Uutiset Siirtolaisuus ja pakolaisuus

Meksiko avasi rajansa siirtolaisille – Tulijat saavat vuoden oleskeluluvan ja mahdollisuuden tehdä töitä

Meksiko avasi tammikuussa rajansa tuhansille ihmisille, jotka pakenevat Keski-Amerikan maiden väkivaltaa ja köyhyyttä. Taustalla on uuden presidentin Andrés Manuel López Obradorin politiikka.
Nainen katsoo koristeltua raja-aitaa Meksikossa
Monet Keski-Amerikan siirtolaiset pyrkivät Meksikon Tijuanan kautta Yhdysvaltoihin. Nyt Meksiko antaa heille oleskelulupia. (Kuva: Daniel Arauz / Suomen IPS)

(IPS) -- Meksikon maahanmuuttopolitiikka on tehnyt 180 asteen käännöksen sen jälkeen, kun Andrés Manuel López Obrador tuli presidentiksi joulukuussa. Tähän asti torjutut ja vainotut keskiamerikkalaiset saavat aluksi vuoden oleskeluluvan ja mahdollisuuden tehdä työtä.

”Tätä mahdollisuutta olemme pitkään toivoneet. Haluamme vain tehdä työtä”, El Salvadorista Meksikon etelärajalle Chiapasiin saapunut Candelario de Jesús Chiquillo Cruz, 50, kiittää.

Meksiko avasi 17. tammikuuta rajansa tuhansille ihmisille, jotka pakenevat Keski-Amerikan maiden väkivaltaa ja köyhyyttä. Heille myönnetään oleskelulupa vuodeksi humanitaarisin perustein. Sille voi anoa kolmen vuoden jatkoa, minkä jälkeen on mahdollisuus saada pysyvä oleskelulupa.

Meksikon edellinen presidentti Enrique Peña Nieto kiristi valvontaa etelärajalla yrittäen estää maahantulon. Moni siirtolainen menetti henkensä vaarallisilla reiteillä.

Vauhtia kehitykseen

Meksikon vallanvaihdoksen alla ja aikaan yli 15 000 keskiamerikkalaista liittyi ihmiskaravaaneihin, jotka pyrkivät Meksikon läpi Yhdysvaltoihin. Tammikuussa Chiquillo ja muut kuudennen karavaanin jäsenet toivotettiin yllättäen tervetulleiksi.

Maahanmuuttoviraston edustaja Tonatiuh Guillén López vakuuttaa, että siirtolaisväestöön on nyt omaksuttu uudenlainen asenne. Samalla halutaan vauhdittaa kehitystä Etelä-Meksikossa ja Keski-Amerikan pohjoisen kolmion alueella, johon kuuluvat Honduras, El Salvador ja Guatemala.

Työnteon sallivien oleskelulupien jakamisessa ja tulokkaiden avustamisessa ovat mukana YK:n pakolaisjärjestö UNHCR ja siirtolaisuusjärjestö IOM.

Meksikon viranomaisten mukaan keskiamerikkalaiset jättivät 3 424 turvapaikkahakemusta vuonna 2015 ja vuonna 2018 määrä nousi 26 566:een.

Myötäilee USA:ta

Avoimien ovien politiikan viiden ensimmäisen päivän aikana hakemuksia tuli 7 805, joista 1 374 alaikäisiltä. Hakijoista yli 6 000 oli hondurasilaisia. Loput tulivat muista Keski-Amerikan maista, mutta myös Haitista, Brasiliasta ja Kuubasta.

Kun vuoteen 2024 jatkuva maahanmuuttosuunnitelma tuli voimaan, Meksikon sisäministeri Olga Sánchez Cordero muistutti, että se noudattaa ensimmäisenä maailmassa YK:n uutta siirtolaisuussopimusta, joka hyväksyttiin Marokossa joulukuussa.

Arvostelijoiden mukaan Meksiko antaa nyt periksi Yhdysvaltain halulle tehdä siitä ”turvallinen kolmas maa”, joka patoaa muuttoa Yhdysvaltoihin. Tulokkaiden työllistäminenkin sopii Yhdysvaltain pyrkimyksiin kehittää Etelä-Meksikon ja sen naapurimaiden taloutta.

Yhdysvallat ilmoitti joulukuussa, että se sijoittaa yli viisi miljardia euroa Keski-Amerikan kehittämiseen viiden vuoden aikana ja lähes saman verran Meksikon kaakkoisosiin.

Vertautuu Marshall-apuun

Meksiko vertaa Yhdysvaltain investointeja Marshall-apuun, jolla Yhdysvallat pönkitti Eurooppaa toisen maailmansodan jälkeen.

Suurimmat epäilykset hanketta kohtaan kohdistuvat siihen, missä määrin Keski-Amerikan maiden hallitukset sitoutuvat maastamuuttoa suitsivaan kehitykseen.

Kaikki keskiamerikkalaiset eivät halua jäädä Meksikoon. Kuudennen karavaanin osanottajista parisen tuhatta haluaa jatkaa matkaa Yhdysvaltoihin. Meksiko tarjoaa heille suojelua matkalle, joka on aiemmin ollut vaarojen täyttämä.

Siirtolaisuus ja pakolaisuus pakolaisetsiirtolaisuus Keski-AmerikkaMeksiko Suomen IPS

Lue myös

Kirgisian lippu ja ratsastajapatsas

Kirgisiasta tuli ensimmäinen kansalaisuudettomuuden poistanut maa – YK:n pakolaisjärjestö palkitsi yli 10 000:ta ihmistä auttaneen lakimiehen

Keski-Aasiaan syntyi Neuvostoliiton hajoamisen seurauksena satojen tuhansien ihmisten ryhmä, jolla ei ollut minkään maan kansalaisuutta. Heinäkuussa Kirgisiasta tuli ensimmäinen ongelman ratkaissut maa, osittain lakimies Azizbek Ashurovin ansiosta.
Johannesburgin pilvenpiirtäjiä

Poliitikkojen vihamieliset lausunnot lietsovat ulkomaalaisvastaisia hyökkäyksiä Etelä-Afrikassa

Etelä-Afrikassa on viime aikoina hyökkäilty ulkomaalaisten omistamia yrityksiä vastaan. Tutkijoiden mukaan huomattava osa väestöstä syyttää ulkomaalaisia maan sosiaalisista ja taloudellisista ongelmista.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Nuori mies istuu sohvalla, taustalla punainen seinä

Yksin tulleiden alaikäisten perheenyhdistämisestä on tehty Suomessa poikkeuksellisen vaikeaa – ”Kotoutuisin sata kertaa paremmin, jos he olisivat täällä”

Perheenyhdistäminen on Suomessa esimerkiksi Ruotsiin ja Norjaan verrattuna niin vaikeaa, ettei moni edes yritä. Esimerkiksi afganistanilaisia hakijoita rajoittaa sääntö, jonka mukaan heidän pitää jättää hakemuksensa Intiassa. Opiskelijat Shayegh Adeli ja Ali Nazari uskovat, että he menestyisivät paremmin, jos perhe olisi tukemassa.
Istuvia ja seisovia mielenosoittajia Zimbabwessa

Zimbabwe syyttää talouskriisistään pakotteita, mutta todellinen syy on korruptio, sanovat asiantuntijat

Vain Venezuelassa on pahempi inflaatio kuin Zimbabwessa. Maan viranomaiset syyttävä taloustilanteesta kansainvälisiä talouspakotteita. Monien asiantuntijoiden mukaan tärkein syy on kuitenkin kaikkialla rehottava korruptio ja huono hallinto.
Tyttöjä urheiluasuissa

Maailman yleisin ihmisoikeussopimus täyttää 30 vuotta – Järjestöt vaativat lisäponnisteluja lasten oikeuksien toteuttamiseksi

Lapsen oikeuksien sopimuksen olemassaolon aikana esimerkiksi alle 5-vuotiaiden kuolleisuus on vähentynyt 60 prosenttia. Samaan aikaan kehitys monilla alueilla on hidastunut, varoittavat lapsijärjestöt.
Myanmarin rohingya-naisia Cox's Bazarin pakolaisleirillä

Myös kansainvälinen rikostuomioistuin ryhtyy tutkimaan Myanmarin rohingyoihin kohdistuneita julmuuksia

Myanmar ei ole kansainvälisen rikostuomioistuimen jäsen, mutta tuomioistuin päätti tutkia niitä rikoksia, jotka ovat tapahtuneet Myanmarin ja Bangladeshin rajalla. Aiemmin tällä viikolla Gambia vei Myanmarin YK:n alaisen kansainvälisen tuomioistuimen eteen kansanmurhan vastaisen sopimuksen rikkomisesta.