Uutiset Siirtolaisuus ja pakolaisuus

Meksiko avasi rajansa siirtolaisille – Tulijat saavat vuoden oleskeluluvan ja mahdollisuuden tehdä töitä

Meksiko avasi tammikuussa rajansa tuhansille ihmisille, jotka pakenevat Keski-Amerikan maiden väkivaltaa ja köyhyyttä. Taustalla on uuden presidentin Andrés Manuel López Obradorin politiikka.
Nainen katsoo koristeltua raja-aitaa Meksikossa
Monet Keski-Amerikan siirtolaiset pyrkivät Meksikon Tijuanan kautta Yhdysvaltoihin. Nyt Meksiko antaa heille oleskelulupia. (Kuva: Daniel Arauz / Suomen IPS)

(IPS) -- Meksikon maahanmuuttopolitiikka on tehnyt 180 asteen käännöksen sen jälkeen, kun Andrés Manuel López Obrador tuli presidentiksi joulukuussa. Tähän asti torjutut ja vainotut keskiamerikkalaiset saavat aluksi vuoden oleskeluluvan ja mahdollisuuden tehdä työtä.

”Tätä mahdollisuutta olemme pitkään toivoneet. Haluamme vain tehdä työtä”, El Salvadorista Meksikon etelärajalle Chiapasiin saapunut Candelario de Jesús Chiquillo Cruz, 50, kiittää.

Meksiko avasi 17. tammikuuta rajansa tuhansille ihmisille, jotka pakenevat Keski-Amerikan maiden väkivaltaa ja köyhyyttä. Heille myönnetään oleskelulupa vuodeksi humanitaarisin perustein. Sille voi anoa kolmen vuoden jatkoa, minkä jälkeen on mahdollisuus saada pysyvä oleskelulupa.

Meksikon edellinen presidentti Enrique Peña Nieto kiristi valvontaa etelärajalla yrittäen estää maahantulon. Moni siirtolainen menetti henkensä vaarallisilla reiteillä.

Vauhtia kehitykseen

Meksikon vallanvaihdoksen alla ja aikaan yli 15 000 keskiamerikkalaista liittyi ihmiskaravaaneihin, jotka pyrkivät Meksikon läpi Yhdysvaltoihin. Tammikuussa Chiquillo ja muut kuudennen karavaanin jäsenet toivotettiin yllättäen tervetulleiksi.

Maahanmuuttoviraston edustaja Tonatiuh Guillén López vakuuttaa, että siirtolaisväestöön on nyt omaksuttu uudenlainen asenne. Samalla halutaan vauhdittaa kehitystä Etelä-Meksikossa ja Keski-Amerikan pohjoisen kolmion alueella, johon kuuluvat Honduras, El Salvador ja Guatemala.

Työnteon sallivien oleskelulupien jakamisessa ja tulokkaiden avustamisessa ovat mukana YK:n pakolaisjärjestö UNHCR ja siirtolaisuusjärjestö IOM.

Meksikon viranomaisten mukaan keskiamerikkalaiset jättivät 3 424 turvapaikkahakemusta vuonna 2015 ja vuonna 2018 määrä nousi 26 566:een.

Myötäilee USA:ta

Avoimien ovien politiikan viiden ensimmäisen päivän aikana hakemuksia tuli 7 805, joista 1 374 alaikäisiltä. Hakijoista yli 6 000 oli hondurasilaisia. Loput tulivat muista Keski-Amerikan maista, mutta myös Haitista, Brasiliasta ja Kuubasta.

Kun vuoteen 2024 jatkuva maahanmuuttosuunnitelma tuli voimaan, Meksikon sisäministeri Olga Sánchez Cordero muistutti, että se noudattaa ensimmäisenä maailmassa YK:n uutta siirtolaisuussopimusta, joka hyväksyttiin Marokossa joulukuussa.

Arvostelijoiden mukaan Meksiko antaa nyt periksi Yhdysvaltain halulle tehdä siitä ”turvallinen kolmas maa”, joka patoaa muuttoa Yhdysvaltoihin. Tulokkaiden työllistäminenkin sopii Yhdysvaltain pyrkimyksiin kehittää Etelä-Meksikon ja sen naapurimaiden taloutta.

Yhdysvallat ilmoitti joulukuussa, että se sijoittaa yli viisi miljardia euroa Keski-Amerikan kehittämiseen viiden vuoden aikana ja lähes saman verran Meksikon kaakkoisosiin.

Vertautuu Marshall-apuun

Meksiko vertaa Yhdysvaltain investointeja Marshall-apuun, jolla Yhdysvallat pönkitti Eurooppaa toisen maailmansodan jälkeen.

Suurimmat epäilykset hanketta kohtaan kohdistuvat siihen, missä määrin Keski-Amerikan maiden hallitukset sitoutuvat maastamuuttoa suitsivaan kehitykseen.

Kaikki keskiamerikkalaiset eivät halua jäädä Meksikoon. Kuudennen karavaanin osanottajista parisen tuhatta haluaa jatkaa matkaa Yhdysvaltoihin. Meksiko tarjoaa heille suojelua matkalle, joka on aiemmin ollut vaarojen täyttämä.

Siirtolaisuus ja pakolaisuus pakolaisetsiirtolaisuus Keski-AmerikkaMeksiko Suomen IPS

Lue myös

Mielenosoittajia Australiassa "People who are seeking asylum are welcome in my home" -kyltin kera

Australian pakolaispolitiikalle taas kritiikkiä: Arvostettu ihmisoikeuspalkinto viisi vuotta pidätyskeskuksessa viruneelle pakolaisaktivistille

Sudanilainen Abdul Aziz Muhamat on saanut tämänvuotisen Martin Ennals -ihmisoikeuspalkinnon. Hän joutui Manusin saaren pidätyskeskukseen surkeisiin oloihin ja on kampanjoinut muun muassa tuhansien WhatsApp-viestien avulla.
Viisi naista kanoja sylissään

El Salvadorissa etsitään maaseudulta amerikkalaisen unelman korvaajaa

Miljoonat elsalvadorilaiset ovat muuttaneet Yhdysvaltoihin, mutta osa myös joutuu palaamaan takaisin. Uusi hanke kannustaa etsimään elantoa maaseudulta. Yhdysvalloista palanneen Lorena Mejían yhdistys kasvattaa kanoja.
Miespuolinen maanviljelijä lehmänsä vieressä

Ilmastonmuutos ajaa ihmisiä siirtolaisiksi Keski-Amerikassa

Turvattomuus ei ole ainoa syy siihen, miksi Keski-Amerikan maista lähdetään siirtolaiseksi Yhdysvaltoihin. Elsalvadorilaisen maanviljelijän Gilberto Gómezin kolme lasta lähtivät, kun ilmastonmuutos teki elämästä kotikylässä liian vaikeaa.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Erivärisiä puuvärejä pöydällä

Suomessa halutaan koulutuksesta sekä vientivaltti että kehitysyhteistyön kärkitavoite – ”Mallimaan” menestystarinaa voi kuitenkin olla vaikea toistaa maailmalla

Ulkoministeriön vetämä työryhmä haluaisi muun muassa koulutusvientiyritykset ja korkeakoulut mukaan parantamaan koulutusta kehitysmaissa. Tutkija Henna Juusolan mukaan koulutusviennin etiikasta pitäisi kuitenkin käydä enemmän ja avoimempaa keskustelua.
Nainen esittelee kangasta

Keniassa esiteltiin kestävän kehityksen innovaatioita – Tuhoisasta vesihyasintista tuli hyötykasvi

Nigerialaisen Achenyo Idachaba-Obaron perustama sosiaalinen yritys on kouluttanut jo 350 naista valmistamaan käsitöitä vesihyasintista punotusta narusta. Se on yksi Nairobin kestävän kehityksen messuilla esitellyistä innovaatioista.
Pyörätuolimerkki tiiliseinässä

”Ostanko lääkkeitä vai leipää?” – Vammaisten henkilöiden köyhyydestä on puhuttava

Vammaisen henkilön arki on usein arvaamatonta, jatkuvaa tulojen ja menojen tasapainottelua. Perusturvan leikkaukset ja indeksijäädytykset ovat kurittaneet vähävaraisten vammaisten ihmisten elämää Suomessa, kirjoittaa Tuula Paasivirta.
Sairaanhoitaja tarkastelee lääkepakkausta toimistossa

”Älä kerro aviomiehelleni” – Marshallinsaarilla kymmenet ihmiset sairastuvat vuosittain lepraan

Lepraan pidetään helposti jo nitistettynä tautina, mutta Tyynellä valtamerellä sijaitsevilla Marshallinsaarilla sitä tavataan yhä. Potilaita yhdistää yksi asia: he haluavat salata sairautensa.