Uutiset

Miljoona naista ja lasta ihmiskaupan uhreina Indonesiassa

Indonesian hallitus ei ole vielä täyttänyt ihmiskaupan lopettamisen vähimmisehtoja, mutta ongelma on tunnustettu ja kansalaisjärjestöt toivovat tiukempien lakien pikaista säätämistä. Nyt ankarin rangaistus ihmiskaupasta on lain mukaan seitsemän vuotta vankeutta.

Yatin lapsuus loppui kaksi vuotta sitten, kun vanhemmat myivät hänet pääkaupunkiin. Nyt 13-vuotias tyttö kauppaa sekä teetä että itseään pakkotyön kaltaisissa oloissa.

Indramayussa Keski-Jaavalla syntyneen Yatin vanhemmat saivat tyttärestään miljoonaa rupiaa (noin 110 euroa) myydessään hänet samasta kylästä pääkaupunkiin muuttaneelle pariskunnalle.

Yati työskentelee illasta aamuyöhön Jakartan pimeillä kujilla. Hän saa palkkaa 11 euroa kuussa, minkä lisäksi työnantaja lähettää hänen vanhemmilleen vähintään 6,60 euroa kuukaudessa.

"Olen väsynyt ja pelkään jatkuvasti selkäsaunaa. En tiedä, milloin tämä päättyy", Yati huokaa. Hänen ainoa tukensa on Bandungwangi-järjestö, joka jakaa ilmaisia kondomeja ja aidsvalistusta. Järjestöä pyörittävät ihmiset ovat itsekin olleet ihmiskaupan ja väkivallan uhreja.

Yatin tarina on vain yksi monista. Indonesian hallitus arvioi, että noin miljoona naista ja lasta on joutunut saarivaltiossa ihmiskaupan uhriksi.

Yhdysvaltain ulkoministeriön kesäkuussa julkaistu raportti ihmiskaupasta nosti Indonesian pahimmille tapauksille varatusta kolmosluokasta kakkoskategoriaan.

Raportin mukaan Indonesia ei ole vielä täyttänyt ihmiskaupan lopettamisen vähimmäisehtoja, mutta se on selvästi alkanut pyrkiä siihen.

Bandungwangin mukaan Indonesian oikeusjärjestelmä kohtelee ihmiskauppiaita liian lempeästi. Ankarin rangaistus on lain mukaan seitsemän vuotta vankeutta.

"Ongelmana ovat useimmiten järjestyksenvalvojat. He empivät taistella ihmiskauppaa vastaan, koska he hyötyvät siitä korruption kautta", Bandungwangin johtaja Anna Sulikah sanoo.

Hän kertoo esimerkkinä tapauksen Riaun maakunnasta. Bandungwangi auttoi erästä ihmiskaupan uhriksi joutunutta tyttöä hankkiutumaan poliisin puheille, mutta muutaman päivän kuluttua virkavalta palautti tytön kauppiaille.

"Kansalaisjärjestöjen tietoon on tullut lukuisia tapauksia, joissa poliisi vaatii rahaa ryhtyäkseen tutkimaan ihmiskauppatapauksia", hän jatkaa. Bandungwangi avustaa tällä hetkellä 49:ää ihmiskaupan uhria, jotka ovat kaikki lähtöisin Yatin kotikylästä Indramayusta.

"Valtaosa kyläläisistä on köyhiä, joten tyttäriä on alettu pitää myyntiartikkeleina", Sulikah sanoo.

Maaseudun naiset ihmiskaupan kauppatavarana

Indonesian naisten kärsimykset jatkuvat myös maan rajojen takana. Monet suostuvat epämääräisiin avioliitto- tai työtarjouksiin päästäkseen ulkomaille.

Esimerkiksi Taiwaniin on haettu naisia vaimoiksi eläkkeelle jääneille poliiseille ja invalideille. Todellisuudessa naisten kohtalona ovat seksiorjuus ja bordellit.

Lukutaidottomuus on tärkeä osatekijä Indonesian maaseudun naisten päätymisessä ihmiskaupan uhreiksi.

Katolisen kirkon kansainvälisen siirtolaisjärjestön (ICMC) mukaan esimerkiksi Indramayun naisista vain 56 prosenttia osaa lukea, vaikka koko Indonesian naisten keskimääräinen lukutaitoprosentti on 81.

Indonesian hallitus on laatinut suunnitelman ihmiskaupan vastaisista toimista, ja kansalaisjärjestöt toivovat, että se saa lain voiman parlamentissa ennen vuoden loppua.

Ihmiskauppiaita uhkaavat aiempaa ankarammat rangaistukset, kuten 15 vuoteen nouseva vankeustuomio ja kovat sakot. Kansalaisjärjestöt kuitenkin epäilevät, että ihmiskaupan isokenkäiset pysyvät edelleen vapaalla jalalla.

(Inter Press Service)

lapsetihmisoikeudetgender Indonesia

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Mies pienen traktorin päällä, toinen traktorin takana.

Väitöstutkimus: Yrittäjyyden avulla voi nousta köyhyydestä, mutta taikakonsti se ei ole – Yrittäjä tarvitsee hyvän idean ja paljon tukea

Marleen Wierenga tutki Aalto-yliopiston väitöskirjassaan intialaisia innovaatioyrittäjiä, joista yksi keksi moottoripyörän moottorilla toimivan traktorin. Yrittäjyys tarjoaa hänen mukaansa paljon mutta ei rajattomasti mahdollisuuksia vähentää köyhyyttä. ”Suurin osa kehitysmaiden yrittäjistä valitsisi mieluummin palkkatyön”, hän sanoo.
Nainen taittelee terveyssidettä.

Intialaisnaiset keksivät keinon vähentää muovia – Maatuva terveysside vähentää jätekuormaa ja tarjoaa elinkeinon

Intian naiset ja tytöt käyttävät vuodessa 12 miljardia terveyssidettä, joiden maatuminen voi valmistusmateriaalista riippuen kestää jopa 800 vuotta. Goalaiset naisyrittäjät valmistavat puukuidusta terveyssiteitä, jotka auttavat vähentämään muovijätekuormaa.
Seteliraha, jossa rakennus ja teksti Bank of Tanzania

Miljardien mikrolainabisnes

Kehitysmaiden pienyrittäjille tarkoitetut mikrolainat saavat yksiltä ylistystä ja toisilta täystyrmäyksen. Pankkien mikrolainaohjelmien lisäksi naisten omaehtoiset osuuskunnat ovat yhä suositumpia tapoja säästää ja saada lainaa.
Vyötäröstä alaspäin kuvattu ihminen seisoo vanhoista kännyköistä koostuvan kasan yläpuolella.

Kulutuksen kiihtyminen on nostanut e-jätemäärät ennätystasolle – Eurooppalaiset tuottavat e-jätettä henkeä kohti eniten

Sähkölaitteita heitetään pois yhä enemmän, sillä kulutus kasvaa ja käyttöikä on lyhyt. Alle viidennes e-jätteestä kierrätetään, selviää YK:n raportista.
Rauhanmerkki roikkumassa metallijohdosta

Kansalaisjärjestöt vaativat humanitaarista aseidenriisuntaa – ”Pandemiaa ei ratkaista asevarustelulla”

Maailman pitäisi käyttää rahaa sotilasmenojen sijaan humanitaarisiin tarkoituksiin, todetaan järjestöjen avoimessa kirjeessä. Myös Suomen pitäisi miettiä hävittäjähankintoja uudelleen, sanoo kirjeessä mukana oleva Sadankomitea.

Tuoreimmat