Uutiset Koulutus kehitysmaissa

”Meillä on akuutti koulutuskriisi” – asiantuntijan mukaan sitä ei ratkaista pelkällä rahalla

Koulua käymättömiä lapsia on yhä noin 263 miljoonaa, ja avunantajien tuki koulutukselle on viime vuosina vähentynyt. Suomessa vierailleen yhdysvaltalaisen koulutusasiantuntijan Alice Albrightin mukaan tarvitaan etenkin lisää tietoa siitä, mikseivät lapset käy koulua.
Alice Albright, GPE-järjestön toiminnanjohtaja
Alice Albright johtaa kansainvälistä koulutusalan järjestöä GPE:tä. Hän on huolissaan koulutukseen suunnattujen kehitysyhteistyövarojen laskusta. (Kuva: Tatu Blomqvist / Kirkon Ulkomaanapu)

Yli 90 prosenttia maailman lapsista pääsee alakouluun. Se on viime vuosina kehitysyhteistyöpiireissä usein juhlittu edistysaskel. Viime aikoina on alettu kuitenkin puhua uudesta ongelmasta: opetuksen surkeasta laadusta.

Esimerkiksi YK:n tiede-, kasvatus- ja kulttuurijärjestö Unescon mukaan 617 miljoonaa lasta ja nuorta ei saavuta koulussa minimitason luku- ja laskutaitoa. Myös Maailmanpankki nosti asian esiin tämänvuotisessa kehitysraportissaan. Siinä kerrottiin esimerkiksi tutkimuksesta, jossa pyydettiin tansanialaisia, kenialaisia ja ugandalaisia kolmasluokkalaisia lukemaan lause ”Koiran nimi on Puppy”. Kolme neljästä ei pystynyt siihen.

Maailmanpankin mukaan maailmassa onkin meneillään ”oppimiskriisi”. Samaa mieltä on myös kansainvälisen opetusalan järjestön Global Partnership for Educationin (GPE) toimitusjohtaja Alice P. Albright.

”On totta, että meillä on akuutti koulutuskriisi. Se näkyy, kun katsotaan lasten kouluun pääsyä, opetuksen laatua, rahoitusta ja koulutusjärjestelmien kykyä tavoittaa kaikkein kauimpana olevat lapset”, tänä syksynä Suomessa vieraillut Albright toteaa.

Tahdosta ei pulaa

GPE on kansainvälinen järjestö, jonka kumppaneina runsaat 60 kehitysmaata, yli 20 avunantajamaata sekä muun muassa järjestöjä ja säätiöitä. Suomi on yksi jäsenistä, samoin kehitysyhteistyöjärjestö Kirkon Ulkomaanapu.

GPE on vuodesta 2003 alkaen jakanut yli 4,7 miljardia dollaria, eli noin neljä miljardia euroa, kehitysmaille koulutusjärjestelmien parantamiseen. Parhaillaan se yrittää vaikuttaa maailman hallituksiin lisätäkseen rahoitustaan. Tarkoituksena on saada lisää rahaa koulutukseen myös kehitysmaiden omista varoista.

Lisärahalle on tarvetta, sillä sen lisäksi, että opetuksen laatu on heikko, maailmassa on yhä noin 263 miljoonaa kokonaan koulua käymätöntä 6–17-vuotiasta. Heidän määränsä väheneminen on viime vuosina hidastunut. Samaan aikaan koulutuksen saamat kehitysyhteistyövarat ovat vähentyneet.

”Rahoitus on vähentynyt joka vuosi vuodesta 2010 lähtien. Se on hyvin ongelmallista. Kyse ei kuitenkaan ole vain rahan lisäämisestä, vaan myös siitä, että se käytetään hyvin”, Albright toteaa.

Albrightin mukaan kyse ei yleensä ole tahdon puutteesta, sillä monet kehitysmaat haluavat nykyisin tehdä enemmän koulutuksen eteen. Turvallisuus ja talous saattavat kuitenkin usein mennä koulutuksen edelle. Lisäksi ongelmana on tiedon ja osaamisen puute.

”Ei tiedetä, keitä koulua käymättömät lapset ovat ja miksi he eivät käy koulua. Mailta puuttuu myös tietotaitoa, innovaatioita, rahaa ja henkilökuntaa. Siinä kansainvälinen yhteisö voi kuitenkin auttaa”, hän toteaa.

Menestystarinoitakin on. Albright kehuu esimeriksi Mosambikia, jossa raskaaksi tulleille tytöille järjestettiin ylimääräinen kouluvuoro, jotta he pääsisivät takaisin kouluun.

Koulutus on keskeinen osa myös YK:n kestävän kehityksen tavoitteita. Niiden mukaan maailmassa kaikkien pitäisi saada laadukas peruskoulutus vuoteen 2030 mennessä. Albright ei ole sen suhteen yltiöoptimistinen.

”Vuosina 2000–2015 koulun ulkopuolella olevien määrä puolitettiin. Se on hengästyttävä tahti. Panisin huomioni enemmän kuitenkin siihen, mitä voimme tehdä joka päivä lasten saamiseksi kouluun. Jos olemme päättäväisiä, edistymme.”

Koulutus kehitysmaissa kehitysyhteistyökoulutus Kirkon Ulkomaanapu

Lue myös

Joukko koulun oppilaita suuren puun alla

Köyhyys ja vanhanaikaiset menetelmät vaikeuttavat oppimista Ugandan kouluissa – Erityisluokanopettaja Saara Turunen lähti kouluttamaan maan opettajia

Ugandalaisissa kouluissa opetus on usein passivoivaa ja kouluruuan puute vaikeuttaa oppimista entisestään. Suomalainen Saara Turunen oli mukana Opettajat ilman rajoja -verkoston hankkeessa, jossa kehitettiin paikallisten opettajien kanssa muun muassa oppilaita osallistavaa opetusta ja ryhmän hallintaa positiivisin keinoin.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Fight racism -kyltti rakennuksen edustalla

Podcast: Rasistinen nimittely vahingoittaa mielenterveyttä – ”Kuulemme sitä niin paljon, että luulemme sen olevan normaalia”, sanoo Fiona Musangamfura

63 prosenttia Suomen tummaihoisista on kokenut rasistista syrjintää. Se on tuttua Fiona Musangamfuralle, joka vei nimittelyn lopulta oikeuteen. Maahanmuuttajien terveysongelmista väitelleen Shadia Raskin mukaan terveyspalveluissa ei vielä ymmärretä syrjinnän terveysvaikutuksia. Kuuntele podcast!
Mustatukkainen nainen vihreässä paidassa ikkunan edessä

Podcast: ”Olen suomalainen kirjailija, joka kirjoittaa espanjaksi” – Roxana Crisólogo on julkaissut neljä runokirjaa, mutta ei voi hakea Suomen kirjailijaliiton jäsenyyttä

Suomessa muiden kuin suomeksi tai ruotsiksi kirjoittavien kirjailijoiden on vaikea saada tukea tai näkyvyyttä. Perulaissyntyinen runoilija Roxana Crisólogo perusti Sivuvalo-projektin, joka edistää maahanmuuttajakirjailijoiden asemaa Suomessa. Kuuntele podcast!
Kasvokuvia maalattuna valkoiseen seinään

Jemen pelkää koronavirusepidemiaa – ”Näissä oloissa on mahdotonta alkeellisimmallakaan tavalla suojautua tartunnalta”

Koronaviruksen vaikutusta on verrattu sotaan. Jemeniläisestä näkökulmasta rikkaat maat saavat nyt pienen vilahduksen siitä todellisuudesta, jossa maa on elänyt viimeiset viisi vuotta, kirjoittaa avustusjärjestö Oxfamin humanitaarinen työntekijä Abdul Mohammed.
Koululaisia pulpettien ääressä

Koronavirus on sulkenut suurimman osan maailman kouluista – Valmiiksi vaikeassa asemassa oleva kärsivät eniten

Koulujen sulkeminen vaikuttaa lähes 1,7 miljardin koululaiseen ja opiskelijaan. Koulutuksen lisäksi moni menettää myös kouluateriat.
Sininen muovipallo, jossa punaisia piikkejä

Koronavirus koettelee demokratiaa

Demokratian taantuminen vakiintuneissakin demokratioissa on ollut trendinä jo pidempään, ja koronaviruksen kaltainen kriisi voi osaltaan vauhdittaa kehitystä, kirjoittavat demokratiajärjestö Demon asiantuntijat Anna Juhola ja Jussi Kanner.

Tuoreimmat

Podcast: ”Olen suomalainen kirjailija, joka kirjoittaa espanjaksi” – Roxana Crisólogo on julkaissut neljä runokirjaa, mutta ei voi hakea Suomen kirjailijaliiton jäsenyyttä
Koronavirus on sulkenut suurimman osan maailman kouluista – Valmiiksi vaikeassa asemassa oleva kärsivät eniten
Tutkimus: Demokratiaa ei juuri käsitellä Euroopan opettajakoulutuksessa – Syynä on se, ettei demokratia ole aiemmin ollut uhattuna, sanoo lehtori Matti Rautiainen
Käsienpesu on tehokas tapa ehkäistä koronaa, mutta monille se ei ole mahdollista – Pakolaisapu aloitti hygieniakoulutukset Ugandan pakolaisasutusalueilla
Podcast: Rasistinen nimittely vahingoittaa mielenterveyttä – ”Kuulemme sitä niin paljon, että luulemme sen olevan normaalia”, sanoo Fiona Musangamfura
Kysely: Jemenin lapset kärsivät peloista ja masennuksesta – Koronavirus luo uusia uhkia
Liialliset sateet uhkaavat Pakistanin viljasatoa – ”Koko vuoden kylvökiertomme on mennyt sekaisin”
Hävikkiruokabisnes tuli jäädäkseen
Adolfo Vera ja Ahmad Hosseini ovat eri sukupolvien maahanmuuttajia Suomessa – ”Silloin juotiin aina kolme kuppia kahvia”
Naisten sukuelinten silpomien taustalla on sukupuolten epätasa-arvo, mutta edes vastustajat eivät aina ymmärrä sitä – Suomalainen väitöstutkimus peräänkuuluttaa juurisyihin puuttumista