Uutiset Siirtolaisuus ja pakolaisuus

Meksiko avasi rajansa siirtolaisille – Tulijat saavat vuoden oleskeluluvan ja mahdollisuuden tehdä töitä

Meksiko avasi tammikuussa rajansa tuhansille ihmisille, jotka pakenevat Keski-Amerikan maiden väkivaltaa ja köyhyyttä. Taustalla on uuden presidentin Andrés Manuel López Obradorin politiikka.
Nainen katsoo koristeltua raja-aitaa Meksikossa
Monet Keski-Amerikan siirtolaiset pyrkivät Meksikon Tijuanan kautta Yhdysvaltoihin. Nyt Meksiko antaa heille oleskelulupia. (Kuva: Daniel Arauz / Suomen IPS)

(IPS) -- Meksikon maahanmuuttopolitiikka on tehnyt 180 asteen käännöksen sen jälkeen, kun Andrés Manuel López Obrador tuli presidentiksi joulukuussa. Tähän asti torjutut ja vainotut keskiamerikkalaiset saavat aluksi vuoden oleskeluluvan ja mahdollisuuden tehdä työtä.

”Tätä mahdollisuutta olemme pitkään toivoneet. Haluamme vain tehdä työtä”, El Salvadorista Meksikon etelärajalle Chiapasiin saapunut Candelario de Jesús Chiquillo Cruz, 50, kiittää.

Meksiko avasi 17. tammikuuta rajansa tuhansille ihmisille, jotka pakenevat Keski-Amerikan maiden väkivaltaa ja köyhyyttä. Heille myönnetään oleskelulupa vuodeksi humanitaarisin perustein. Sille voi anoa kolmen vuoden jatkoa, minkä jälkeen on mahdollisuus saada pysyvä oleskelulupa.

Meksikon edellinen presidentti Enrique Peña Nieto kiristi valvontaa etelärajalla yrittäen estää maahantulon. Moni siirtolainen menetti henkensä vaarallisilla reiteillä.

Vauhtia kehitykseen

Meksikon vallanvaihdoksen alla ja aikaan yli 15 000 keskiamerikkalaista liittyi ihmiskaravaaneihin, jotka pyrkivät Meksikon läpi Yhdysvaltoihin. Tammikuussa Chiquillo ja muut kuudennen karavaanin jäsenet toivotettiin yllättäen tervetulleiksi.

Maahanmuuttoviraston edustaja Tonatiuh Guillén López vakuuttaa, että siirtolaisväestöön on nyt omaksuttu uudenlainen asenne. Samalla halutaan vauhdittaa kehitystä Etelä-Meksikossa ja Keski-Amerikan pohjoisen kolmion alueella, johon kuuluvat Honduras, El Salvador ja Guatemala.

Työnteon sallivien oleskelulupien jakamisessa ja tulokkaiden avustamisessa ovat mukana YK:n pakolaisjärjestö UNHCR ja siirtolaisuusjärjestö IOM.

Meksikon viranomaisten mukaan keskiamerikkalaiset jättivät 3 424 turvapaikkahakemusta vuonna 2015 ja vuonna 2018 määrä nousi 26 566:een.

Myötäilee USA:ta

Avoimien ovien politiikan viiden ensimmäisen päivän aikana hakemuksia tuli 7 805, joista 1 374 alaikäisiltä. Hakijoista yli 6 000 oli hondurasilaisia. Loput tulivat muista Keski-Amerikan maista, mutta myös Haitista, Brasiliasta ja Kuubasta.

Kun vuoteen 2024 jatkuva maahanmuuttosuunnitelma tuli voimaan, Meksikon sisäministeri Olga Sánchez Cordero muistutti, että se noudattaa ensimmäisenä maailmassa YK:n uutta siirtolaisuussopimusta, joka hyväksyttiin Marokossa joulukuussa.

Arvostelijoiden mukaan Meksiko antaa nyt periksi Yhdysvaltain halulle tehdä siitä ”turvallinen kolmas maa”, joka patoaa muuttoa Yhdysvaltoihin. Tulokkaiden työllistäminenkin sopii Yhdysvaltain pyrkimyksiin kehittää Etelä-Meksikon ja sen naapurimaiden taloutta.

Yhdysvallat ilmoitti joulukuussa, että se sijoittaa yli viisi miljardia euroa Keski-Amerikan kehittämiseen viiden vuoden aikana ja lähes saman verran Meksikon kaakkoisosiin.

Vertautuu Marshall-apuun

Meksiko vertaa Yhdysvaltain investointeja Marshall-apuun, jolla Yhdysvallat pönkitti Eurooppaa toisen maailmansodan jälkeen.

Suurimmat epäilykset hanketta kohtaan kohdistuvat siihen, missä määrin Keski-Amerikan maiden hallitukset sitoutuvat maastamuuttoa suitsivaan kehitykseen.

Kaikki keskiamerikkalaiset eivät halua jäädä Meksikoon. Kuudennen karavaanin osanottajista parisen tuhatta haluaa jatkaa matkaa Yhdysvaltoihin. Meksiko tarjoaa heille suojelua matkalle, joka on aiemmin ollut vaarojen täyttämä.

Siirtolaisuus ja pakolaisuus pakolaisetsiirtolaisuus Keski-AmerikkaMeksiko Suomen IPS

Lue myös

Seinämaalaus, jossa ihmisten kuvia.

Uudet pakolaistilastot: Pakenemaan joutuneiden määrä on melkein kaksinkertaistunut vuosikymmenessä

Maailmassa oli viime vuonna ennätykselliset 79,5 miljoonaa ihmistä, jotka ovat joutuneet pakenemaan kodeistaan. Samaan aikaan pakolaisuus ilmiönä on pitkittynyt, sanoo YK:n pakolaisjärjestö UNHCR.
Kaksi naista välissään pieni poika.

Koronaviruksen aiheuttama pelko kiristää pinnaa pakolaisleireillä Libanonissa – Äidit huolissaan mielenterveysongelmien kasvusta

Kun palestiinalaisäidit kirjoittivat karanteenikokemuksistaan sosiaalityöntekijöille, esille nousi huoli omasta mielenterveydestä. Libanonissa sijaitsevassa, neliökilometrin kokoisessa Ein El Hilwen pakolaisleirissä mielenterveysongelmat olivat yleisiä jo ennen koronaviruskriisiä. Yksi syy ovat äärimmäisen ahtaat asuinolot.
Joukko miehiä istumassa tuoleilla riveissä, osa kumartuneina.

Palautettujen siirtolaisten pelätään levittävän koronavirusta Keski-Amerikassa – Yhdysvallat ja Meksiko ovat karkottaneet siirtolaisia ilman testejä

Maailman pahin korona-alue, Yhdysvallat, ja siirtolaisten läpikulkumaa Meksiko ovat alkuvuodesta passittaneet tuhansia keskiamerikkalaisia kotiin testaamatta näitä. Esimerkiksi Guatemalassa jopa puolet tartunnoista on Yhdysvalloista karkotetuilla.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Puolilähikuva naisesta vihreällä penkillä kimppu vaaleanpunaisia neilikoita kädessään

”Meidän aikamme on narsistista pöhöttyneisyyttä ja omakuvien monistamista” – Tanssija Sanna Kekäläinen teki esityksen ilmastonmuutoksesta ja ihmisen vaikutuksesta maapalloon

Sanna Kekäläinen pohti vuosia, miten kääntää ilmastonmuutos esittävien taiteiden kielelle. Tuloksena on Kansallisteatterin suurella näyttämöllä ensi-iltansa saava teos If I Would Lose My Voice, jonka keskiössä eivät ole ihmiset henkilökohtaisine tunteineen vaan maapallo, jolla ihmiset ovat ”pelkkiä pieniä kakkiaisia”.
Mies ja lapsi tulvavedessä kelluvassa veneessä.

Bangladeshissa on pahimmat tulvat vuosiin – Noin 5,5 miljoonaa ihmistä kärsii seurauksista

Bangladeshin monsuunikaudella sataa aina, mutta tänä vuonna sateet ovat olleet poikkeuksellisen rankkoja ja tulvat kestäneet kauan. ”Ne, joilla ei laillani ole minne mennä, elävät taloissa, jotka ovat osittain veden alla. Huoneessamme on polven syvyydeltä vettä”, kertoo räätäli Arif Hossain.
Hengityssuojaimella varustettu nainen ompelukoneen ääressä.

Koronavirus supistaa vaateteollisuutta, ja seuraukset osuvat pahimmin kehitysmaiden työntekijöihin – Miljoonat ovat jääneet ilman palkkaansa

Osa vaatebrändeistä kieltäytyi koronakeväänä maksamasta jo toimitettuja tuotteita. Vaikutuksista kärsivät eniten Aasian vaatetehtaiden työntekijät, joista moni on nyt pudonnut tyhjän päälle.
Vaurioituneita rakennuksia ja miehiä raivaamassa raunioita.

Suomalaisjärjestöiltä tukea Beirutin avustustyöhön – Räjähdys on maalle jälleen uusi kriisi

Unicefin hätäapukeräys tuotti kolmessa päivässä yli 100 000 euroa. Maa tarvitsee hätäavun lisäksi myös jälleenrakentamista.
Sateenkaarilippu

Loppu homovitseille ja epäkunnioittavalle pukukoppikulttuurille

Hetero-oletukset, homofobia ja humoristisiksi tarkoitetut heitot ovat yhä yleisiä urheilumaailmassa. Epäkunnioittavaan pukukoppi- ja fanikulttuuriin tulee puuttua. Sitä helpottaa, kun osaa ottaa sateenkaariteemoja puheeksi, kirjoittaa Setan koulutusasiantuntija Marita Karvinen.

Luetuimmat

YK:n kestävän kehityksen raportti: Afrikan maat saavuttaneet ilmastotavoitteet parhaiten, Suomi ja muut länsimaat listan häntäpäässä
”Meidän aikamme on narsistista pöhöttyneisyyttä ja omakuvien monistamista” – Tanssija Sanna Kekäläinen teki esityksen ilmastonmuutoksesta ja ihmisen vaikutuksesta maapalloon
Tutkimus: Alle 15-vuotiaiden tyttöjen sukuelinten silpominen romahtanut Afrikassa – ”Riskitekijät ovat silti yhä vallalla”
Zimbabwe pidätti protestijohtajan
Koronavirus on vauhdittanut etäoppimista myös kehittyvissä maissa – Moni kuitenkin putosi kyydistä, eivätkä kaikki pääse enää takaisin
Akkuteollisuus ei pärjäisi ilman Kongon pahamaineisia kaivoksia – Koboltin eettisyyttä on vaikea varmistaa, sanoo kaivosalueella vieraillut suomalaistutkija
Lähes kolmannes haitilaisista kärsii nälästä – Köyhyyden siemenet kylvettiin jo siirtomaa-aikoina, ja siksi maan kriisi on helppo unohtaa
Koronavirus supistaa vaateteollisuutta, ja seuraukset osuvat pahimmin kehitysmaiden työntekijöihin – Miljoonat ovat jääneet ilman palkkaansa
Suomalaisjärjestöiltä tukea Beirutin avustustyöhön – Räjähdys on maalle jälleen uusi kriisi
Puiden istutusta ylistetään ilmastonmuutoksen ratkaisukeinona – Tutkijoiden mukaan pahimmillaan vaikutus voi olla kuitenkin päinvastainen