Uutiset

Miljoonat afrikkalaiset kaivavat elantonsa maasta luvatta

Afrikassa on helpompi löytää mineraaleja kuin saada toimilupa itselliselle kaivamiselle, kirjoittaa Issa Sikiti da Silva.
(Kuva: Gireesh sai / Flickr.com / cc 2.0)

(IPS) -- Miljoonat afrikkalaiset hankkivat elantonsa omaehtoisella kaivostoiminnalla – useimmiten ilman lupaa. Jotkut vaurastuvat kovalla työllä ja vaaroja uhmaten, kuten kongolainen Elizabeth Tshimanga.

Nyt 50-vuotias Tshimanga aloitti työt Kongon demokraattisessa tasavallassa 25 vuotta sitten ja siirtyi myöhemmin Angolan timanttikentille.

"Angolassa sotilaat ja viranomaiset ahdistivat kaivajia ja ostajia. Meitä pidätettiin, ja monia naisia pakotettiin seksiin. Jos kieltäytyi, saattoi joutua joukkoraiskatuksi", Tshimanga muistelee.

"Mutta elämä jatkuu. On vain uskottava, että se kaikki kuuluu elämään", lisää Tshimanga, joka odottaa Dakarin lentokentällä Senegalissa Brysselin konetta. Näköpiirissä on liikesopimuksia.

Toisten pomoksi

Tshimanga ei raada enää kaivoksella, vaan työllistää kuusi kaivajaa Kongossa ja neljä Angolassa. Hänen mukaansa pienkaivosten luvat ovat yhä kiven alla ja ala on yhtä vaarallinen kuin ennenkin.

Yli kahdeksan miljoonaa afrikkalaista kuitenkin elättää perheensä itsellisellä kaivamisella, Etelä-Afrikan kansainvälisten asioiden instituutti (Saiia) kertoo.

"Luvan puute vaikeuttaa toimintaa, koska pankit eivät anna lainaa ja tulevaisuus on epävarma."

Esimerkiksi Marangen timanttikentillä Zimbabwessa oli vuonna 2004 vain kourallinen pientoimijoita, mutta kolmen vuoden päästä jo 35 000.

Ghanan kullantuotannosta 23 prosenttia on yksittäisten kaivajien vastuulla ja he elättävät noin miljoonaa ihmistä.

Byrokratiaa ja korruptiota

Kulttuuriantropologi Marieke Heemskerk on tutkinut alaa eri puolilla maailmaa ja pitää suurimpana ongelmana kaivajien oikeudellista asemaa.

"Luvan puute vaikeuttaa toimintaa, koska pankit eivät anna lainaa ja tulevaisuus on epävarma", Heemskerk sanoo.

Hänen mukaansa lupaprosessi on monissa maissa pitkä, byrokraattinen ja korruptoitu. "Rikkaat ja vaikutusvaltaiset saavat toimilupia, mutta suhteita vailla olevat syrjäseudun köyhät eivät."

Saiia-tutkimuslaitoksen mukaan sekä valtiot että kaivosyhtiöt kokevat pienkaivajat hankaliksi. He toimivat usein kaivosalueiden reunoilla aiheuttaen ympäristö- ja turvallisuusriskejä, ja heitä on vaikea verottaa.

Laillistamisen hyödyt

Sen sijaan, että pienkaivajia häädetään jopa asevoimin, valtioiden ja suuryritysten tulisi tunnustaa heidät tuottoisaksi ja lailliseksi osaksi kaivosteollisuutta, Lontoossa toimivan Kansainvälisen ympäristö- ja kehitysinstituutin (Iied) tutkija Sarah Best sanoo.

Heemskerk painottaa, että alan laillistaminen auttaisi ratkomaan sen sosiaalisia sekä terveys- ja ympäristöongelmia.

Hän listaa pienkaivostoiminnan hyötyjä: se hillitsee maaltapakoa sekä kaupunkien hökkelislummien kasvua ja vauhdittaa kulutusta.

Rikkaaksi henkensä kaupalla

Kouluja käymätön senegalilainen Adama Dieng vaurastui pienkaivostoiminnalla Angolassa. Nyt hänellä on bisneksiä eri puolilla Länsi-Afrikkaa. Dakarissa Dieng omistaa ison talon ja kolme minimarkettia. Hän on kouluttanut viisi lasta ja lähettänyt neljä heistä Eurooppaan.

Rikastuminen Angolan sisällissodan keskellä ei käynyt vaivatta. Dieng kertoo joutuneensa usein pidätetyksi ja kuolemanvaaraan. Väkivaltaa ja kiristystä hän koki sekä sotilaiden että sissien taholta.

"Kaivaminen kuuluu maailman vaarallisimpiin, mutta myös tuottoisimpiin elinkeinoihin", hän summaa.

Dieng korostaa, että riskeistä huolimatta kaivaminen tarjoaa miljoonille työtä ja pelastaa ihmisiä köyhyydestä kaikkialla maailmassa. Hän paheksuu Afrikan hallitusten ja kaivosyhtiöiden kielteistä asennetta näihin ihmisiin.

työtalousliiketoiminta Etelä-AfrikkaZimbabweAngolaKongon demokraattinen tasavaltaGhana Suomen IPS

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Puolilähikuva naisesta vihreällä penkillä kimppu vaaleanpunaisia neilikoita kädessään

”Meidän aikamme on narsistista pöhöttyneisyyttä ja omakuvien monistamista” – Tanssija Sanna Kekäläinen teki esityksen ilmastonmuutoksesta ja ihmisen vaikutuksesta maapalloon

Sanna Kekäläinen pohti vuosia, miten kääntää ilmastonmuutos esittävien taiteiden kielelle. Tuloksena on Kansallisteatterin suurella näyttämöllä ensi-iltansa saava teos If I Would Lose My Voice, jonka keskiössä eivät ole ihmiset henkilökohtaisine tunteineen vaan maapallo, jolla ihmiset ovat ”pelkkiä pieniä kakkiaisia”.
Nainen pöydän takana.

Alkuperäiskansojen maat ovat vaarassa, kun talouksia elvytetään pandemian jäljiltä

Kiinnostus alkuperäiskansojen asuttamien alueiden luonnonvaroihin on lisääntynyt, sillä talouksille halutaan piristysruiske koronapandemian jälkeen. Se voi pahentaa pandemian vaikutuksia, varoittaa Amerikkojen ihmisoikeuskomission varapresidentti Antonia Urrejola.
Mies ja lapsi tulvavedessä kelluvassa veneessä.

Bangladeshissa on pahimmat tulvat vuosiin – Noin 5,5 miljoonaa ihmistä kärsii seurauksista

Bangladeshin monsuunikaudella sataa aina, mutta tänä vuonna sateet ovat olleet poikkeuksellisen rankkoja ja tulvat kestäneet kauan. ”Ne, joilla ei laillani ole minne mennä, elävät taloissa, jotka ovat osittain veden alla. Huoneessamme on polven syvyydeltä vettä”, kertoo räätäli Arif Hossain.
Hengityssuojaimella varustettu nainen ompelukoneen ääressä.

Koronavirus supistaa vaateteollisuutta, ja seuraukset osuvat pahimmin kehitysmaiden työntekijöihin – Miljoonat ovat jääneet ilman palkkaansa

Osa vaatebrändeistä kieltäytyi koronakeväänä maksamasta jo toimitettuja tuotteita. Vaikutuksista kärsivät eniten Aasian vaatetehtaiden työntekijät, joista moni on nyt pudonnut tyhjän päälle.
Vaurioituneita rakennuksia ja miehiä raivaamassa raunioita.

Suomalaisjärjestöiltä tukea Beirutin avustustyöhön – Räjähdys on maalle jälleen uusi kriisi

Unicefin hätäapukeräys tuotti kolmessa päivässä yli 100 000 euroa. Maa tarvitsee hätäavun lisäksi myös jälleenrakentamista.

Luetuimmat

YK:n kestävän kehityksen raportti: Afrikan maat saavuttaneet ilmastotavoitteet parhaiten, Suomi ja muut länsimaat listan häntäpäässä
”Meidän aikamme on narsistista pöhöttyneisyyttä ja omakuvien monistamista” – Tanssija Sanna Kekäläinen teki esityksen ilmastonmuutoksesta ja ihmisen vaikutuksesta maapalloon
Tutkimus: Alle 15-vuotiaiden tyttöjen sukuelinten silpominen romahtanut Afrikassa – ”Riskitekijät ovat silti yhä vallalla”
Zimbabwe pidätti protestijohtajan
Koronavirus on vauhdittanut etäoppimista myös kehittyvissä maissa – Moni kuitenkin putosi kyydistä, eivätkä kaikki pääse enää takaisin
Koronavirus supistaa vaateteollisuutta, ja seuraukset osuvat pahimmin kehitysmaiden työntekijöihin – Miljoonat ovat jääneet ilman palkkaansa
Akkuteollisuus ei pärjäisi ilman Kongon pahamaineisia kaivoksia – Koboltin eettisyyttä on vaikea varmistaa, sanoo kaivosalueella vieraillut suomalaistutkija
Lähes kolmannes haitilaisista kärsii nälästä – Köyhyyden siemenet kylvettiin jo siirtomaa-aikoina, ja siksi maan kriisi on helppo unohtaa
Suomalaisjärjestöiltä tukea Beirutin avustustyöhön – Räjähdys on maalle jälleen uusi kriisi
Puiden istutusta ylistetään ilmastonmuutoksen ratkaisukeinona – Tutkijoiden mukaan pahimmillaan vaikutus voi olla kuitenkin päinvastainen