Metsäkato etenee villeimmin Kanadassa | Maailma.net Hyppää pääsisältöön

Hae

Hae sivuilta

Metsäkato etenee villeimmin Kanadassa

Maailman viimeiset luonnontilaiset eli aarniometsät hupenevat kovaa vauhtia.

(Kuva: Arnaud DG/ cc 2.0)

(IPS) -- Maailman viimeiset luonnontilaiset eli aarniometsät hupenevat kovaa vauhtia. Pahimpia tapauksia eivät ole paljon julkisuutta saaneet Brasilia ja Indonesia, vaan yllättäen Kanada.

Vuosina 2000 ja 2013 otettujen maapallon satelliittikuvien vertailu kertoo, että yli 104 miljoonaa hehtaaria metsää on tuhoutunut tai kunnoltaan heikentynyt. Alue vastaa kolmen Saksan pinta-alaa ja kahdeksaa prosenttia luonnonmetsistä. Niitä oli 12,8 miljoonaa neliökilometriä vuonna 2000.

"Neljässä sekunnissa katoaa aina jalkapallokentän kokoinen metsäala", Christoph Thies Greenpeace Internationalista kuvaa tuhon nopeutta.

Hänen mukaansa metsäkato aiheuttaa enemmän hiilidioksidipäästöjä kuin kaikki maailman autot, rekat, laivat ja lentokoneet yhteensä.

Öljyä ja kaasua

Greenpeace on mukana tutkimuslaitosten ja järjestöjen Intact Forest Landscapes -hankkeessa, joka seuraa metsäkatoa satelliittikuvien avulla.

Tuoreen selvityksen mukaan puolet hävikistä sijoittui kolmen maan alueelle: Kanadaan, Venäjälle ja Brasiliaan. Niissä sijaitsee 65 prosenttia jäljellä olevista aarniometsistä.

Vaikka julkisuudessa on puhuttu paljon Brasilian Amazonian ja Indonesian metsäkadosta, 21 prosenttia 2000-luvun hävikistä sijoittuukin Kanadaan. Indonesian osalle jää vain neljä prosenttia.

Öljyhiekan ja liuskekaasun kiihtynyt hyödyntäminen sekä metsien hakkuut ja tienrakennus ovat Kanadan metsäkadon pääsyitä, listaa Peter Lee Global Forest Watch Canada -järjestöstä.

Herkästi syttyvää

Myös metsäpalojen yleistyminen vaikuttaa. Ilmastonmuutos on lämmittänyt nopeasti Pohjois-Kanadan havumetsiä ja soita, mikä tekee niistä entistä herkemmin syttyviä.

Teitä, putkia, voimalinjoja ja muuta infraa on rakennettu ristiin rastiin yli 12 miljoonan hehtaarin metsäalalle Albertan provinssin pohjoisilla öljyhiekkaesiintymillä, Lee kertoo.

Kanadan öljyhiekan ja liuskekaasun tuotannon ennustetaan kaksin- tai jopa kolminkertaistuvan vuosikymmenessä. Leen mukaan metsien suojelu ei kiinnosta liittovaltiota eikä provinsseja.

Eläimet ja ekosysteemi

World Resources Instituten metsäohjelman johtaja Nigel Sizer muistuttaa, että valtaosa maapallon jäljellä olevista villieläimistä, linnuista ja kasveista elää luonnonmetsissä.

Esimerkiksi siperiantiikeri, oranki ja metsäkaribu tarvitsevat kodikseen laajoja metsiä. Eläinten katoaminen johtaa arvaamattomiin muutoksiin koko ekosysteemeissä, Sizer varoittaa.

Vaikka metsän tilalle voi kasvaa uusi, se vie vuosikymmeniä ja pohjoisessa jopa yli vuosisadan. Tiettyjen lajien katoaminen hidastaa tai estää koko ekosysteemin toipumista.

Laitumia ja peltoja

Global Forest Watchin verkkosivuilta löytyvät kuvat ja kartat paljastavat, että Etelä-Amerikassa sijaitseva Paraguay muutti 13 vuodessa 78 prosenttia luonnonmetsistään laitumiksi tai soijapelloiksi.

Euroopan suurin metsä sijaitsee Venäjällä 900 kilometriä Moskovasta pohjoiseen. Satelliittikuvat kertovat, että siitä on hakattu neljännes 2000-luvulla.

Amazonian jälkeen laajimmat sademetsät sijaitsevat Afrikan sydänmailla Kongon demokraattisessa tasavallassa. Niistä on menetetty 2000-luvulla 17 prosenttia hakkuiden, kaivostoiminnan ja tienrakennuksen seurauksena. Lisäksi laajoille alueille on myönnetty hakkuulupia.

Ellei puunkaadolle panna jarruja, vuosisadan lopulla on tuskin jäljellä yhtään laajaa luonnonmetsää, Sizer ennustaa. 

Ilmaisia palveluja

Terveen metsän ekosysteemin muodostavat kasvit ja muut eliöt tarjoavat ihmiselle suuren määrän tärkeitä palveluja. Ne puhdistavat ja varastoivat vettä, imevät hiilidioksidia, tuottavat happea ja kasvattavat ruokaa sekä polttopuuta.

Metsien ”ilmaiset” palvelut ovat usein korvaamattomia ja paljon arvokkaampia kuin niistä hakattu puutavara tai raivattu laidunmaa, muistuttaa World Resources Instituten metsäohjelman johtaja Nigel Sizer.

Lisää uusi kommentti