ovat onnistuneet elämään siitä, mitä maa kasvaa, muuttamatta sitä muuksi. Se on asia, joka koko maailman pitäisi oppia. Jos kaikki eläisivät kuten he, nykyiset globaalit ongelmat eivät uhkaisi maapalloa”, hän toteaa.

Hirvelä on ollut mukana muun muassa suomalaisen ympäristötoimijan Siemenpuu-säätiön tukemissa hankkeissa sekä Emmaus Aurinkotehtaan hankkeissa, joissa on autettu adivaseja tekemään hakemuksia rekisteröidäkseen maaoikeutensa.

Adivasien elämäntapa on nyt kuitenkin uhattuna. Intian korkein oikeus teki helmikuussa päätöksen, jonka mukaan mahdollisesti jopa 11 miljoonaa adivasia voidaan häätää kodeistaan, elleivät he ole rekisteröineet oikeuksiaan virallisesti lakiteitse.

Pahimmassa tapauksessa häätöjä voitaisiin alkaa toteuttaa jo heinäkuussa.

Adivasiryhmittymät ja monet kansalaisjärjestöt ovat vedonneet päätöstä vastaan, sillä seuraukset olisivat vakavat.

”Jos häädöt toteutetaan, adivasit joutuvat kadulle. Kaikki viime vuosien ponnistelut adivasien oikeuksien puolesta menetetään. Historiallisten vääryyksien korjaaminen on nollapisteessä”, sanoo adivasien oikeuksien puolesta yli 30 vuotta työskennellyt aktivisti Vijayasingh Ronald David. David toimii Intian kansallisen adivasiverkoston NAA:n koollekutsujana.

Yllättävä suunnanmuutos

Intiassa on yli sata miljoonaa adivasia. He elivät maan metsissä jo ennen nykyasutusta eivätkä kuulu esimerkiksi kastijärjestelmän piiriin.

Häädöt eivät ole uusi ilmiö: Joidenkin tietojen mukaan Intian 72 vuotta kestäneen itsenäisyyden aikana ainakin 30 miljoonaa adivasia on ajettu asuinsijoiltaan. Syynä ovat olleet muun muassa erilaiset kehityshankkeet, kuten kaivosten ja suurpatojen rakentaminen.

Korkeimman oikeuden uusin päätös on tullut adivaseille ja heitä puolustaville kansalaisjärjestöille silti yllätyksenä, sillä viime vuosina lait ja oikeuslaitos ovat suojelleet adivaseja aiempaa paremmin. Uusi päätös on ristiriidassa aiempien linjausten kanssa.

”Päätös on mysteeri. Yleensä oikeuden tehtävänä on huomioida omat aiemmat päätöksensä, mutta tässä ei ole jälkeäkään siitä”, Ville-Veikko Hirvelä toteaa.

Ihmisiä matolle katetun ruuan äärellä
Pahadi korwat kuuluvat erityisen haavoittuviksi luokitettuihin heimoihin Intiassa. (Kuva: Ossi Kakko / Emmaus Aurinkotehdas ry)

Intiassa säädettiin vuonna 2006 metsäoikeuslaki, jonka ansiosta miljoonat adivasit ovat voineet rekisteröidä oikeutensa maahan ja saaneet näin luvan hyödyntää metsien luonnonvaroja kestävällä tavalla.

Nyt korkein oikeus on päättänyt, että kaikki oikeuksiaan hakeneet, kielteisen päätöksen saaneet häädetään. Heitä on todennäköisesti miljoonia.

Kansalaisjärjestöjen mielestä kielteiset päätökset eivät kuitenkaan ole kovin luotettavia, sillä niiden taustalla on monesti ollut viranomaisten osaamattomuus. Lisäksi on epäselvää, ketkä edes kuuluvat häätöjen piiriin, sillä hakuprosessi on pitkä ja monimutkainen ja oikeuksia voi hakea monella eri perusteella.

Prosessi vaatii myös adivaseilta monenlaisia todisteita maaoikeuksistaan. Kaikki eivät ole pystyneet hakemaan oikeuksiaan asianmukaisesti, sillä monet ovat luku- ja kirjoitustaidottomia eivätkä välttämättä edes tiedä mahdollisuudesta hakea rekisteröintiä, Hirvelä kertoo.

Kanteen adivaseja vastaan nostivat ympäristöjärjestöt, joiden mielestä adivasien eläminen metsissä haittaa villieläimiä ja luonnonsuojelua. Aktivistit ovat torjuneet ajatuksen, sillä kestävästi elävien adivasien on todettu pikemminkin suojelevan metsää.

”Monille suurille järjestöille luonnonsuojelu on bisnes. Suojelualueissa liikkuvat valtavat rahat, ja ne saavat niistä koko elinkeinonsa”, Hirvelä muistuttaa.

Talous etusijalla

Häädöt ovat Intiassa laaja ilmiö. Intialaisen Housing and Land Rights Network -järjestön mukaan Intiassa häädettiin viime vuonna yhteensä yli 200 000 ihmistä, myös muita kuin adivaseja. Ihmisiä häädettiin esimerkiksi slummien ”parantamisen” tai infrastruktuurin tieltä. Yli 40 000 ihmistä häädettiin ympäristösyistä.

Tutkija Dayabati Roy mukaan korkeimman oikeuden päätöksen taustalla voi nähdä laajemmin Intian taloudellista kehitystä korostavan politiikan. Adivasien maita tarvitaan kaivos-, maatalous- ja teollisuusprojekteihin. Roy tutkii Helsingin yliopistossa Intian ilmastopakolaisuutta sekä ympäristönsuojelun nimissä tapahtuvaa pakolaisuutta.

”Itsenäistymisestä alkaen Intiassa on korostettu talouskehitystä marginaalisten ryhmien kustannuksella. Korkein oikeus näkee metsäalueet taloudellisen kehityksen näkökulmasta. Metsien suojelun nimissä tehdään tietä teollisuudelle tai yrityksille ja yritetään häätää alkuperäiskansat”, hän sanoo.

Myös Intiaa viimeiset viisi vuotta johtanut pääministeri Narendra Modi on ajanut talouskasvua korostavaa politiikkaa. Modin puolue voitti myös viime kevään vaalit.

Vielä on epäselvää, miten ja koska korkeimman oikeuden määräämät adivasien häädöt käytännössä toteutetaan. Intian osavaltioilla on heinäkuun 10. päivään asti toimittaa tilastot kielteisen päätöksen saaneista korkeimmalle oikeudelle.

Davidin mukaan häädöt eivät välttämättä ala ainakaan heti heinäkuussa. Niin kauan kuin prosessi on kesken, uhka on kuitenkin olemassa, hän sanoo.

Intian saama kehitysapu vähenee, vaikka köyhiä riittää

Intian talouskasvu on viime vuosina ollut hurjaa. Maa on noussut keskitulotason maiden joukkoon, mutta siitä huolimatta köyhyys on sitkeä ongelma.

Melkein neljäsosa maailman köyhimmistä elää Intiassa. Nälän takia pienikasvuisiksi jääneiden alle 5-vuotiaiden osuus on 2010-luvulla kasvanut yli 20 prosenttiin. Alkuperäiskansojen eli adivasien keskuudessa luvut ovat vielä synkempiä.

Samaan aikaan Intian rikkailta mailta saama kehitysapu on vähentynyt, sillä maan oletetaan nyt pystyvän ottamaan enemmän vastuuta ongelmistaan.

Kehitysmaiden ympäristöhankkeita tukeva Siemenpuu-säätiön hallituksen jäsen Ville-Veikko Hirvelä kritisoi apuleikkauksia ja avunantajien keskittymistä talouskasvuun. Hänen mukaansa talouskasvu on Intiassa edellyttänyt luonnonvarojen riistämistä juuri kaikkein köyhimmiltä.

”Maailman köyhimpien ja aliravituimpien jättäminen ilman tukea ja elinehtoja kaupallisen kasvun priorisoinnin vuoksi on ihmisoikeusperustaisen kehityspolitiikan suora vastakohta”, hän sanoo.

Esimerkiksi Iso-Britannia on lopettanut kehitysavun Intialle kokonaan. Suomessa Siemenpuu-säätiö joutui lopettamaan Intia-hankkeiden tukemisen osana ulkoministeriön ohjelmatukipäätöstä.

Intian kehitys alkuperäiskansatkehitysköyhyyspolitiikkalakiympäristöbiodiversiteettimetsät Intia Siemenpuu-säätiö

Kommentit

Lähettänyt Seppo Järvinen (ei varmistettu) 27.6.2019 - 16:17

Adivasit ovat Intian alkuperäisväestöä. Nimi adi-vasi tarkoittaa "ensimmäinen ihminen". Adivasien riistokohtelu on kymmenien vuosien kuluessa vain kärjistynyt. Erityisesti tämä koskee Gujaratin osavaltion adivaseja, sen heimoja. Adivasit omistavat vain pieniä maatilkkuja ja sadon epäonnistuessa heidän on pakko turvautua lainaajiin ja koronkiskureihin. Valtiolta on turha anoa lainoitusta. Lopulta velkataakka on niin suuri, että koronkiskurit saavat maat haltuunsa. Perheiden on pakko muuttaa kaupunkeihin, mutta työtä ei ole tarjolla. Näin syntyvät slummit. Kiivaan rakentamisbuumin aikana maa on arvokasta gryndereille. Tarvitaan vain tarpeeksi suuri lahjus, niin viranomaiset lähettävät poliisit ja puskutraktorit tuhoamaan slummin maan tasalle. Uusia slummeja syntyy kuin sieniä sateella lentokenttien, radanvarsien ja loistohotellien lähistölle. Hindufundamentalistinen Narenda Modin puolue, ei ole vähimmässäkään määrin kiinnostunut adivasien ja kastittomien aseman parantamisesta. Hurjalla talouskasvulla Intia pyristelee kaikin keinoin irti kehitysmaa-imagosta. Sanonta "Intia on maailman suurin demokratia" on pilkkaa demokratian periaatteille. Sitten Nehrun "sosiaalivallankumouksen" Intia on yhä jyrkemmin kääntynyt kohti neokapitalismia. Gandhin ahimsa ja lähimmäisenrakkaus ovat nyky-Intiassa vain ideaaleja. Elefantti ei opi tanssimaan.

Lue myös

Maskein suojautuneita ihmisiä, yksi desinfioi käsiään.

Intian korona-aalto uhkaa lisätä äitiys- ja lapsikuolleisuutta – ”On klinikoita, joilla ei ole antaa sairaille mitään muuta kuin parasetamolia”

Intian ylikuormittunut terveydenhuoltojärjestelmä keskittyy nyt auttamaan koronapotilaita. Pelkona on, että äitiys- ja lapsikuolleisuus lisääntyy, sillä muuhun hoitoon ei juuri ole mahdollisuuksia, varoittaa Pelastakaa Lapset -järjestö.
Poika polvistuneena lehmän edessä.

Intian ihmiskauppiaat toimittavat lapsityöläisiä korupajoihin ja tehtaisiin – Köyhyys saa perheet uskomaan huijarien lupauksiin

Intian Biharin osavaltiossa elävä Babloo joutui pakkotyöhön korupajaan 12-vuotiaana, sillä hänen vanhemmillaan oli vaikeuksia ruokkia perhettä. ”Olimme niin kauhun lamauttamia, ettemme edes yrittäneet paeta”, hän kertoo.
Viljapeltoa.

Intian protestoivien viljelijöiden suurin uhka on voimistuva ilmastonmuutos

Intian viimeaikaisten mielenosoitusten syitä on analysoitu maailman medioissa hyvin. Keskeinen tekijä, vesi ja ilmastonmuutos, on kuitenkin jäänyt huomiotta, kirjoittaa Olli-Pekka Haavisto.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Sotilas EU-lipun vieressä.

EU voi pian myöntää ensimmäistä kertaa myös aseellista tukea kumppaneilleen – Järjestöt ja tutkijat pelkäävät epävakauden kasvua ja unionin militarisoitumista

Vasta perustetun Euroopan rauhanrahaston kautta myös suomalaisten verorahoja voidaan jatkossa käyttää vaikkapa Sahelin alueen turvallisuusjoukkojen aseistamiseen. EU perustelee aseellisen tuen tarvetta muun muassa koulutusoperaatioiden tehostamisella, mutta kriitikoiden mukaan unioni on lähtenyt vaaralliselle, kovan turvallisuuden tielle.
Ihmisiä mielenosoituskylttien kera.

Israelin ja palestiinalaisten välinen väkivalta osuu jälleen kipeimmin siviileihin – Maahyökkäys Gazaan veisi ”helvetin syvyyksiin”, varoittaa avustusjärjestö

Israelin ja palestiinalaisten välinen väkivalta on kärjistynyt pahimmaksi vuosikausiin. Etenkään Gazan ylikuormittunut terveysjärjestelmä ei kestä enää lisää uhreja, pelkäävät avustusjärjestöt.
Mielenosoittajia ja kyltti, jossa lukee "Climate crisis = death".

Ennuste: Uudet päästövähennyssitoumukset johtavat 2,4 asteen lämpenemiseen

Valtioiden ilmastotoimia seuraava Climate Action Tracker on laskenut ennustettaan maapallon lämpenemisestä. Valtioiden kunnianhimoa on lisännyt muun muassa Yhdysvaltain presidentin Joe Bidenin huhtikuussa järjestämä ilmastokokous.
Puna-valko-vihreä lippu ja muita lippuja liehuu pilvenpiirtäjän edessä.

Madagaskarin eteläosissa kärsitään pahimmasta kuivuudesta 40 vuoteen – Ihmiset syövät raakoja kaktuksen hedelmiä ja sirkkoja

Vaikea kuivuus on ajanut Madagaskarin eteläosat ruokakriisiin. Sekä ruokavarastot että siemenvilja on syöty, ja nyt ihmiset turvautuvat epätoivoisiin keinoihin.
Lapsia rivissä teltan edustalla.

Sadat tuhannet eteläsudanilaiset ovat paenneet konfliktia Etiopian Gambellan alueelle – Koulunkäynti auttaa lapsia vapautumaan traumoistaan

Etiopialaiselle Nguenyyielin pakolaisleirille on paennut tuhansia ihmisiä konfliktista kärsivästä Etelä-Sudanista. 18-vuotias pakolainen Chuol Nyakoach uskoo, että koulutuksesta on hyötyä myös rankkojen kokemusten käsittelyssä.

Tuoreimmat

Israelin ja palestiinalaisten välinen väkivalta osuu jälleen kipeimmin siviileihin – Maahyökkäys Gazaan veisi ”helvetin syvyyksiin”, varoittaa avustusjärjestö
EU voi pian myöntää ensimmäistä kertaa myös aseellista tukea kumppaneilleen – Järjestöt ja tutkijat pelkäävät epävakauden kasvua ja unionin militarisoitumista
Ennuste: Uudet päästövähennyssitoumukset johtavat 2,4 asteen lämpenemiseen
Madagaskarin eteläosissa kärsitään pahimmasta kuivuudesta 40 vuoteen – Ihmiset syövät raakoja kaktuksen hedelmiä ja sirkkoja
Sadat tuhannet eteläsudanilaiset ovat paenneet konfliktia Etiopian Gambellan alueelle – Koulunkäynti auttaa lapsia vapautumaan traumoistaan
Maailmassa on 900 000 kätilön vaje – Sen paikkaaminen pelastaisi miljoonia ihmishenkiä, tuore raportti laskee
Uganda kiristää seksuaalirikoslainsäädäntöään – Seksuaalivähemmistöt ja seksityöläiset voivat joutua rekisteriin
Kääntyvätkö rikkaat maat rokotepatenteista luopumisen kannalle? – Yhdysvallat ilmoitti kannattavansa patenttivapautusta, nyt EU:lta vaaditaan samaa
Tuore raportti vaatii Etelä-Aasian maita parantamaan seksuaalirikoslainsäädäntöään – Uhreille tehdään neitsyystestejä, poliisit vähättelevät rikoksia
Kansalaisjärjestöt vaativat YK:n turvallisuusneuvostoa asettamaan Myanmarille asevientikiellon – ”Lausuntojen aika on ohi”