Uutiset Ympäristö

Metsäkato etenee villeimmin Kanadassa

Maailman viimeiset luonnontilaiset eli aarniometsät hupenevat kovaa vauhtia.
(Kuva: Arnaud DG/ cc 2.0)

(IPS) -- Maailman viimeiset luonnontilaiset eli aarniometsät hupenevat kovaa vauhtia. Pahimpia tapauksia eivät ole paljon julkisuutta saaneet Brasilia ja Indonesia, vaan yllättäen Kanada.

Vuosina 2000 ja 2013 otettujen maapallon satelliittikuvien vertailu kertoo, että yli 104 miljoonaa hehtaaria metsää on tuhoutunut tai kunnoltaan heikentynyt. Alue vastaa kolmen Saksan pinta-alaa ja kahdeksaa prosenttia luonnonmetsistä. Niitä oli 12,8 miljoonaa neliökilometriä vuonna 2000.

"Neljässä sekunnissa katoaa aina jalkapallokentän kokoinen metsäala", Christoph Thies Greenpeace Internationalista kuvaa tuhon nopeutta.

Hänen mukaansa metsäkato aiheuttaa enemmän hiilidioksidipäästöjä kuin kaikki maailman autot, rekat, laivat ja lentokoneet yhteensä.

Öljyä ja kaasua

Greenpeace on mukana tutkimuslaitosten ja järjestöjen Intact Forest Landscapes -hankkeessa, joka seuraa metsäkatoa satelliittikuvien avulla.

Tuoreen selvityksen mukaan puolet hävikistä sijoittui kolmen maan alueelle: Kanadaan, Venäjälle ja Brasiliaan. Niissä sijaitsee 65 prosenttia jäljellä olevista aarniometsistä.

Vaikka julkisuudessa on puhuttu paljon Brasilian Amazonian ja Indonesian metsäkadosta, 21 prosenttia 2000-luvun hävikistä sijoittuukin Kanadaan. Indonesian osalle jää vain neljä prosenttia.

Öljyhiekan ja liuskekaasun kiihtynyt hyödyntäminen sekä metsien hakkuut ja tienrakennus ovat Kanadan metsäkadon pääsyitä, listaa Peter Lee Global Forest Watch Canada -järjestöstä.

Herkästi syttyvää

Myös metsäpalojen yleistyminen vaikuttaa. Ilmastonmuutos on lämmittänyt nopeasti Pohjois-Kanadan havumetsiä ja soita, mikä tekee niistä entistä herkemmin syttyviä.

Teitä, putkia, voimalinjoja ja muuta infraa on rakennettu ristiin rastiin yli 12 miljoonan hehtaarin metsäalalle Albertan provinssin pohjoisilla öljyhiekkaesiintymillä, Lee kertoo.

Kanadan öljyhiekan ja liuskekaasun tuotannon ennustetaan kaksin- tai jopa kolminkertaistuvan vuosikymmenessä. Leen mukaan metsien suojelu ei kiinnosta liittovaltiota eikä provinsseja.

Eläimet ja ekosysteemi

World Resources Instituten metsäohjelman johtaja Nigel Sizer muistuttaa, että valtaosa maapallon jäljellä olevista villieläimistä, linnuista ja kasveista elää luonnonmetsissä.

Esimerkiksi siperiantiikeri, oranki ja metsäkaribu tarvitsevat kodikseen laajoja metsiä. Eläinten katoaminen johtaa arvaamattomiin muutoksiin koko ekosysteemeissä, Sizer varoittaa.

Vaikka metsän tilalle voi kasvaa uusi, se vie vuosikymmeniä ja pohjoisessa jopa yli vuosisadan. Tiettyjen lajien katoaminen hidastaa tai estää koko ekosysteemin toipumista.

Laitumia ja peltoja

Global Forest Watchin verkkosivuilta löytyvät kuvat ja kartat paljastavat, että Etelä-Amerikassa sijaitseva Paraguay muutti 13 vuodessa 78 prosenttia luonnonmetsistään laitumiksi tai soijapelloiksi.

Euroopan suurin metsä sijaitsee Venäjällä 900 kilometriä Moskovasta pohjoiseen. Satelliittikuvat kertovat, että siitä on hakattu neljännes 2000-luvulla.

Amazonian jälkeen laajimmat sademetsät sijaitsevat Afrikan sydänmailla Kongon demokraattisessa tasavallassa. Niistä on menetetty 2000-luvulla 17 prosenttia hakkuiden, kaivostoiminnan ja tienrakennuksen seurauksena. Lisäksi laajoille alueille on myönnetty hakkuulupia.

Ellei puunkaadolle panna jarruja, vuosisadan lopulla on tuskin jäljellä yhtään laajaa luonnonmetsää, Sizer ennustaa. 

Ilmaisia palveluja

Terveen metsän ekosysteemin muodostavat kasvit ja muut eliöt tarjoavat ihmiselle suuren määrän tärkeitä palveluja. Ne puhdistavat ja varastoivat vettä, imevät hiilidioksidia, tuottavat happea ja kasvattavat ruokaa sekä polttopuuta.

Metsien ”ilmaiset” palvelut ovat usein korvaamattomia ja paljon arvokkaampia kuin niistä hakattu puutavara tai raivattu laidunmaa, muistuttaa World Resources Instituten metsäohjelman johtaja Nigel Sizer.

ympäristömetsät Kanada Suomen IPS

Lue myös

Kalastaja katselee järvelle järven rannalla

Maatalous ja pajuviljelmät uhkaavat Kashmirin Wular-järveä ja yli 30 000 perheen elantoa

Kashmirissa sijaitsevan Wularin alkuperäinen koko oli yli 200 neliökilometriä. Nyt se on alle puolet siitä. ”Meidän täytyy kirjaimellisesti kiskoa veneitämme, koska vettä on niin vähän”, kertoo paikallinen asukas Mohammad Subhan Dar.
Satelliittikuvaa Brasilian Amazonin metsäpaloista elokuulta 2019.

Raportti: Sademetsän tuhoaminen kiihtyy Amazonin suojelualueilla

Ihmisoikeusjärjestö Amnesty International vieraili viidellä suojelulla alueella Brasilian Amazonissa. Laiton maiden takavarikointi on kasvussa kaikissa, sen tänään julkaisema raportti paljastaa.
Saastepilven sumentamia rakennuksia Delhissä Intiassa

Ilmansaasteet piinaavat delhiläisiä – ”Menneet ovat ne päivät, jolloin täällä oli vihreää ja puhdasta”

Intian New Delhin ilmansaasteiden määrä on viime aikoina kivunnut lähelle hengenvaarallista. Suurin syypää ovat miljoonat autot, mutta ongelmia aiheuttavat myös monet muut tekijät kulotuksesta liian lyhyisiin savupiippuihin asti. Eläkkeellä oleva opettaja Sanjeev Sharma aikoo muuttaa kaupungista pois.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Fight racism -kyltti rakennuksen edustalla

Podcast: Rasistinen nimittely vahingoittaa mielenterveyttä – ”Kuulemme sitä niin paljon, että luulemme sen olevan normaalia”, sanoo Fiona Musangamfura

63 prosenttia Suomen tummaihoisista on kokenut rasistista syrjintää. Se on tuttua Fiona Musangamfuralle, joka vei nimittelyn lopulta oikeuteen. Maahanmuuttajien terveysongelmista väitelleen Shadia Raskin mukaan terveyspalveluissa ei vielä ymmärretä syrjinnän terveysvaikutuksia. Kuuntele podcast!
Mustatukkainen nainen vihreässä paidassa ikkunan edessä

Podcast: ”Olen suomalainen kirjailija, joka kirjoittaa espanjaksi” – Roxana Crisólogo on julkaissut neljä runokirjaa, mutta ei voi hakea Suomen kirjailijaliiton jäsenyyttä

Suomessa muiden kuin suomeksi tai ruotsiksi kirjoittavien kirjailijoiden on vaikea saada tukea tai näkyvyyttä. Perulaissyntyinen runoilija Roxana Crisólogo perusti Sivuvalo-projektin, joka edistää maahanmuuttajakirjailijoiden asemaa Suomessa. Kuuntele podcast!
Kasvokuvia maalattuna valkoiseen seinään

Jemen pelkää koronavirusepidemiaa – ”Näissä oloissa on mahdotonta alkeellisimmallakaan tavalla suojautua tartunnalta”

Koronaviruksen vaikutusta on verrattu sotaan. Jemeniläisestä näkökulmasta rikkaat maat saavat nyt pienen vilahduksen siitä todellisuudesta, jossa maa on elänyt viimeiset viisi vuotta, kirjoittaa avustusjärjestö Oxfamin humanitaarinen työntekijä Abdul Mohammed.
Koululaisia pulpettien ääressä

Koronavirus on sulkenut suurimman osan maailman kouluista – Valmiiksi vaikeassa asemassa oleva kärsivät eniten

Koulujen sulkeminen vaikuttaa lähes 1,7 miljardin koululaiseen ja opiskelijaan. Koulutuksen lisäksi moni menettää myös kouluateriat.
Sininen muovipallo, jossa punaisia piikkejä

Koronavirus koettelee demokratiaa

Demokratian taantuminen vakiintuneissakin demokratioissa on ollut trendinä jo pidempään, ja koronaviruksen kaltainen kriisi voi osaltaan vauhdittaa kehitystä, kirjoittavat demokratiajärjestö Demon asiantuntijat Anna Juhola ja Jussi Kanner.

Tuoreimmat

Podcast: ”Olen suomalainen kirjailija, joka kirjoittaa espanjaksi” – Roxana Crisólogo on julkaissut neljä runokirjaa, mutta ei voi hakea Suomen kirjailijaliiton jäsenyyttä
Koronavirus on sulkenut suurimman osan maailman kouluista – Valmiiksi vaikeassa asemassa oleva kärsivät eniten
Tutkimus: Demokratiaa ei juuri käsitellä Euroopan opettajakoulutuksessa – Syynä on se, ettei demokratia ole aiemmin ollut uhattuna, sanoo lehtori Matti Rautiainen
Käsienpesu on tehokas tapa ehkäistä koronaa, mutta monille se ei ole mahdollista – Pakolaisapu aloitti hygieniakoulutukset Ugandan pakolaisasutusalueilla
Podcast: Rasistinen nimittely vahingoittaa mielenterveyttä – ”Kuulemme sitä niin paljon, että luulemme sen olevan normaalia”, sanoo Fiona Musangamfura
Kysely: Jemenin lapset kärsivät peloista ja masennuksesta – Koronavirus luo uusia uhkia
Liialliset sateet uhkaavat Pakistanin viljasatoa – ”Koko vuoden kylvökiertomme on mennyt sekaisin”
Hävikkiruokabisnes tuli jäädäkseen
Adolfo Vera ja Ahmad Hosseini ovat eri sukupolvien maahanmuuttajia Suomessa – ”Silloin juotiin aina kolme kuppia kahvia”
Naisten sukuelinten silpomien taustalla on sukupuolten epätasa-arvo, mutta edes vastustajat eivät aina ymmärrä sitä – Suomalainen väitöstutkimus peräänkuuluttaa juurisyihin puuttumista