Uutiset

Mercosurin voima ja heikkous

Latinalaisen Amerikan vasemmistoaalto on siirtänyt ulkopolitiikan painopistettä alueellisen kehityksen painottamiseen. Yhdentymishankkeista vahvin on Mercosur, jonka perustehtävä on ihmisten, tavaroiden ja valuutan liikkuvuuden edistäminen. Mercorusille halutaan myös rakentaa sosiaalinen ulottuvuus ja vahvistaa yhteistyötä Euroopan unionin kanssa.

Latinalaisen Amerikan yhdentymiskehitys etenee: varmasti ja horjahdellen. Mannerta mullistanut vasemmistolaisaalto on siirtänyt monien maiden ulkopolitiikan painopisteen Yhdysvalloista alueelliseen kehitykseen.

Tämänhetkisistä yhdentymishankkeista voimakkain on Mercosur. Se on etelän yhteistalousalue, jonka kanssa myös Euroopan unioni on käynyt alueellisia neuvotteluja.

Mercosuriin kuuluvat Brasilia, Argentiina, Paraguay, Uruguay ja Venezuela. Venezuelan jäsenyyden myötä Mercosur on energia- ja ruoantuotannollisesti omavarainen.

Alueella asuu yli 255 miljoonaa ihmistä, noin puolet Euroopan unionin nykyisestä väestöstä. Alueen bruttokansantuote on yli biljoona dollaria, kun se Euroopassa on noin 12,5 biljoonaa.

Sosiaalinen ulottuvuus

Mercosur perustettiin niin kutsutulla Assunciónin sopimuksella vuonna 1991. Aloite lähti liikkeelle jo aikaisemmin Brasilian ja Argentiinan kahdenvälisestä sopimuksesta vuonna 1985.

Talousalueen perustehtävä on ihmisten, tavaroiden ja valuutan liikkuvuuden edistäminen. Näiden rinnalle on noussut myös sosiaalinen ulottuvuus, osin Mercosurin neljän jäsenmaan vasemmistolaisten hallitusten vaikutuksesta. Myös liittymistään valmisteleva Bolivia on vasemmistolaisissa käsissä. Paraguay on ainoa poikkeus säännöstä.

Sosiaalinen ulottuvuus on viimeaikoina noussut uudella tapaa tärkeäksi Mercosurin kannatuksen laskettua esimerkiksi Uruguayssa. Ulottuvuus on ollut tähän saakka lähinnä hallituksien asialistalla ja kansansuosion laskun asettamat paineet ovat osaltaan saaneet ne terävöittämään pyrkimyksiään ulottuvuuden kehittämiseksi.

Kansalaisyhteiskunta ei toistaiseksi ole laajassa mitassa kiinnostunut sen kehittämisestä lukuun ottamatta ammattiyhdistysliikettä. Se on aktiivisesti vaatinut sosiaalisen ulottuvuuden sisällyttämistä Mercosuriin ja sen vaatimuksiin on myös vastattu. Kansalliset ammattijärjestöt ovat organisoituneet Mercosurin laajuisesti. Mukana ovat tärkeimmät keskusjärjestöt kaikista jäsenmaista.

Ammattiyhdistysliikkeellä oli Mercosurille kolme keskeistä vaatimusta: sosiaalisen peruskirjan luominen, kompensaatiorahastojen perustaminen tuotantorakenteen muutoksiin vastaamiseksi ja sosiaalis-taloudellisen komitean luominen. Vaatimuksien pohjalta annettiin vuonna 1998 sosiaalisten ja työelämän oikeuksien julistus.

Julistuksen toteutumisen valvomiseksi perustettiin kolmikantamallin mukainen komitea, jota paikallisen ammattiyhdistyslähteen mukaan ei tosin juurikaan konsultoida. Komitean käytännön rooli on pieni ja paikalliset vertaavat sitä Maailman työjärjestö ILO:iin, jolla ei myöskään ole sitovaa roolia.

Kompensaatiorahastoja on perustettu aavistuksen paremmalla menestyksellä. Niiden avulla pyritään tasoittamaan tuotantorakenteen muutoksista aiheutuvia ongelmia. Esimerkiksi tehtaan siirtyessä maasta toiseen paikalliselle taloudelle aiheutuva menetys pyritään kompensoimaan uudella investoinnilla. Kompensaatioita tarvittaisiin kuitenkin lisää ja niihin pitäisi saada enemmän rahaa.

Mercosurilla on kansanedustajista koostuva parlamentaarinen komitea, jonka rooli on jäänyt pieneksi. Talousalueelle on myös suunnitteilla oma parlamentti, jonka lopullisesta merkitysestä voidaan korkeintaan esittää ennusteita.

Kokonaisuudessaan järjestelmää on kritisoitu kankeaksi, sillä kaikki yhteistyön syventämiseen tähtäävät toimet vaativat valtiopäämiestason hyväksynnän. Tilanne juontuu Latinalaisen Amerikan presidenttikeskeisestä poliittisesta perinteestä.

Ristiriitoja Euroopan kanssa

Alueen ammattiyhdistysliike ja hallitukset asettivat huomattavia toiveita Euroopan unionin kanssa käytyihin kahdenvälisiin neuvotteluihin. Morcosurissa uskottiin, että EU:n kanssa olisi mahdollista nostaa esille asioita, jotka eivät mahtuneet Yhdysvaltojen vetämään Amerikkojen vapaakauppasopimushankkeeseen. Näistä keskeisimmäksi Mercosurin johtajat kokevat yritysten yhteiskuntavastuun. Sen katsotaan sopivan hyvin vapaakauppakehykseen.

Eurooppalainen kauppapolitiikka osoittautui kuitenkin pitkälle Yhdysvaltojen linjaa vastaavaksi. Yritysten yhteiskuntavastuuta ei eurooppalaisten taholta haluttu mukaan, ja tämä johti osaltaan neuvottelujen kariutumiseen. Nimettömänä pysyttelevä lähde Brasilian ulkoasiainhallinnossa pitää valitettavana, ettei EU:n kanssa löydetty yhteistä säveltä.

Brasiliassa järjestettiin heinäkuun alussa aiheesta keskustelu, jossa Euroopan sosialidemokraattinen liike ja Latinalaisen Amerikan vasemmisto etsivät yhteistä linjaa Mercosur-neuvotteluissa. Sitä ei keskusteluissa löytynyt ja monille Latinalaisen Amerikan edustajille oli yllätys, että eurooppalaiset suhtautuivat kauppaan teknisenä kysymyksenä. Mercosurissa ollaan silti edelleen sitä mieltä, että arvoperustaltaan uudet hallitukset ovat lähempänä Eurooppaa kuin Yhdysvaltoja.

Suomalaisten rooli integraatiossa

Suomalaisilla on ollut erityisrooli Mercosurin viimeaikaisessa kehityksessä. Argentiinan ja Uruguayn välille syntynyt kiista Metsä-Botnian sellutehtaista on kolhinut pahoin integraatiopyrkimyksiä. Brasilian hallituksen puolelta on pahoiteltu, ettei kiistaan löytynyt alueellista ratkaisua. Samalla siellä korostetaan Mercosurin maiden itsenäisyyttä. Harva uskoo, että kiistan heijastukset jäisivät pysyviksi. Ne muodostavat kuitenkin tilapäisen kiistakapulan yhdentymiskehityksen rattaisiin.

Kaiken kaikkiaan Mercosurissa on erityisesti ruoka- ja energiaomavaraisuuden kautta paljon mahdollisuuksia ja sillä on kaikki edellytykset kasvaa merkittäväksi maailmanpoliittiseksi vaikuttajaksi. Nähtäväksi jää, kuinka alueen hallitukset onnistuvat sitä hyödyntämään.

Yhdentymiskehitys on viime vuosina kompuroinut kriisistä toiseen ja instituutioiden toimivuudessa on paljon parannettavaa. Alueen johtajien uskoa Mercosurin kehittämiseen tämä ei ole horjuttanut, mutta monet pitävät kansalaisten osallistumisen puutetta ongelmallisena.

Ongelmaa paikkaamaan on muun muassa perustettu TV-kanava, jonka tehtävänä on toimia Mercosurin laajuisena julkisuuden tilana. Onnistuuko Morcosur saamaan myös kansalaisten kannatuksen riippuu pitkälti siitä, pääseekö se eroon elitistisyydestään.

talous Etelä-Amerikka

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Fight racism -kyltti rakennuksen edustalla

Podcast: Rasistinen nimittely vahingoittaa mielenterveyttä – ”Kuulemme sitä niin paljon, että luulemme sen olevan normaalia”, sanoo Fiona Musangamfura

63 prosenttia Suomen tummaihoisista on kokenut rasistista syrjintää. Se on tuttua Fiona Musangamfuralle, joka vei nimittelyn lopulta oikeuteen. Maahanmuuttajien terveysongelmista väitelleen Shadia Raskin mukaan terveyspalveluissa ei vielä ymmärretä syrjinnän terveysvaikutuksia. Kuuntele podcast!
Mustatukkainen nainen vihreässä paidassa ikkunan edessä

Podcast: ”Olen suomalainen kirjailija, joka kirjoittaa espanjaksi” – Roxana Crisólogo on julkaissut neljä runokirjaa, mutta ei voi hakea Suomen kirjailijaliiton jäsenyyttä

Suomessa muiden kuin suomeksi tai ruotsiksi kirjoittavien kirjailijoiden on vaikea saada tukea tai näkyvyyttä. Perulaissyntyinen runoilija Roxana Crisólogo perusti Sivuvalo-projektin, joka edistää maahanmuuttajakirjailijoiden asemaa Suomessa. Kuuntele podcast!
Kasvokuvia maalattuna valkoiseen seinään

Jemen pelkää koronavirusepidemiaa – ”Näissä oloissa on mahdotonta alkeellisimmallakaan tavalla suojautua tartunnalta”

Koronaviruksen vaikutusta on verrattu sotaan. Jemeniläisestä näkökulmasta rikkaat maat saavat nyt pienen vilahduksen siitä todellisuudesta, jossa maa on elänyt viimeiset viisi vuotta, kirjoittaa avustusjärjestö Oxfamin humanitaarinen työntekijä Abdul Mohammed.
Koululaisia pulpettien ääressä

Koronavirus on sulkenut suurimman osan maailman kouluista – Valmiiksi vaikeassa asemassa oleva kärsivät eniten

Koulujen sulkeminen vaikuttaa lähes 1,7 miljardin koululaiseen ja opiskelijaan. Koulutuksen lisäksi moni menettää myös kouluateriat.
Sininen muovipallo, jossa punaisia piikkejä

Koronavirus koettelee demokratiaa

Demokratian taantuminen vakiintuneissakin demokratioissa on ollut trendinä jo pidempään, ja koronaviruksen kaltainen kriisi voi osaltaan vauhdittaa kehitystä, kirjoittavat demokratiajärjestö Demon asiantuntijat Anna Juhola ja Jussi Kanner.

Tuoreimmat

Podcast: ”Olen suomalainen kirjailija, joka kirjoittaa espanjaksi” – Roxana Crisólogo on julkaissut neljä runokirjaa, mutta ei voi hakea Suomen kirjailijaliiton jäsenyyttä
Koronavirus on sulkenut suurimman osan maailman kouluista – Valmiiksi vaikeassa asemassa oleva kärsivät eniten
Tutkimus: Demokratiaa ei juuri käsitellä Euroopan opettajakoulutuksessa – Syynä on se, ettei demokratia ole aiemmin ollut uhattuna, sanoo lehtori Matti Rautiainen
Käsienpesu on tehokas tapa ehkäistä koronaa, mutta monille se ei ole mahdollista – Pakolaisapu aloitti hygieniakoulutukset Ugandan pakolaisasutusalueilla
Podcast: Rasistinen nimittely vahingoittaa mielenterveyttä – ”Kuulemme sitä niin paljon, että luulemme sen olevan normaalia”, sanoo Fiona Musangamfura
Kysely: Jemenin lapset kärsivät peloista ja masennuksesta – Koronavirus luo uusia uhkia
Liialliset sateet uhkaavat Pakistanin viljasatoa – ”Koko vuoden kylvökiertomme on mennyt sekaisin”
Hävikkiruokabisnes tuli jäädäkseen
Adolfo Vera ja Ahmad Hosseini ovat eri sukupolvien maahanmuuttajia Suomessa – ”Silloin juotiin aina kolme kuppia kahvia”
Naisten sukuelinten silpomien taustalla on sukupuolten epätasa-arvo, mutta edes vastustajat eivät aina ymmärrä sitä – Suomalainen väitöstutkimus peräänkuuluttaa juurisyihin puuttumista