Uutiset

Mercosurin voima ja heikkous

Latinalaisen Amerikan vasemmistoaalto on siirtänyt ulkopolitiikan painopistettä alueellisen kehityksen painottamiseen. Yhdentymishankkeista vahvin on Mercosur, jonka perustehtävä on ihmisten, tavaroiden ja valuutan liikkuvuuden edistäminen. Mercorusille halutaan myös rakentaa sosiaalinen ulottuvuus ja vahvistaa yhteistyötä Euroopan unionin kanssa.

Latinalaisen Amerikan yhdentymiskehitys etenee: varmasti ja horjahdellen. Mannerta mullistanut vasemmistolaisaalto on siirtänyt monien maiden ulkopolitiikan painopisteen Yhdysvalloista alueelliseen kehitykseen.

Tämänhetkisistä yhdentymishankkeista voimakkain on Mercosur. Se on etelän yhteistalousalue, jonka kanssa myös Euroopan unioni on käynyt alueellisia neuvotteluja.

Mercosuriin kuuluvat Brasilia, Argentiina, Paraguay, Uruguay ja Venezuela. Venezuelan jäsenyyden myötä Mercosur on energia- ja ruoantuotannollisesti omavarainen.

Alueella asuu yli 255 miljoonaa ihmistä, noin puolet Euroopan unionin nykyisestä väestöstä. Alueen bruttokansantuote on yli biljoona dollaria, kun se Euroopassa on noin 12,5 biljoonaa.

Sosiaalinen ulottuvuus

Mercosur perustettiin niin kutsutulla Assunciónin sopimuksella vuonna 1991. Aloite lähti liikkeelle jo aikaisemmin Brasilian ja Argentiinan kahdenvälisestä sopimuksesta vuonna 1985.

Talousalueen perustehtävä on ihmisten, tavaroiden ja valuutan liikkuvuuden edistäminen. Näiden rinnalle on noussut myös sosiaalinen ulottuvuus, osin Mercosurin neljän jäsenmaan vasemmistolaisten hallitusten vaikutuksesta. Myös liittymistään valmisteleva Bolivia on vasemmistolaisissa käsissä. Paraguay on ainoa poikkeus säännöstä.

Sosiaalinen ulottuvuus on viimeaikoina noussut uudella tapaa tärkeäksi Mercosurin kannatuksen laskettua esimerkiksi Uruguayssa. Ulottuvuus on ollut tähän saakka lähinnä hallituksien asialistalla ja kansansuosion laskun asettamat paineet ovat osaltaan saaneet ne terävöittämään pyrkimyksiään ulottuvuuden kehittämiseksi.

Kansalaisyhteiskunta ei toistaiseksi ole laajassa mitassa kiinnostunut sen kehittämisestä lukuun ottamatta ammattiyhdistysliikettä. Se on aktiivisesti vaatinut sosiaalisen ulottuvuuden sisällyttämistä Mercosuriin ja sen vaatimuksiin on myös vastattu. Kansalliset ammattijärjestöt ovat organisoituneet Mercosurin laajuisesti. Mukana ovat tärkeimmät keskusjärjestöt kaikista jäsenmaista.

Ammattiyhdistysliikkeellä oli Mercosurille kolme keskeistä vaatimusta: sosiaalisen peruskirjan luominen, kompensaatiorahastojen perustaminen tuotantorakenteen muutoksiin vastaamiseksi ja sosiaalis-taloudellisen komitean luominen. Vaatimuksien pohjalta annettiin vuonna 1998 sosiaalisten ja työelämän oikeuksien julistus.

Julistuksen toteutumisen valvomiseksi perustettiin kolmikantamallin mukainen komitea, jota paikallisen ammattiyhdistyslähteen mukaan ei tosin juurikaan konsultoida. Komitean käytännön rooli on pieni ja paikalliset vertaavat sitä Maailman työjärjestö ILO:iin, jolla ei myöskään ole sitovaa roolia.

Kompensaatiorahastoja on perustettu aavistuksen paremmalla menestyksellä. Niiden avulla pyritään tasoittamaan tuotantorakenteen muutoksista aiheutuvia ongelmia. Esimerkiksi tehtaan siirtyessä maasta toiseen paikalliselle taloudelle aiheutuva menetys pyritään kompensoimaan uudella investoinnilla. Kompensaatioita tarvittaisiin kuitenkin lisää ja niihin pitäisi saada enemmän rahaa.

Mercosurilla on kansanedustajista koostuva parlamentaarinen komitea, jonka rooli on jäänyt pieneksi. Talousalueelle on myös suunnitteilla oma parlamentti, jonka lopullisesta merkitysestä voidaan korkeintaan esittää ennusteita.

Kokonaisuudessaan järjestelmää on kritisoitu kankeaksi, sillä kaikki yhteistyön syventämiseen tähtäävät toimet vaativat valtiopäämiestason hyväksynnän. Tilanne juontuu Latinalaisen Amerikan presidenttikeskeisestä poliittisesta perinteestä.

Ristiriitoja Euroopan kanssa

Alueen ammattiyhdistysliike ja hallitukset asettivat huomattavia toiveita Euroopan unionin kanssa käytyihin kahdenvälisiin neuvotteluihin. Morcosurissa uskottiin, että EU:n kanssa olisi mahdollista nostaa esille asioita, jotka eivät mahtuneet Yhdysvaltojen vetämään Amerikkojen vapaakauppasopimushankkeeseen. Näistä keskeisimmäksi Mercosurin johtajat kokevat yritysten yhteiskuntavastuun. Sen katsotaan sopivan hyvin vapaakauppakehykseen.

Eurooppalainen kauppapolitiikka osoittautui kuitenkin pitkälle Yhdysvaltojen linjaa vastaavaksi. Yritysten yhteiskuntavastuuta ei eurooppalaisten taholta haluttu mukaan, ja tämä johti osaltaan neuvottelujen kariutumiseen. Nimettömänä pysyttelevä lähde Brasilian ulkoasiainhallinnossa pitää valitettavana, ettei EU:n kanssa löydetty yhteistä säveltä.

Brasiliassa järjestettiin heinäkuun alussa aiheesta keskustelu, jossa Euroopan sosialidemokraattinen liike ja Latinalaisen Amerikan vasemmisto etsivät yhteistä linjaa Mercosur-neuvotteluissa. Sitä ei keskusteluissa löytynyt ja monille Latinalaisen Amerikan edustajille oli yllätys, että eurooppalaiset suhtautuivat kauppaan teknisenä kysymyksenä. Mercosurissa ollaan silti edelleen sitä mieltä, että arvoperustaltaan uudet hallitukset ovat lähempänä Eurooppaa kuin Yhdysvaltoja.

Suomalaisten rooli integraatiossa

Suomalaisilla on ollut erityisrooli Mercosurin viimeaikaisessa kehityksessä. Argentiinan ja Uruguayn välille syntynyt kiista Metsä-Botnian sellutehtaista on kolhinut pahoin integraatiopyrkimyksiä. Brasilian hallituksen puolelta on pahoiteltu, ettei kiistaan löytynyt alueellista ratkaisua. Samalla siellä korostetaan Mercosurin maiden itsenäisyyttä. Harva uskoo, että kiistan heijastukset jäisivät pysyviksi. Ne muodostavat kuitenkin tilapäisen kiistakapulan yhdentymiskehityksen rattaisiin.

Kaiken kaikkiaan Mercosurissa on erityisesti ruoka- ja energiaomavaraisuuden kautta paljon mahdollisuuksia ja sillä on kaikki edellytykset kasvaa merkittäväksi maailmanpoliittiseksi vaikuttajaksi. Nähtäväksi jää, kuinka alueen hallitukset onnistuvat sitä hyödyntämään.

Yhdentymiskehitys on viime vuosina kompuroinut kriisistä toiseen ja instituutioiden toimivuudessa on paljon parannettavaa. Alueen johtajien uskoa Mercosurin kehittämiseen tämä ei ole horjuttanut, mutta monet pitävät kansalaisten osallistumisen puutetta ongelmallisena.

Ongelmaa paikkaamaan on muun muassa perustettu TV-kanava, jonka tehtävänä on toimia Mercosurin laajuisena julkisuuden tilana. Onnistuuko Morcosur saamaan myös kansalaisten kannatuksen riippuu pitkälti siitä, pääseekö se eroon elitistisyydestään.

talous Etelä-Amerikka

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Puolilähikuva naisesta vihreällä penkillä kimppu vaaleanpunaisia neilikoita kädessään

”Meidän aikamme on narsistista pöhöttyneisyyttä ja omakuvien monistamista” – Tanssija Sanna Kekäläinen teki esityksen ilmastonmuutoksesta ja ihmisen vaikutuksesta maapalloon

Sanna Kekäläinen pohti vuosia, miten kääntää ilmastonmuutos esittävien taiteiden kielelle. Tuloksena on Kansallisteatterin suurella näyttämöllä ensi-iltansa saava teos If I Would Lose My Voice, jonka keskiössä eivät ole ihmiset henkilökohtaisine tunteineen vaan maapallo, jolla ihmiset ovat "pelkkiä pieniä kakkiaisia”.
Myyntikoju ja ihmisiä kadun varrella.

Lähes kolmannes haitilaisista kärsii nälästä – Köyhyyden siemenet kylvettiin jo siirtomaa-aikoina, ja siksi maan kriisi on helppo unohtaa

Kroonisesta ruokapulasta kärsivään Haitiin on vaikea löytää avustusrahaa, sillä köyhyys ei ole mitään uutta tai dramaattista. ”Pelkkä epäonnistuneena oleminen ei ylitä uutiskynnystä”, toteaa Latinalaisen Amerikan historian ja tutkimuksen dosentti Pekka Valtonen.
Rivi pientaloja, joiden katolla on aurinkopaneelit

Aurinkoenergian käyttö lisääntyy Brasiliassa – Kymmeniä tuhansia uusia työpaikkoja koronasta huolimatta

Aurinkoenergian käyttö sähkövoiman lähteenä kasvaa Brasiliassa kovaa vauhtia. Samaan aikaan kun korona on lisännyt työttömyyttä muilla aloilla, aurinkoenergiahankkeet ovat synnyttäneet maahan tänä vuonna lähes 40 000 uutta työpaikkaa. Kasvun taustalla ovat pääosin yksityiset kuluttajat ja yritykset, sillä aurinkoenergia tulee monia muita energiamuotoja halvemmaksi.
Aasi ja kaksi lasta keräämässä vettä keltaisiin kanistereihin

Moni senegalilaistyttö lopettaa koulunkäynnin kuukautisten vuoksi – Ongelmina käymälätilojen ja veden puute

Yli puolet senegalilaisista koulutytöistä jää joskus pois koulusta kuukautisten vuoksi ja moni joutuu lopettamaan kokonaan. Senegalin kouluista vain yhdellä prosentilla on erilliset tyttöjen käymälät. Kuukautishygienian ylläpitoa hankaloittaa myös paheneva vesipula.

Tuoreimmat

”Meidän aikamme on narsistista pöhöttyneisyyttä ja omakuvien monistamista” – Tanssija Sanna Kekäläinen teki esityksen ilmastonmuutoksesta ja ihmisen vaikutuksesta maapalloon
Aurinkoenergian käyttö lisääntyy Brasiliassa – Kymmeniä tuhansia uusia työpaikkoja koronasta huolimatta
Moni senegalilaistyttö lopettaa koulunkäynnin kuukautisten vuoksi – Ongelmina käymälätilojen ja veden puute
”Suhtaudumme puihin ja luontoon samoin kuin ihmisiin” – Uusi teknologia auttaa kenialaista alkuperäiskansaa maaoikeuksiensa puolustamisessa
Avustusjärjestöt: Jemen ”hirvittävän katastrofin” partaalla – Uhkana kolera, korona, nälkä ja tulvat
Senegalissa on vain muutama naispuolinen startup-yrittäjä ja Siny Samba, 28, on yksi heistä
YK:n kestävän kehityksen raportti: Afrikan maat saavuttaneet ilmastotavoitteet parhaiten, Suomi ja muut länsimaat listan häntäpäässä
Lähes kolmannes haitilaisista kärsii nälästä – Köyhyyden siemenet kylvettiin jo siirtomaa-aikoina, ja siksi maan kriisi on helppo unohtaa
Puhetta ymmärtävä chatbotti yhdistää intialaiset pienviljelijät ja kuluttajat – Digitaalinen markkinapaikka korjaa pandemian aiheuttamia häiriöitä
Egypti ja Etiopia vesisodan kynnyksellä – Egyptiläiset pelkäävät, että Etiopian jättipato vie Niilin vedet

Luetuimmat

”Meidän aikamme on narsistista pöhöttyneisyyttä ja omakuvien monistamista” – Tanssija Sanna Kekäläinen teki esityksen ilmastonmuutoksesta ja ihmisen vaikutuksesta maapalloon
YK:n kestävän kehityksen raportti: Afrikan maat saavuttaneet ilmastotavoitteet parhaiten, Suomi ja muut länsimaat listan häntäpäässä
Tutkimus: Alle 15-vuotiaiden tyttöjen sukuelinten silpominen romahtanut Afrikassa – ”Riskitekijät ovat silti yhä vallalla”
Zimbabwe pidätti protestijohtajan
Koronavirus on vauhdittanut etäoppimista myös kehittyvissä maissa – Moni kuitenkin putosi kyydistä, eivätkä kaikki pääse enää takaisin
Akkuteollisuus ei pärjäisi ilman Kongon pahamaineisia kaivoksia – Koboltin eettisyyttä on vaikea varmistaa, sanoo kaivosalueella vieraillut suomalaistutkija
Lähes kolmannes haitilaisista kärsii nälästä – Köyhyyden siemenet kylvettiin jo siirtomaa-aikoina, ja siksi maan kriisi on helppo unohtaa
Luoteis-Syyriassa vahvistettu ensimmäinen koronavirustapaus – ”Koronavirus tulee leviämään pakolaisleireillä kulovalkean tavoin”
Maailmassa on tarpeeksi ruokaa, mutta koronavirus voi silti aiheuttaa ruokakriisin – Yksi syy ovat huonosti toimivat tuotantoketjut
Kehitysmaiden verovaje on 30–60 prosenttia – Suomi ohjaa 8,6 miljoonaa euroa verotusjärjestelmien parantamiseen