Uutiset Koulutus kehitysmaissa

”Meillä on akuutti koulutuskriisi” – asiantuntijan mukaan sitä ei ratkaista pelkällä rahalla

Koulua käymättömiä lapsia on yhä noin 263 miljoonaa, ja avunantajien tuki koulutukselle on viime vuosina vähentynyt. Suomessa vierailleen yhdysvaltalaisen koulutusasiantuntijan Alice Albrightin mukaan tarvitaan etenkin lisää tietoa siitä, mikseivät lapset käy koulua.
Alice Albright, GPE-järjestön toiminnanjohtaja
Alice Albright johtaa kansainvälistä koulutusalan järjestöä GPE:tä. Hän on huolissaan koulutukseen suunnattujen kehitysyhteistyövarojen laskusta. (Kuva: Tatu Blomqvist / Kirkon Ulkomaanapu)

Yli 90 prosenttia maailman lapsista pääsee alakouluun. Se on viime vuosina kehitysyhteistyöpiireissä usein juhlittu edistysaskel. Viime aikoina on alettu kuitenkin puhua uudesta ongelmasta: opetuksen surkeasta laadusta.

Esimerkiksi YK:n tiede-, kasvatus- ja kulttuurijärjestö Unescon mukaan 617 miljoonaa lasta ja nuorta ei saavuta koulussa minimitason luku- ja laskutaitoa. Myös Maailmanpankki nosti asian esiin tämänvuotisessa kehitysraportissaan. Siinä kerrottiin esimerkiksi tutkimuksesta, jossa pyydettiin tansanialaisia, kenialaisia ja ugandalaisia kolmasluokkalaisia lukemaan lause ”Koiran nimi on Puppy”. Kolme neljästä ei pystynyt siihen.

Maailmanpankin mukaan maailmassa onkin meneillään ”oppimiskriisi”. Samaa mieltä on myös kansainvälisen opetusalan järjestön Global Partnership for Educationin (GPE) toimitusjohtaja Alice P. Albright.

”On totta, että meillä on akuutti koulutuskriisi. Se näkyy, kun katsotaan lasten kouluun pääsyä, opetuksen laatua, rahoitusta ja koulutusjärjestelmien kykyä tavoittaa kaikkein kauimpana olevat lapset”, tänä syksynä Suomessa vieraillut Albright toteaa.

Tahdosta ei pulaa

GPE on kansainvälinen järjestö, jonka kumppaneina runsaat 60 kehitysmaata, yli 20 avunantajamaata sekä muun muassa järjestöjä ja säätiöitä. Suomi on yksi jäsenistä, samoin kehitysyhteistyöjärjestö Kirkon Ulkomaanapu.

GPE on vuodesta 2003 alkaen jakanut yli 4,7 miljardia dollaria, eli noin neljä miljardia euroa, kehitysmaille koulutusjärjestelmien parantamiseen. Parhaillaan se yrittää vaikuttaa maailman hallituksiin lisätäkseen rahoitustaan. Tarkoituksena on saada lisää rahaa koulutukseen myös kehitysmaiden omista varoista.

Lisärahalle on tarvetta, sillä sen lisäksi, että opetuksen laatu on heikko, maailmassa on yhä noin 263 miljoonaa kokonaan koulua käymätöntä 6–17-vuotiasta. Heidän määränsä väheneminen on viime vuosina hidastunut. Samaan aikaan koulutuksen saamat kehitysyhteistyövarat ovat vähentyneet.

”Rahoitus on vähentynyt joka vuosi vuodesta 2010 lähtien. Se on hyvin ongelmallista. Kyse ei kuitenkaan ole vain rahan lisäämisestä, vaan myös siitä, että se käytetään hyvin”, Albright toteaa.

Albrightin mukaan kyse ei yleensä ole tahdon puutteesta, sillä monet kehitysmaat haluavat nykyisin tehdä enemmän koulutuksen eteen. Turvallisuus ja talous saattavat kuitenkin usein mennä koulutuksen edelle. Lisäksi ongelmana on tiedon ja osaamisen puute.

”Ei tiedetä, keitä koulua käymättömät lapset ovat ja miksi he eivät käy koulua. Mailta puuttuu myös tietotaitoa, innovaatioita, rahaa ja henkilökuntaa. Siinä kansainvälinen yhteisö voi kuitenkin auttaa”, hän toteaa.

Menestystarinoitakin on. Albright kehuu esimeriksi Mosambikia, jossa raskaaksi tulleille tytöille järjestettiin ylimääräinen kouluvuoro, jotta he pääsisivät takaisin kouluun.

Koulutus on keskeinen osa myös YK:n kestävän kehityksen tavoitteita. Niiden mukaan maailmassa kaikkien pitäisi saada laadukas peruskoulutus vuoteen 2030 mennessä. Albright ei ole sen suhteen yltiöoptimistinen.

”Vuosina 2000–2015 koulun ulkopuolella olevien määrä puolitettiin. Se on hengästyttävä tahti. Panisin huomioni enemmän kuitenkin siihen, mitä voimme tehdä joka päivä lasten saamiseksi kouluun. Jos olemme päättäväisiä, edistymme.”

Koulutus kehitysmaissa kehitysyhteistyökoulutus Kirkon Ulkomaanapu

Lue myös

Sateenkaarikuva ikkunassa ja tekstit "Everything is going to be allright", "Andra tutto bene" sekä "Tout ira bien".

YK-raportti: Koronavirus voi lisätä lapsikuolleisuutta sadoilla tuhansilla – Pandemian vaikutukset lapsiin voivat olla tuhoisammat kuin itse virus

Lapsikuolleisuuden vähentämisessä viime vuosina saavutettu edistys voi tuhoutua koronaviruksen takia, varoittaa tuore raportti. Myös lasten oppiminen on vaarassa: puolet etäopetuksessa olevista lapsista ei voi käyttää tietokonetta.
Kaksi tyttöä kyykyssä pesemässä astioita ulkona

Koronapandemia uhkaa etenkin tyttöjen koulutusta – Ebolasta opittiin, että koulunkäynti voi päättyä lopullisesti

Ebolaepidemia lisäsi lapsiavioliittoja ja seksuaalista hyväksikäyttöä. Äidiksi tulon jälkeen moni tyttö ei enää palannut kouluun. Koronapandemian vaikutukset voivat olla samanlaiset, varoittaa lastenoikeusjärjestö Plan International.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Mies pienen traktorin päällä, toinen traktorin takana.

Väitöstutkimus: Yrittäjyyden avulla voi nousta köyhyydestä, mutta taikakonsti se ei ole – Yrittäjä tarvitsee hyvän idean ja paljon tukea

Marleen Wierenga tutki Aalto-yliopiston väitöskirjassaan intialaisia innovaatioyrittäjiä, joista yksi keksi moottoripyörän moottorilla toimivan traktorin. Yrittäjyys tarjoaa hänen mukaansa paljon mutta ei rajattomasti mahdollisuuksia vähentää köyhyyttä. ”Suurin osa kehitysmaiden yrittäjistä valitsisi mieluummin palkkatyön”, hän sanoo.
Mies puolilähikuvassa mikrofonin takana.

Köyhyys ei ole vähentynyt niin paljon kuin väitetään, ja keinot sen kitkemiseksi ovat vääriä, sanoo YK-asiantuntija – ”Vaarallisen omahyväistä”

YK:n väistyvä erityisasiantuntija Philip Alston suomii loppuraportissaan maailman johtajia ”itsensä onnittelemisesta” köyhyyden vastaisessa taistelussa, sillä köyhyyden väheneminen johtuu pitkälti Kiinasta. Myöskään kestävän kehityksen tavoitteita ei saavuteta, hän sanoo.
Vaaleansiniset kumihansikkaat tiskialtaan reunalla.

Afrikkalaistaustaiset kotiapulaiset kärsivät ihmiskaupasta Lähi-idässä – Koronaviruksen vuoksi moni on nyt loukussa

Lähi-idän ja Pohjois-Afrikan maissa työskentelee joukoittain afrikkalaisnaisia kotiapulaisina surkeassa asemassa. Heidän oikeuksiensa puolustaminen ei saa jäädä koronaviruksen aiheuttaman globaalin talouskriisin varjoon, kirjoittaa Salaado Qasim.
Kaakaohedelmiä puussa, taka-alalla puita ja pensaita.

Nestlé lopettaa Reilun kaupan KitKat-suklaan valmistuksen – Häviäjinä 27 000 köyhää pienviljelijää, sanoo järjestö

Nestlé siirtyy käyttämään KitKat-suklaan valmistuksessa Rainforest Alliance -sertifioitua suklaata. Muutos tulee huonoon aikaan, sillä sekä koronavirus että ilmastonmuutos vaikeuttavat köyhien kaakaonviljelijöiden elämää jo valmiiksi.
Maskilla ja kypärällä suojautunut ihminen ruiskuttaa nestettä.

Raportti: Koronapandemian kaltaiset taudit yleistyvät, jos luonnon riistoon ei puututa

Zoonoosit eli eläinperäiset taudit tappavat vuosittain kaksi miljoonaa ihmistä. Syynä on muun muassa kestämätön luonnonvarojen käyttö, kertoo YK:n ympäristöohjelma. Se peräänkuuluttaa tieteenalojen välistä yhteistyötä tilanteen ratkaisemiseksi.