Mikä on yritysten vastuu ihmisoikeuksista? | Maailma.net Hyppää pääsisältöön

Hae

Hae sivuilta

Mikä on yritysten vastuu ihmisoikeuksista?

Uudet kansainväliset periaatteet painottavat yritysten velvollisuutta huolehtia oman toimintansa vastuullisuudesta koko arvoketjussa.

Tämä artikkeli on alunperin julkaistu Finnwatchin verkkosivuilla. Lue lisää täältä.

Ihmisoikeusvalvonta ei ole enää yksinomaan valtioiden vastuulla. Myös yrityksillä on velvollisuus varmistaa, ettei niiden toiminta loukkaa ihmisoikeuksia.

Keskeinen katalyytti ajattelutavan muutokselle ja yritysten ihmisoikeusvastuun laajentamiselle oli YK:n pääsihteerin eritysedustajan, professori John Ruggien vuonna 2008 julkaisema raportti yritystoiminnan ja ihmisoikeuksien suhteesta.

Viime kesäkuussa YK:n ihmisoikeusneuvosto hyväksyi raportin toimeenpanoa käsittelevän jatkoselvityksen.

Ruggien pääperiaatteet on sittemmin sisällytetty OECD:n viime vuonna päivitettyihin monikansallisten yhtiöiden toimintaohjeisiin. Myös Euroopan komission tuoreimmassa yritysvastuulinjauksessa viitataan YK:n periaatteisiin.

Valtiot etulinjassa

"Valtioilla on ensisijainen vastuu varmistaa lainsäädännön ja lakien valvonnan olevan sillä tasolla, että ihmisoikeusloukkausten mahdollisuus on mahdollisimman pieni", Finnwatchin vaikuttamisverkoston koordinaattori Tytti Nahi sanoo.

Yrityksien odotetaan noudattavan niin sanottua huolellisuus- eli due diligence -velvoitetta, joka on yrityksille tarkoitettu ihmisoikeusvalvonnan työkalu.

"Yrityksillä on velvollisuus arvioida oman ja tuotantoketjunsa toiminnan mahdollisia ihmisoikeusvaikutuksia etukäteen. Etukäteistarkastelu ei kuitenkaan vapauta yritystä vastuusta, jos sen toiminta kaikesta huolimatta rikkoo ihmisoikeuksia."

Periaatteisiin sisältyy yritysten velvollisuus korvata haitalliset ihmisoikeusvaikutukset. Parhaiten tämä toteutuu, kun valitusprosessit ja korvauskäytännöt on määritelty selkeästi lainsäädännössä.

EU-maiden on ryhdyttävä toimeen

Eurooppalaiset ajattelevat mielellään olevansa yritysvastuun edelläkävijöitä, mutta käytännön kokemukset eivät aina tue näkemystä.

YK:n periaatteita laadittaessa sekä EU:n komissio että useat unionin jäsenmaat vastustivat ihmisoikeudet turvaavien toimenpiteiden tekemistä valtioille pakollisiksi. EU oli myös innoton laajentamaan valtioiden vastuuta oman maansa yritysten toiminnasta kansallisten rajojen ulkopuolelle.

Komissio on kuitenkin laatimassa kuluvan vuoden loppuun mennessä ohjeistuksia siitä, kuinka YK:n vastuuperiaatteita tulisi soveltaa öljy- ja maakaasusektoreilla, informaatio- ja viestintäaloilla sekä työllisyyteen ja henkilöstönvälitykseen liittyen.

Jokaisen EU:n jäsenmaan tulee laatia kansallinen Ruggien periaatteiden toimeenpanosuunnitelma vuoden 2012 aikana.

"Suomessa yritysvastuupolitiikan resurssit ovat niin vaatimattomat, että jo tämäkin vaikuttaa haastavalta. Toivottavasti asia otetaan kuitenkin vakavasti. Ruggien viitekehys antaa mahdollisuuden todellisille edistysaskeleille."

Monet eurooppalaiset kansalaisjärjestöt ovat peräänkuuluttaneet toimintasuunnitelmien pohjaksi järjestelmällisiä selvityksiä siitä, kuinka yrityksiä voidaan rohkaista ja velvoittaa ihmisoikeusvaikutusten arviointiin ja kuinka valitusmenettelyistä saataisiin käytännöllisempiä.

"Oleellisia ovat konkreettiset muutokset. Tarkoitus on vahvistaa heikoimpien asemaa, vähentää luonnonvarakonflikteja, vaarallisia työoloja ja poliittista vainoa – ja tuoda valituskanavia uhrien saataville", Nahi painottaa.

Lisää uusi kommentti

Lue ohjeet ennen kommentointia