Uutiset Tasa-arvo

Miksi seksuaalinen väkivalta leimaa uhrin eikä tekijää?

YK:n pääsihteerin vuosiraportti listaa tapauksia 19 maasta, joissa seksuaalista väkivaltaa on käytetty ”strategisiin tarkoituksiin”. Jokaisen raporttiin kirjatun numeron takana on ihminen, jonka leimautuminen voi johtaa jopa itsemurhaan, sanoo pääsihteerin erityisedustaja Adama Dieng.
Protesti Nigeriassa siepattujen tyttöjen puolesta.
Nigeriassa syntyi kansanliike vaatimaan takaisin tyttöjä, jotka Boko Haram sieppasi Chibokissa huhtikuun lopulla 2014. Enemmistö tytöistä on sittemmin vapautettu, mutta yli sata oli vankina vielä toukokuussa 2017. (Kuva: Mohammed Lere / IPS)

Seksuaalista väkivaltaa käytetään yhä useammin terrorismin välineenä, joten aihetta ei pidä sivuuttaa puhuttaessa rauhasta ja turvallisuudesta, YK:n turvallisuusneuvoston järjestämässä keskustelussa todettiin.

”Liian moni nainen kohtaa väkivaltaa arjessaan, ja aseelliset selkkaukset pahentavat tilannetta”, YK:n apulaispääsihteeri Amina Mohammed muistuttaa.

YK:n pääsihteerin vuosiraportti listaa tapauksia 19 maasta, joissa seksuaalista väkivaltaa on käytetty ”strategisiin tarkoituksiin”.

Irakissa lähes 2 000 jesidi-vähemmistöön kuuluvaa naista ja lasta on Isis-järjestön orjuudessa. Heistä on tehty kauppatavaraa ja ihmiskilpiä Mosulin taisteluihin.

Myanmarissa yli puolet YK:n haastattelemista naisista kertoi kokeneensa seksuaalista väkivaltaa, joka on usein liittynyt heidän yhteisönsä häpäisyyn ja terrorisointiin.

Vaara vaanii pakolaista

Erityisen alttiita seksuaaliselle väkivallalle ovat kotoaan pakenemaan joutuneet naiset ja tytöt. Keskimäärin joka viidennellä on pahoja kokemuksia.

Etelä-Sudanissa YK-joukkojen tietoon tuli viime vuonna liki 600 konfliktitilanteisiin liittynyttä seksuaalisen väkivallan tekoa. Uhrit olivat usein pakolaisia ja jotkut alle kymmenvuotiaita.

Tapahtumapaikkana oli usein maan armeijan tarkastuspiste siviileille varatun suoja-alueen lähellä. Raporttien mukaan väkivalta kohdistui ”väärään” etniseen ryhmään kuuluviin tai opposition kannattajiin.

YK:n pääsihteerin erityisedustajana seksuaalista väkivaltaa koskevissa asioissa toimiva Adama Dieng korostaa, että jokaisen raporttiin kirjatun numeron takana on ihminen. Julmuuden vaikutukset ovat monin tavoin tuhoisia, ja siitä aiheutunut leimautuminen ajaa naisia jopa itsemurhiin.

”Leimaaminen tappaa”, hän summaa.

Uhreista tulee hylkiöitä

Raportin mukaan hyökkääjät ymmärtävät, että heidän rikoksensa tekee uhreista hylkiöitä ja katkoo siteitä, jotka pitävät perheitä ja yhteisöjä koossa. Esimerkiksi raiskauksen seurauksena syntyvän lapsen elämä voi muodostua hyvin vaikeaksi.

Islamistinen Boko Haram sieppasi 276 tyttöä Nigerian Chibokissa keväällä 2014. Tyttöjen vapauttamista vaatimaan syntyi mittava sosiaalisen median kampanja #BringBackOurGirls. Enemmistö tytöistä on vapautettu mutta yli sata on yhä vankina.

”Pelkkä tyttöjen palauttaminen ei riitä. Heille on turvattava ihmisarvo ja apua, joka mahdollistaa paluun kotiin ja yhteisön jäsenyyteen”, Amina Mohammed sanoo.

Häpeällinen leima on lyötävä rikolliseen eikä uhriin, ja se vaatii yhteisöjen johtajien osallistumista. Tytöt on tunnustettava sodan ja terrorismin uhreiksi, Dieng lisää.

”Kun uhri pääsee kertomaan tarinansa, näkee rikolliset tuomiolla ja saa osakseen sympatiaa ja konkreettista apua, se auttaa torjumaan eristäytymistä ja itsesyytöksiä. Samalla se kertoo yhteisölle, ettei tapahtunut ollut uhrin syytä”, hän sanoo.

Tasa-arvo ihmisoikeudetgenderkonflikti Suomen IPS

Lue myös

Nainen puolilähikuvassa mainoksen edessä.

”Rahoituslaitokset eivät ottaneet minua vakavasti” – Naisyrittäjien arki on hankalaa, ja koronavirus vaikeuttaa sitä entisestään

Keniassa naisyrittäjät kärsivät luotonsaantivaikeuksista ja vähättelystä. Irene Omari omistaa yhden Kisumun suurimmista brändäysyhtiöistä. Koronan vuoksi bisneksellä menee nyt huonommin kuin koskaan. Vaikeuksia on kuitenkin ollut jo aiemmin. ”Naisen on hyvin vaikea vetää yritystä. Aluksi en edes saanut luottoa”, hän kertoo.
Nainen taittelee terveyssidettä.

Intialaisnaiset keksivät keinon vähentää muovia – Maatuva terveysside vähentää jätekuormaa ja tarjoaa elinkeinon

Intian naiset ja tytöt käyttävät vuodessa 12 miljardia terveyssidettä, joiden maatuminen voi valmistusmateriaalista riippuen kestää jopa 800 vuotta. Goalaiset naisyrittäjät valmistavat puukuidusta terveyssiteitä, jotka auttavat vähentämään muovijätekuormaa.
Tyttöjä rivissä istumassa mikrofonien takana.

33 000 tyttöä menee päivittäin alaikäisenä naimisiin – Tuoreen raportin mukaan haitallisista perinteistä voitaisiin silti päästä eroon nopeastikin

Lapsiavioliittojen ja tyttöjen sukuelinten silpomisen lopettaminen olisi mahdollista lopettaa kymmenen vuoden sisällä keskittämällä ehkäisytoimet etenkin ruohonjuuritasoon, sanoo YK:n väestörahasto tuoreessa raportissaan.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Poika istuu kynä ja lehtiö kädessä pieni taskuradio korvallaan.

Koronavirus on vauhdittanut etäoppimista myös kehittyvissä maissa – Moni kuitenkin putosi kyydistä, eivätkä kaikki pääse enää takaisin

Noin 1,6 miljardia opiskelijaa ja koululaista joutui keväällä jäämään pois koulusta koronaviruksen takia. Esimerkiksi Kenia ja Uganda käärivät hihansa digi- ja etäopetuksen lisäämiseksi, mutta nyt pelkona on eriarvoisuuden kasvu. ”Jo valmiiksi jäljessä olevat jäävät vielä enemmän jälkeen”, sanoo Fingon asiantuntija Peter Njuguna.
Syyrian lippu kahden muun lipun välissä.

Luoteis-Syyriassa vahvistettu ensimmäinen koronavirustapaus – ”Koronavirus tulee leviämään pakolaisleireillä kulovalkean tavoin”

Luoteis-Syyriassa elää noin 4,2 miljoonaa ihmistä, joista monet pakolaisia. Jos virus leviää, esimerkiksi vanhuksilla ja kroonisia tauteja sairastavilla on vain pienet mahdollisuudet selvitä, varoittaa terveysjärjestö UOSSM.
Nainen puolilähikuvassa piikkilangalla varustetun betoniaidan edessä.

Siviilikriisinhallinta tukee konfliktista toipuvia maita vankemman tulevaisuuden rakentamisessa

Sisäministeriön alaisuudessa toimiva Kriisinhallintakeskus lähettää asiantuntijoita siviilikriisinhallintatehtäviin maailmalle. Koulutusasiantuntija Sari Rautarinta on ollut komennuksella Sudanissa, Afganistanissa ja Ukrainassa. Työ on pitkäjänteistä, ja sen merkitys on nähtävissä vasta vuosien kuluttua, hän sanoo.
Nainen puolilähikuvassa mainoksen edessä.

”Rahoituslaitokset eivät ottaneet minua vakavasti” – Naisyrittäjien arki on hankalaa, ja koronavirus vaikeuttaa sitä entisestään

Keniassa naisyrittäjät kärsivät luotonsaantivaikeuksista ja vähättelystä. Irene Omari omistaa yhden Kisumun suurimmista brändäysyhtiöistä. Koronan vuoksi bisneksellä menee nyt huonommin kuin koskaan. Vaikeuksia on kuitenkin ollut jo aiemmin. ”Naisen on hyvin vaikea vetää yritystä. Aluksi en edes saanut luottoa”, hän kertoo.
Mies puolilähikuvassa mikrofonin takana.

Köyhyys ei ole vähentynyt niin paljon kuin väitetään, ja keinot sen kitkemiseksi ovat vääriä, sanoo YK-asiantuntija – ”Vaarallisen omahyväistä”

YK:n väistyvä erityisasiantuntija Philip Alston suomii loppuraportissaan maailman johtajia ”itsensä onnittelemisesta” köyhyyden vastaisessa taistelussa, sillä köyhyyden väheneminen johtuu pitkälti Kiinasta. Myöskään kestävän kehityksen tavoitteita ei saavuteta, hän sanoo.