Martin Ennals -palkinto Tšetšenian rikosten selvittäjille | Maailma.net Hyppää pääsisältöön

Hae

Hae sivuilta

Martin Ennals -palkinto Tšetšenian rikosten selvittäjille

Palkinnon saaja koettaa saada katoamisista, kidutuksesta ja laittomista teloituksista vastuussa olevat oikeuden eteen, kirjoittaa Katja Vuori.

Venäläinen Tšetšeniassa työskentelevä Joint Mobile Group of Russian Human Rights Organizations julistettiin Martin Ennals -ihmisoikeuspalkinnon saajaksi tiistai-iltana Genevessä.

Joint Mobile Group työskentelee äärimmäisen vaarallisissa olosuhteissa saattaakseen katoamisista, kidutuksesta ja laittomista teloituksista vastuussa olevia hallinnon, poliisin ja armeijan edustajia oikeuden eteen.

Lakimies Igor Kalyapin perusti Joint Mobile Groupin vuonna 2009 sen jälkeen, kun Tšetšenian johtavat ihmisoikeusaktivistit Natalia Estemirova, Zarema Saydulayeva ja Alik Dzhabrailov murhattiin ja tuolloin Tšetšeniassa toimineet ihmisoikeusorganisaatiot joutuivat lopettamaan toimintansa.

Amnesty Internationalin ensimmäisen pääsihteerin mukaan nimettyä Ennals-palkintoa on verrattu Nobelin rauhanpalkintoon. Palkinnon takana on kymmenen johtavaa ihmisoikeusjärjestöä, ja sen tarkoituksena on suojella välittömässä vaarassa toimivia ihmisoikeusaktivisteja.

Viimeiset kaksi vuotta palkintoehdokkaat on nimetty jo keväällä ehdokkaiden työlle toivotun julkisuuden lisäämiseksi. Vuoden 2013 muut kandidaatit olivat egyptiläinen, siviilien sotaoikeudenkäyntejä vastaan kampanjoiva Mona Seif sekä haitilainen, muun muussa Duvalieria teoistaan vastuuseen vaatinut ihmisoikeusjuristi Mario Joseph.

Joint Mobile Groupin toiminnan ytimessä on ihmisoikeusrikosten uhrien kertomusten ja kokemusten yksityiskohtainen dokumentointi ja uhrien tukeminen. Martin Ennals- säätiön julkaisemassa ryhmän työstä kertovassa videossa Tšetšeniassa tiedonkeruumatkalla oleva nuori lakimies kuvailee kohtaamiensa ihmisten olosuhteita:

"Groznyissa eletään kahdessa todellisuudessa. Ensimmäiseksi kohtaa normaaliuden pintatason. Sen rikkoutuessa paljastuu arvaamaton ja mielivaltainen peitelty todellisuus, jossa vallitsee musertava psykologinen paine. Vaara on useimmiten näkymättömissä, mutta jatkuvasti läsnä."

Uhkailu ihmisoikeusaktivistien arkea

Tšetšeniaa on piinannut kahden katastrofaalisen sodan jälkeen islamistikapina. Presidentti Razman Kadyrovia on kiitetty laajempien väkivaltaisuuksien lopettamisesta ja maan vakauttamisesta. Kidnappaukset, perusteettomat vangitsemiset, vankien kiduttaminen ja kollektiiviset rangaistukset ovat kuitenkin tahranneet hallinnon toimintaa.

Mielivaltaa vastustavien ja laillisuutta vaativien ihmisoikeusaktivistien uhkailu, väkivaltainen häirintä ja julkiset loanheittokampanjat vallanpitäjien toimesta ovat Tsetseniassa arkipäivää.

Igor Kalyapin kuvasi ryhmänsä työskentelyä Geneven palkintoseremoniassa:

"Verkostoomme kuuluvat vapaaehtoiset lakimiehet osallistuvat vuorotellen kolmen hengen ryhmään, joka käy keräämässä todistusaineistoa ja haastattelemassa uhreja ja todistaiia Tsetsenian puolella. Kukaan juristeistamme ei oleskele siellä pitempiä jaksoja kerrallaan. Se olisi liian vaarallista."

Tšetšeenihallinto on toistuvasti painostanut Joint Mobile Groupia lopettamaan ihmisoikeusrikosten tutkimukset. Presidentti Kadyrov on julkisesti uhkaillut Joint Mobile Groupia ja Kalyapinia vastaan on nostettu rikossyytteitä. Ryhmän työntekijöitä on vangittu useampaan otteeseen vuosina 2010 ja 2012 ja Tsetseniassa kerättyjä aineistoja on hävitetty.

Häirinnästä huolimatta Joint Mobile Group on onnistunut toiminnallaan vapauttamaan perusteitta vangittuja sekä tuomaan joitain tapauksia Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen käsiteltäväksi.

"Totta kai toivon, että työllämme olisi jo enemmän tuloksia. Kadyrov tuntuu kuitenkin pyrkivän absoluuttiseen valtaan enkä usko, että tilanne ihmisoikeuksien suhteen paranee lähitulevaisuudessa. Välillä mietin, onko tämä kaiken vaivan arvoista? Mitä voimme loppujen lopuksi tehdä?", pohtii esittelyvideolle haastateltu Kalyapin työnsä turhauttavaa puolta.

Geneveen kokoontuneelle satapäiselle, kansainväliselle juhlayleisölle pitämänsä puheen lopuksi Kalyapin muistutti mistä ihmisoikeusponnisteluissa on perimmiltään kyse:

"Suurimpia sankareita tässä kaikessa ovat uhrit. Kaikki ne, jotka eivät suostu luovuttamaan ihmisoikeusrikosten edessä. Ne, jotka kertovat meille tarinansa ja jatkavat siten vastarintaa. Tietäen, että puhumalla he asettavat itsensä ja perheensä entistä suurempaan vaaraan. Niin kauan kuin rikoksista kärsivät luottavat meihin, niin kauan me jatkamme työtämme. Olipa sen hinta meille mikä tahansa."

Lisää uusi kommentti