Uutiset

Metron rakentaminen aiheuttaa kiistaa Ecuadorin Quitossa – "metro ei sovi köyhille"

Metrohankkeen pelätään ajavan loputkin asukkaat pääkaupungin historiallisesta keskustasta.

(IPS) -- Ecuadorin Quito kuuluu maailman korkeimmalla sijaitseviin kaupunkeihin, ja sillä on laaja historiallinen keskusta. Metron rakentamista nämä seikat eivät estä, vaikka siitä ollaankin useampaa mieltä.

Quito sijaitsee 2 850 metrissä kapeassa laaksossa Andeilla, Pichinca-tulivuoren ja Machángarajoen välissä, noin 25 kilometriä päiväntasaajasta etelään.

1500-luvulla perustetun Quiton vanha kaupunki pääsi vuonna 1978 Unescon maailmanperintökohteeksi. Useista maanjäristyksistä huolimatta se on maanosan laajin, parhaiten säilynyt ja vähiten muuttunut historiallinen keskusta.

Quiton vanhaa osaa koettelee kuitenkin asukaskato. Vuonna 2010 alueella asui enää noin 40 000 henkeä. "Historiallinen keskusta on menettänyt 43 prosenttia asukkaistaan 20 vuoden aikana, vaikka rakennuksia on kunnostettu ja siisteyttä sekä valaistusta parannettu", professori Fernando Carrión sanoo.

Arvo nousee, väki vähenee

Kunnostus on nostanut asuntojen arvoa ja lisännyt niiden kaupallista käyttöä, mikä on häätänyt vähävaraiset asukkaat. "Pelkään, että metron tulo vahvistaa tätä kehitystä", Carrión sanoo.

Quiton metrotyöt käynnistyivät 2013, ja kaksi ensimmäistä asemaa rakensi espanjalainen Acciona. Tänä vuonna alkanut toinen vaihe käsittää 22 kilometriä pitkän tunnelin ja 13 aseman rakentamisen. Accionan kumppanina on nyt brasilialainen Odebrecht, ja valmista on määrä tulla kesällä 2019.

Vanhan keskustan asemaa San Franciscon aukiolla käyttää arviolta 42 000 matkustajaa päivässä. Quiton julkisen metroyhtiön johtaja Mauricio Anderson arvioi, että alueella liikkuvien määrä pysyy ennallaan, mutta metron käyttö vähentää ruuhkia, tärinää ja saasteita.

Hinnasta kiistellään

Quiton metropolialueella asuu 2,5 miljoonaa ihmistä. Andersonin mukaan heistä 400 000 käyttää tulevaisuudessa metroa. Se nostaa kaupungissa liikkumisen keskinopeuden nykyisestä 13:sta 37 kilometriin tunnissa.

Anderson kertoo metron hinnaksi 1,8 miljardia euroa eli noin 80 miljoonaa euroa kilometriltä, mikä on vähemmän kuin Latinalaisessa Amerikassa keskimäärin.

Ricardo Buitrón Acción Ecológica -järjestöstä kiistää laskelman. Hänen mukaansa metron rakentaminen Quitoon on vaikeaa eikä voi tulla juuri halvemmaksi kuin Panaman metro, joka maksoi 115 miljoonaa euroa kilometriltä.

Vuoden 2014 tilaston mukaan Quiton metropolialueen joukkoliikenteessä tehtiin keskimäärin 2,8 miljoonaa matkaa päivässä. Taival taittui dieselkäyttöisellä bussilla tai pikalinjoja ajavalla johdinautolla eli trollikalla.

"Metron hinnalla olisi saatu 260 kilometriä lisää trollikkareittejä ja 40 kilometrin raitiotie", Buitrón sanoo. Andersonin mukaan Quitoon ei olisi mahtunut uusia maanpäällisiä väyliä.

Ei köyhän kulkupeli

Metromatkan hinnaksi kaavailtu 40 eurosenttiä vaatisi Buitrónin mukaan 90 miljoonan euron vuotuiset tukiaiset.

Instituto de la Ciudad -tutkimuslaitoksen johtaja Julio Echeverría pitää metroa sopivana liikennevälineenä pitkässä ja kapeassa kaupungissa, jollainen Quito aiemmin oli. Nyt kaupunki on hänen mukaansa kuitenkin levinnyt joka suuntaan.

Metroa arvostelevat myös vanhassa kaupungissa uurastavat kengänkiillottajat. "Metro ei sovi köyhille. Se on kyllä bussia nopeampi mutta kalliimpi", Manuel Quispe pohtii.

kehityskaupungitliikenne Ecuador Suomen IPS

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Juho Kahranaho seisoo palestiinalaisen rakennuksen edessä ja katsoo kameraan.

Ensiapua ja traumatyön ohjausta – Juho Kahranaho kertoo, millaista SPR:n avustuslääkärin työ on Länsirannalla

Juho Kahranahon oli tarkoitus lähteä hoitamaan koronapotilaita kenttäsairaalaan Palestiinan Länsirannalle, mutta päätyikin pelastamaan suuhun ammutun miehen hengen ja kouluttamaan paikallisia traumatyössä.
Etiopialainen koululainen piirtää härkää kouluvihkoonsa.

Unicef: Koulusulut ovat lisänneet teiniraskauksia ja lapsiavioliittoja kehitysmaissa

Kouluja on ollut suljettuina pitkiä aikoja kehitysmaissa koronapandemian vuoksi. Tämä on lisännyt muun muassa teiniraskauksien, lapsiavioliittojen ja lapsiin kohdistuvan väkivallan määrää.
Intialaisia naisia kadulla selin kameraan. Naisilla on värikkäät huivit päässä.

Äärihindut häiriköivät Intian musliminaisia naishuutokaupoilla sosiaalisessa mediassa

Sosiaaliseen mediaan on perustettu muun muassa tilejä, joilla jaetaan netistä haettuja musliminaisten kuvia ja huutokaupataan heitä luvatta. Tarkoituksena on vaientaa musliminaiset, jotka eivät alistu äärihindujen ylivaltaan.
Vihanneksia ruokakaupan hyllyllä.

Kiertomaatalous on tehokasta ja kestävää - "Viljelyn ja karjankasvattamisen yhdistäminen on esimerkki kestävästä ruuantuotannosta"

Karjan lanta kasvattaa satoa ja kasvien jäämät ruokkivat eläimiä sekä parantavat niiden tuotantoa. Aidosti kierrättävänä karjankasvatuksen ja viljelyn yhdistäminen lisäävät myös maatalouden tehokkuutta.
Nainen nojaa otsan käteensä ja istuu penkillä odottamassa terveyskeskuksen oven suulla.

Konflikti jälleen kiihtynyt Etiopian Tigrayssa – Taisteluita pakolaisleireillä ja aktivistien pidätyksiä

Marraskuussa alkanut konflikti on aiheuttanut valtavasti kärsimystä siviileille. YK on vedonnut konfliktin osapuoliin, että siviilit ja pakolaiset jätettäisiin rauhaan.

Luetuimmat

Maatalousalan työvoimapula uhkaa Afrikkaa – Pienviljelijän keski-ikä on 60 vuotta
Kamerunin kieliryhmien välinen konflikti on mutkikas vyyhti kolonialismin perintöä ja eriarvoisuutta
Maailman piti päästä eroon lapsityöstä, mutta kehitys on kääntynyt jyrkkään alamäkeen – ”Intiassa kestää ainakin kymmenen vuotta päästä pandemiaa edeltävään tilanteeseen”
Rikkaat maat haalivat leijonanosan koronarokotteista ja suojelevat samalla lääkeyhtiöidensä voittoja – Siinä ei ole mitään järkeä, sanoo taloustieteen professori Jayati Ghosh
Pariisin huippukokouksessa luvattiin tasa-arvotyöhön 40 miljardin dollarin rahoituspotti
Ensiapua ja traumatyön ohjausta – Juho Kahranaho kertoo, millaista SPR:n avustuslääkärin työ on Länsirannalla
Nälkä kasvanut dramaattisesti koronapandemian vuoksi – YK:n tavoite poistaa nälänhätä 2030 mennessä uhkaa vesittyä
Suomen uudessa kehityspolitiikan selonteossa on hienoja periaatteita, mutta konkretia puuttuu, kritisoivat järjestöt – ”Voi jäädä rammaksi ankaksi”
Tutkimus: Alkuperäiskansat tuottavat ruokaa kestävimmin, mutta ilmastonmuutos uhkaa viedä ikivanhat ruuantuotantojärjestelmät mennessään
Konflikti jälleen kiihtynyt Etiopian Tigrayssa – Taisteluita pakolaisleireillä ja aktivistien pidätyksiä