Uutiset Koulutus kehitysmaissa

”Meillä on akuutti koulutuskriisi” – asiantuntijan mukaan sitä ei ratkaista pelkällä rahalla

Koulua käymättömiä lapsia on yhä noin 263 miljoonaa, ja avunantajien tuki koulutukselle on viime vuosina vähentynyt. Suomessa vierailleen yhdysvaltalaisen koulutusasiantuntijan Alice Albrightin mukaan tarvitaan etenkin lisää tietoa siitä, mikseivät lapset käy koulua.
Alice Albright, GPE-järjestön toiminnanjohtaja
Alice Albright johtaa kansainvälistä koulutusalan järjestöä GPE:tä. Hän on huolissaan koulutukseen suunnattujen kehitysyhteistyövarojen laskusta. (Kuva: Tatu Blomqvist / Kirkon Ulkomaanapu)

Yli 90 prosenttia maailman lapsista pääsee alakouluun. Se on viime vuosina kehitysyhteistyöpiireissä usein juhlittu edistysaskel. Viime aikoina on alettu kuitenkin puhua uudesta ongelmasta: opetuksen surkeasta laadusta.

Esimerkiksi YK:n tiede-, kasvatus- ja kulttuurijärjestö Unescon mukaan 617 miljoonaa lasta ja nuorta ei saavuta koulussa minimitason luku- ja laskutaitoa. Myös Maailmanpankki nosti asian esiin tämänvuotisessa kehitysraportissaan. Siinä kerrottiin esimerkiksi tutkimuksesta, jossa pyydettiin tansanialaisia, kenialaisia ja ugandalaisia kolmasluokkalaisia lukemaan lause ”Koiran nimi on Puppy”. Kolme neljästä ei pystynyt siihen.

Maailmanpankin mukaan maailmassa onkin meneillään ”oppimiskriisi”. Samaa mieltä on myös kansainvälisen opetusalan järjestön Global Partnership for Educationin (GPE) toimitusjohtaja Alice P. Albright.

”On totta, että meillä on akuutti koulutuskriisi. Se näkyy, kun katsotaan lasten kouluun pääsyä, opetuksen laatua, rahoitusta ja koulutusjärjestelmien kykyä tavoittaa kaikkein kauimpana olevat lapset”, tänä syksynä Suomessa vieraillut Albright toteaa.

Tahdosta ei pulaa

GPE on kansainvälinen järjestö, jonka kumppaneina runsaat 60 kehitysmaata, yli 20 avunantajamaata sekä muun muassa järjestöjä ja säätiöitä. Suomi on yksi jäsenistä, samoin kehitysyhteistyöjärjestö Kirkon Ulkomaanapu.

GPE on vuodesta 2003 alkaen jakanut yli 4,7 miljardia dollaria, eli noin neljä miljardia euroa, kehitysmaille koulutusjärjestelmien parantamiseen. Parhaillaan se yrittää vaikuttaa maailman hallituksiin lisätäkseen rahoitustaan. Tarkoituksena on saada lisää rahaa koulutukseen myös kehitysmaiden omista varoista.

Lisärahalle on tarvetta, sillä sen lisäksi, että opetuksen laatu on heikko, maailmassa on yhä noin 263 miljoonaa kokonaan koulua käymätöntä 6–17-vuotiasta. Heidän määränsä väheneminen on viime vuosina hidastunut. Samaan aikaan koulutuksen saamat kehitysyhteistyövarat ovat vähentyneet.

”Rahoitus on vähentynyt joka vuosi vuodesta 2010 lähtien. Se on hyvin ongelmallista. Kyse ei kuitenkaan ole vain rahan lisäämisestä, vaan myös siitä, että se käytetään hyvin”, Albright toteaa.

Albrightin mukaan kyse ei yleensä ole tahdon puutteesta, sillä monet kehitysmaat haluavat nykyisin tehdä enemmän koulutuksen eteen. Turvallisuus ja talous saattavat kuitenkin usein mennä koulutuksen edelle. Lisäksi ongelmana on tiedon ja osaamisen puute.

”Ei tiedetä, keitä koulua käymättömät lapset ovat ja miksi he eivät käy koulua. Mailta puuttuu myös tietotaitoa, innovaatioita, rahaa ja henkilökuntaa. Siinä kansainvälinen yhteisö voi kuitenkin auttaa”, hän toteaa.

Menestystarinoitakin on. Albright kehuu esimeriksi Mosambikia, jossa raskaaksi tulleille tytöille järjestettiin ylimääräinen kouluvuoro, jotta he pääsisivät takaisin kouluun.

Koulutus on keskeinen osa myös YK:n kestävän kehityksen tavoitteita. Niiden mukaan maailmassa kaikkien pitäisi saada laadukas peruskoulutus vuoteen 2030 mennessä. Albright ei ole sen suhteen yltiöoptimistinen.

”Vuosina 2000–2015 koulun ulkopuolella olevien määrä puolitettiin. Se on hengästyttävä tahti. Panisin huomioni enemmän kuitenkin siihen, mitä voimme tehdä joka päivä lasten saamiseksi kouluun. Jos olemme päättäväisiä, edistymme.”

Koulutus kehitysmaissa kehitysyhteistyökoulutus Kirkon Ulkomaanapu

Lue myös

Koululaisia pulpettien ääressä

Maailmanpankki haluaa eroon ”oppimisköyhyydestä” – Yli puolet kehittyvien maiden koululaisista ei osaa lukea kunnolla

Maailmanpankin mukaan opetusjärjestelmiä on uudistettava merkittävästi, jotta oppimisen laatu paranisi. Ongelma ei ratkea nopeasti, mutta muun muassa Kenian, Egyptin ja Vietnamin esimerkit ovat myönteisiä.
Lapsia leikkii koulun ulkopuolella

Kysely: Koulutuksen saanti huolettaa kriisialueiden lapsia enemmän kuin ruoka tai vesi

Vain kaksi prosenttia humanitaarisesta avusta suunnataan koulutuksen ylläpitämiseen. Kriisialueilla elävät lapset kuitenkin nostavat sen tärkeimmäksi huolenaiheekseen jopa ruuan ja veden yläpuolelle.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Kaksi hymyilevää miestä vierekkäin

Populismi tuli Tansaniaan – Suosittu presidentti John Magufuli on pannut korruption kuriin, mutta media, järjestöt ja oppositio elävät pelossa

”Puskutraktoriksi” kutsuttu Tansanian presidentti sulkee medioita, irtisanoo julkisesti virkamiehiä ja ahdistelee kriitikoitaan. Länsimaat ja ihmisoikeusjärjestöt ovat huolissaan, mutta maan sisältä kuuluu toisenlaisiakin ääniä. Toimittaja Gasirigwa Mwitan mielestä Tansaniaa ei pitäisi arvostella samalla mittapuulla kuin länsimaita.
Maissipelto

Zimbabwen ruokakriisi pahin vuosikymmeneen – Puolet väestöstä vaarassa

Talousongelmat ja sään ääri-ilmiöt ovat ajaneet Zimbabwen vakavaan ruokapulaan. ”Suurin osa tapaamistani lapsista oli pienikasvuisia ja alipainoisia”, kertoi YK:n erityisraportoija Hilal Elver vierailunsa jälkeen.
Eu-lippuja ikkunanpokien takana

EU ottaa pian askeleen kohti hiilineutraaliutta – Suurimpia vastaanpanijoita ovat Tsekki, Unkari ja Puola

YK:n ilmastokokous on parhaillaan käynnissä Madridissa, mutta ensi viikolla järjestetään myös toinen tärkeä kokous, jossa Eurooppa-neuvoston on määrä sopia hiilineutraalista EU:sta. Suomella on puheenjohtajamaana tärkeä rooli.
Neonvärinen jalkapallo nurmikolla, taustalla jalat

Harrastuspiireissä kitketään rasismia ja syrjintää – ”Nuorten ja lasten Suomi on paljon aiempaa monikulttuurisempi”

Punainen kortti rasismille -kampanja on käynyt rasismin kimppuun urheilun avulla jo yli 15 vuoden ajan. Projektipäällikkö Ilari Äijälän mukaan urheilu on hyvä tapa ottaa rasismi puheeksi ja nykyinen nuori sukupolvi kasvaa aiempaa avoimemmassa Suomessa.
Nainen kivikkoisella rinteellä

Argentiinan ylängöllä saadaan vettä kalliosta – Alkuperäiskansa on huomannut ilmastonmuutoksen vaikutukset

Punan ylängön paikallisyhteisöt rakensivat vuorenrinteitä 33 kilometriä laskeutuvan maanalaisten putkien järjestelmän, joka painovoiman avulla pumppaa jäätikön vettä kyliin. Ilmastonmuutos on pahentanut alueen vesipulaa.