Uutiset Maatalous ja kehitysmaat

Megasijoittajat haalivat yhä maatalousmaita, vaikka monet villeimmät suunnitelmat ovat kaatuneet

Pienviljelijöitä ahdinkoon ajava maakaappausilmiö jatkuu yhä, vaikka monet räikeimmät yritykset Gaddafin ideoita myöden ovatkin epäonnistuneet, sanoo järjestö.
(Kuva: Lorenzo Tomada / CC BY-NC-ND 2.0)

Vajaan kymmenen vuoden takaisen ruuan hintakriisin kiihdyttämä maakaappausilmiö jatkuu edelleen, vaikka monet räikeimmät suunnitelmat ovatkin epäonnistuneet, sanoo ilmiötä seuraava Grain-järjestö tuoreessa selvityksessään.

Espanjassa toimiva järjestö on kerännyt tietoja yli 500 hehtaaria kattavista ulkomaisten sijoittajien tekemistä maasopimuksista, joissa maan hankkimisen tarkoituksena on ruuan kasvattaminen. Sopimuksia löytyi 491, ja ne kattavat yli 30 miljoonaa hehtaaria 78 maassa. Takavuosiin verrattuna sopimusten määrä on kasvanut, mutta ne kattavat aiempaa pienemmän alueen.

Laajoja maasopimuksia alettiin tehdä etenkin vuosien 2007–2008 ruuan hinnannousukriisin aikaan. Ilmiö on herättänyt huolta etenkin kansalaisjärjestöissä, joiden mukaan sopimukset johtavat kehitysmaissa paikallisten viljelijöiden häätöihin ja heikentävät ruokaturvaa, sillä kasvatettu ruoka menee usein vientiin. Kannattajien mukaan maainvestointien turvin voidaan luoda työpaikkoja ja lisätä maatalouden tuottavuutta.

Grainin keräämien tietojen mukaan viime vuosina moni räikein maakaappaussuunnitelma on hypetyksen jälkeen kaatunut. Esimerkiksi Libyan edesmenneellä diktaattorilla Muammar Gaddafilla oli suurisuuntaisia suunnitelmia kasvattaa Malissa 10 000 hehtaarin alalla riisiä, mutta suunnitelma kaatui tämän murhaan. Myös monet muut suuret suunnitelmat ovat epäonnistuneet.

Silti ilmiö ei Grainin mukaan ole ohi, vaan se on syventynyt. Nykyisin sitä ajaa etenkin agribisnes, eli bisnesvetoinen maanviljely.

"Maakaappaukset eivät ole vain ohimenevä ruokakriisiin liittyvä villitys, vaan se on rakenteellista. Vakavat, kovan linjan sopimukset ovat tulleet jäädäkseen", sanoi Grainin tutkija Renee Vellve uutistoimisto Reutersille.

Tutkimuksen mukaan esimerkiksi aasialaiset yritykset yrittävät lisätä palmuöljytuotannon laajentamista Afrikassa. Muutos aiempaan on kuitenkin esimerkiksi tietoisuuden ja samalla vastustuksen leviäminen. Esimerkiksi Kamerunissa pienviljelijöiden protestit ovat auttaneet kutistamaan 70 000 hehtaarin laajuista palmuöljyhanketta.

Maan haalintaan liittyy myös veroparatiiseja ja hämäriä rahavirtoja. Jos sopimusten tekijämaat olisi listattu rekisteröintimaan mukaan, eniten sijoituksia tekisivät Caymansaaret ja Singapore, selvityksessä todetaan. Todellisuudessa monet firmat ovat kiinalaisia. Esimerkkejä löytyy kuitenkin myös Norjasta, Tanskasta ja Ruotsista. Tärkeimpiä alueita, joille investointeja tehdään, ovat Afrikka, Itä-Eurooppa ja Tyynenmeren alue.

Maatalous ja kehitysmaat maanomistusmaatalousruokayhtiöt

Lue myös

Vihannesmyyjiä istumassa tuotteidensa ääressä torilla.

Tansaniassa yritetään saada nuoret innostumaan maanviljelyksestä – Nyt pilaantuvat sadot vievät monen innon

Kotimaisen ruuan kysyntä on Tansaniassa kasvussa, mutta esimerkiksi varastointiongelmat ja osaamisen puute saavat monet siirtymään toiselle alalle. Trooppisen maatalouden instituutin Itä-Afrikan johtaja Victor Manyong uskoo, että maataloudessa on nuorille kosolti mahdollisuuksia rahan tekoon.
Kaksi kasvosuojaimin varustautunutta miestä seisoo kanaparven vieressä.

Maailmassa on tarpeeksi ruokaa, mutta koronavirus voi silti aiheuttaa ruokakriisin – Yksi syy ovat huonosti toimivat tuotantoketjut

Koronavirus heikentää ruokaturvaa, koska monella rajoitusten takia työnsä menettäneellä ei ole enää varaa ostaa syötävää. Virus luo kuitenkin myös epäsuorempia uhkia. Joissakin Afrikan maissa satoa on pilaantunut ja siipikarjaa kuollut, kun maat ovat asettaneet tiukkoja liikkumisrajoituksia.
Kaksi ihmistä vedessä riisipellolla.

”Viljelyä ei oikein voi hoitaa etätyönä” – Kovaotteinen koronasulku vaikeuttaa pienviljelijöiden ruuantuotantoa Filippiineillä

Filippiinien maataloutta hallitsevat siirtomaa-ajan perintönä vientiin suuntautuneet suurtilat, joita viljelevät maattomat vuokraviljelijät. Koronarajoitukset estävät sekä viljelyn että ruuan kuljettamisen.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Puolilähikuva naisesta vihreällä penkillä kimppu vaaleanpunaisia neilikoita kädessään

”Meidän aikamme on narsistista pöhöttyneisyyttä ja omakuvien monistamista” – Tanssija Sanna Kekäläinen teki esityksen ilmastonmuutoksesta ja ihmisen vaikutuksesta maapalloon

Sanna Kekäläinen pohti vuosia, miten kääntää ilmastonmuutos esittävien taiteiden kielelle. Tuloksena on Kansallisteatterin suurella näyttämöllä ensi-iltansa saava teos If I Would Lose My Voice, jonka keskiössä eivät ole ihmiset henkilökohtaisine tunteineen vaan maapallo, jolla ihmiset ovat ”pelkkiä pieniä kakkiaisia”.
Mies ja lapsi tulvavedessä kelluvassa veneessä.

Bangladeshissa on pahimmat tulvat vuosiin – Noin 5,5 miljoonaa ihmistä kärsii seurauksista

Bangladeshin monsuunikaudella sataa aina, mutta tänä vuonna sateet ovat olleet poikkeuksellisen rankkoja ja tulvat kestäneet kauan. ”Ne, joilla ei laillani ole minne mennä, elävät taloissa, jotka ovat osittain veden alla. Huoneessamme on polven syvyydeltä vettä”, kertoo räätäli Arif Hossain.
Hengityssuojaimella varustettu nainen ompelukoneen ääressä.

Koronavirus supistaa vaateteollisuutta, ja seuraukset osuvat pahimmin kehitysmaiden työntekijöihin – Miljoonat ovat jääneet ilman palkkaansa

Osa vaatebrändeistä kieltäytyi koronakeväänä maksamasta jo toimitettuja tuotteita. Vaikutuksista kärsivät eniten Aasian vaatetehtaiden työntekijät, joista moni on nyt pudonnut tyhjän päälle.
Vaurioituneita rakennuksia ja miehiä raivaamassa raunioita.

Suomalaisjärjestöiltä tukea Beirutin avustustyöhön – Räjähdys on maalle jälleen uusi kriisi

Unicefin hätäapukeräys tuotti kolmessa päivässä yli 100 000 euroa. Maa tarvitsee hätäavun lisäksi myös jälleenrakentamista.
Sateenkaarilippu

Loppu homovitseille ja epäkunnioittavalle pukukoppikulttuurille

Hetero-oletukset, homofobia ja humoristisiksi tarkoitetut heitot ovat yhä yleisiä urheilumaailmassa. Epäkunnioittavaan pukukoppi- ja fanikulttuuriin tulee puuttua. Sitä helpottaa, kun osaa ottaa sateenkaariteemoja puheeksi, kirjoittaa Setan koulutusasiantuntija Marita Karvinen.

Luetuimmat

YK:n kestävän kehityksen raportti: Afrikan maat saavuttaneet ilmastotavoitteet parhaiten, Suomi ja muut länsimaat listan häntäpäässä
”Meidän aikamme on narsistista pöhöttyneisyyttä ja omakuvien monistamista” – Tanssija Sanna Kekäläinen teki esityksen ilmastonmuutoksesta ja ihmisen vaikutuksesta maapalloon
Tutkimus: Alle 15-vuotiaiden tyttöjen sukuelinten silpominen romahtanut Afrikassa – ”Riskitekijät ovat silti yhä vallalla”
Zimbabwe pidätti protestijohtajan
Koronavirus on vauhdittanut etäoppimista myös kehittyvissä maissa – Moni kuitenkin putosi kyydistä, eivätkä kaikki pääse enää takaisin
Koronavirus supistaa vaateteollisuutta, ja seuraukset osuvat pahimmin kehitysmaiden työntekijöihin – Miljoonat ovat jääneet ilman palkkaansa
Akkuteollisuus ei pärjäisi ilman Kongon pahamaineisia kaivoksia – Koboltin eettisyyttä on vaikea varmistaa, sanoo kaivosalueella vieraillut suomalaistutkija
Lähes kolmannes haitilaisista kärsii nälästä – Köyhyyden siemenet kylvettiin jo siirtomaa-aikoina, ja siksi maan kriisi on helppo unohtaa
Suomalaisjärjestöiltä tukea Beirutin avustustyöhön – Räjähdys on maalle jälleen uusi kriisi
Puiden istutusta ylistetään ilmastonmuutoksen ratkaisukeinona – Tutkijoiden mukaan pahimmillaan vaikutus voi olla kuitenkin päinvastainen