Uutiset Siirtolaisuus ja pakolaisuus

Meksiko avasi rajansa siirtolaisille – Tulijat saavat vuoden oleskeluluvan ja mahdollisuuden tehdä töitä

Meksiko avasi tammikuussa rajansa tuhansille ihmisille, jotka pakenevat Keski-Amerikan maiden väkivaltaa ja köyhyyttä. Taustalla on uuden presidentin Andrés Manuel López Obradorin politiikka.
Nainen katsoo koristeltua raja-aitaa Meksikossa
Monet Keski-Amerikan siirtolaiset pyrkivät Meksikon Tijuanan kautta Yhdysvaltoihin. Nyt Meksiko antaa heille oleskelulupia. (Kuva: Daniel Arauz / Suomen IPS)

(IPS) -- Meksikon maahanmuuttopolitiikka on tehnyt 180 asteen käännöksen sen jälkeen, kun Andrés Manuel López Obrador tuli presidentiksi joulukuussa. Tähän asti torjutut ja vainotut keskiamerikkalaiset saavat aluksi vuoden oleskeluluvan ja mahdollisuuden tehdä työtä.

”Tätä mahdollisuutta olemme pitkään toivoneet. Haluamme vain tehdä työtä”, El Salvadorista Meksikon etelärajalle Chiapasiin saapunut Candelario de Jesús Chiquillo Cruz, 50, kiittää.

Meksiko avasi 17. tammikuuta rajansa tuhansille ihmisille, jotka pakenevat Keski-Amerikan maiden väkivaltaa ja köyhyyttä. Heille myönnetään oleskelulupa vuodeksi humanitaarisin perustein. Sille voi anoa kolmen vuoden jatkoa, minkä jälkeen on mahdollisuus saada pysyvä oleskelulupa.

Meksikon edellinen presidentti Enrique Peña Nieto kiristi valvontaa etelärajalla yrittäen estää maahantulon. Moni siirtolainen menetti henkensä vaarallisilla reiteillä.

Vauhtia kehitykseen

Meksikon vallanvaihdoksen alla ja aikaan yli 15 000 keskiamerikkalaista liittyi ihmiskaravaaneihin, jotka pyrkivät Meksikon läpi Yhdysvaltoihin. Tammikuussa Chiquillo ja muut kuudennen karavaanin jäsenet toivotettiin yllättäen tervetulleiksi.

Maahanmuuttoviraston edustaja Tonatiuh Guillén López vakuuttaa, että siirtolaisväestöön on nyt omaksuttu uudenlainen asenne. Samalla halutaan vauhdittaa kehitystä Etelä-Meksikossa ja Keski-Amerikan pohjoisen kolmion alueella, johon kuuluvat Honduras, El Salvador ja Guatemala.

Työnteon sallivien oleskelulupien jakamisessa ja tulokkaiden avustamisessa ovat mukana YK:n pakolaisjärjestö UNHCR ja siirtolaisuusjärjestö IOM.

Meksikon viranomaisten mukaan keskiamerikkalaiset jättivät 3 424 turvapaikkahakemusta vuonna 2015 ja vuonna 2018 määrä nousi 26 566:een.

Myötäilee USA:ta

Avoimien ovien politiikan viiden ensimmäisen päivän aikana hakemuksia tuli 7 805, joista 1 374 alaikäisiltä. Hakijoista yli 6 000 oli hondurasilaisia. Loput tulivat muista Keski-Amerikan maista, mutta myös Haitista, Brasiliasta ja Kuubasta.

Kun vuoteen 2024 jatkuva maahanmuuttosuunnitelma tuli voimaan, Meksikon sisäministeri Olga Sánchez Cordero muistutti, että se noudattaa ensimmäisenä maailmassa YK:n uutta siirtolaisuussopimusta, joka hyväksyttiin Marokossa joulukuussa.

Arvostelijoiden mukaan Meksiko antaa nyt periksi Yhdysvaltain halulle tehdä siitä ”turvallinen kolmas maa”, joka patoaa muuttoa Yhdysvaltoihin. Tulokkaiden työllistäminenkin sopii Yhdysvaltain pyrkimyksiin kehittää Etelä-Meksikon ja sen naapurimaiden taloutta.

Yhdysvallat ilmoitti joulukuussa, että se sijoittaa yli viisi miljardia euroa Keski-Amerikan kehittämiseen viiden vuoden aikana ja lähes saman verran Meksikon kaakkoisosiin.

Vertautuu Marshall-apuun

Meksiko vertaa Yhdysvaltain investointeja Marshall-apuun, jolla Yhdysvallat pönkitti Eurooppaa toisen maailmansodan jälkeen.

Suurimmat epäilykset hanketta kohtaan kohdistuvat siihen, missä määrin Keski-Amerikan maiden hallitukset sitoutuvat maastamuuttoa suitsivaan kehitykseen.

Kaikki keskiamerikkalaiset eivät halua jäädä Meksikoon. Kuudennen karavaanin osanottajista parisen tuhatta haluaa jatkaa matkaa Yhdysvaltoihin. Meksiko tarjoaa heille suojelua matkalle, joka on aiemmin ollut vaarojen täyttämä.

Siirtolaisuus ja pakolaisuus pakolaisetsiirtolaisuus Keski-AmerikkaMeksiko Suomen IPS

Lue myös

Pakolaisille tarkoitettu teltta, jonka edessä pahvihahmoja

Ani harva pakolainen pääsi viime vuonna uuteen kotimaahan

Maailman maat ottivat viime vuonna UNHCR:n kautta vastaan yli 63 000 pakolaista, jotka saivat pysyvän oleskeluluvan. Uudelleensijoituspaikkaa vailla on kuitenkin noin 1,4 miljoonaa pakolaista.
Kirgisian lippu ja ratsastajapatsas

Kirgisiasta tuli ensimmäinen kansalaisuudettomuuden poistanut maa – YK:n pakolaisjärjestö palkitsi yli 10 000:ta ihmistä auttaneen lakimiehen

Keski-Aasiaan syntyi Neuvostoliiton hajoamisen seurauksena satojen tuhansien ihmisten ryhmä, jolla ei ollut minkään maan kansalaisuutta. Heinäkuussa Kirgisiasta tuli ensimmäinen ongelman ratkaissut maa, osittain lakimies Azizbek Ashurovin ansiosta.
Johannesburgin pilvenpiirtäjiä

Poliitikkojen vihamieliset lausunnot lietsovat ulkomaalaisvastaisia hyökkäyksiä Etelä-Afrikassa

Etelä-Afrikassa on viime aikoina hyökkäilty ulkomaalaisten omistamia yrityksiä vastaan. Tutkijoiden mukaan huomattava osa väestöstä syyttää ulkomaalaisia maan sosiaalisista ja taloudellisista ongelmista.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Nainen lähikuvassa

Ihmiskunta on aina kertonut tarinoita – Jamaikalainen kertojalegenda Amina Blackwood Meeks uskoo, että tarinoilla voi olla rooli myös globaalien ongelmien ratkomisessa

Suullista tarinankerrontaperinnettä on viime vuosina alettu elvyttää ympäri maailman. Jamaikalainen Amina Blackwood Meeks uskoo, että tarinoiden avulla ihmiset voivat oppia ymmärtämään moninaisuutta paremmin.
Opiskelijoita luentosalissa

Tuore tutkimus paljastaa afrikkalaisnuorten ”afro-optimismin” – Uusi sukupolvi koostuu yrittäjähenkisistä diginatiiveista, jotka luottavat tulevaisuuteen

Yli 4 000 afrikkalaisnuoren haastatteluihin perustuvan tutkimuksen mukaan afrikkalaisnuoret uskovat maanosan tulevaisuuteen ja kykyynsä ratkoa ongelmat. Toisaalta myös epävarmuutta on paljon.
Viljelijät kyntävät peltoa lehmien vetämien aurojen avulla

Ilmastonmuutos heikentää Intian taloutta – Tuottavuus laskee, kun kuumuus estää työnteon

Intian talous nojautuu ruumiilliseen työhön, mutta vuonna 2050 maassa saattaa olla niin lämmintä ja kosteaa, että 30 prosenttia valoisan ajan työtunneista menetetään.
Mies junan penkissä lähikuvassa

Suomi houkuttaa ulkomaisia tutkinto-opiskelijoita, mutta valmistumisen jälkeen töitä on vaikea löytää

Suomi tarvitsee ulkomaista työvoimaa, mutta moni Suomeen tutkintoa varten tullut ei löydä koulutustaan vastaavaa työtä. Tradenomitutkinnon suorittaneen Bao Nguyenin mukaan haasteena ovat etenkin oleskelulupakäytännöt. Opetusneuvos Ulla Mäkeläinen kertoo, että jatkossa Suomessa tutkinnon suorittaneiden ulkomaalaisten asemaa helpotetaan.
Tehtaan piipusta nousevaa savua

Päästökompensointi – Paremman omantunnon ostamista vai investointeja hyviin tarkoituksiin?

Yrityksille ja kuluttajille on tarjolla yhä enemmän mahdollisuuksia kompensoida hiilidioksidipäästönsä esimerkiksi metsityshankkeiden avulla. Riskinä on vaihteleva laatu, jota ei juuri valvota.

Tuoreimmat

Tuore tutkimus paljastaa afrikkalaisnuorten ”afro-optimismin” – Uusi sukupolvi koostuu yrittäjähenkisistä diginatiiveista, jotka luottavat tulevaisuuteen
Ilmastonmuutos heikentää Intian taloutta – Tuottavuus laskee, kun kuumuus estää työnteon
Suomi houkuttaa ulkomaisia tutkinto-opiskelijoita, mutta valmistumisen jälkeen töitä on vaikea löytää
Ihmiskunta on aina kertonut tarinoita – Jamaikalainen kertojalegenda Amina Blackwood Meeks uskoo, että tarinoilla voi olla rooli myös globaalien ongelmien ratkomisessa
Päästökompensointi – Paremman omantunnon ostamista vai investointeja hyviin tarkoituksiin?
Empatiaa voi oppia, sanovat Pakolaisavun empatialähettiläät – Tuo omat arvosi rohkeasti esiin mutta kuuntele ja kunnioita myös toisten mielipiteitä
Zimbabwessa kärsitään sekä nälästä että ruokahävikistä – Hintojen nousu vie torikauppiailta asiakkaat
Raportti: Sodat ovat lapsille entistäkin vaarallisempia – Pojat kuolevat useammin taisteluissa, tytöt usein seksuaalisen väkivallan kohteina
YK julkaisi pitkän odotuksen jälkeen listan Israelin laittomissa siirtokunnissa toimivista yrityksistä – 112 yrityksen joukossa muun muassa Tripadvisor ja Airbnb
Lääkäri Pentti Haatanen on seurannut avustustyössä pakolaiskriisejä vuosien ajan – ”En ole kyynistynyt”