Uutiset Ilmastopolitiikka

Maiden joustohaluttomuus näivetti YK:n ilmastoneuvottelut

"Elämme tällä hetkellä maailmantilanteessa, jossa oma napa on huomattavasti lähempänä kuin yhteinen napa", kommentoi Kehyksen pääsihteeri Rilli Lappalainen viikonloppuna saavutettua neuvottelutulosta.
(Kuva: Ministerio de Relaciones Exteriores / cc 2.0)

YK:n viikonloppuna päättyneet ilmastoneuvottelut saavuttivat odotuksiin nähden laihan lopputuloksen. Neuvotteluilta odotettiin paljon, mutta käytännössä tärkeimmistä asioista päättäminen jää ensi vuoteen.

Suomalaisjärjestöt ovat tulokseen pettyneitä.

"Henkisesti osasimme varautua tähän, mutta kyllä se silti on aikamoinen pettymys. Jotenkin toivoi, että tulos olisi ollut hiukan parempi, mutta näköjään yhteinen tahto ei riitä tällä hetkellä parempaan", toteaa suomalaisten kehitysyhteistyöjärjestöjen EU-yhdistyksen Kehyksen pääsihteeri Rilli Lappalainen.

Perun pääkaupungissa Limassa oli tarkoitus sopia muun muassa ensi Pariisissa solmittavan globaalin ilmastosopimuksen peruselementeistä sekä siitä, millaisia asioita jokaisen yksittäisen maan on ilmoitettava omissa kansallisissa sitoumuksissaan. Sitoumukset on määrä ilmoittaa maaliskuun loppuun mennessä.

Kokouksessa saatiinkin aikaan loppuasiakirja, jossa muun muassa tunnustetaan tämänhetkisten päästövähennyslupausten riittämättömyys. Neuvottelijat sorvasivat myös sopimusluonnoksen, joka sisältää useita vaihtoehtoja siihen, mitä Pariisin sopimus lopulta tulee sisältämään. Muun muassa kunnianhimoinen tavoite saavuttaa nollapäästöt vuoteen 2050 mennessä on mukana.

Tulos: Neuvottelut jatkuvat

Loppuasiakirjasta huolimatta neuvotteluissa ei onnistuttu sopimaan käytännössä mitään siitä, mitä maiden pitäisi kansallisissa ilmastositoumuksissaan tarkalleen ottaen ilmoittaa.

Se onkin ympäristöjärjestö WWF:n ilmastovastaavan Hanna-Liisa Kankaan mukaan yksi neuvotteluiden suurimmista epäonnistumisista.

"Maat saavat käytännössä itse valita, mitä ilmoittavat. Ei ole yhteistä linjaa, joka kannustaisi kunnianhimoiseen tavoitteiden asettamiseen", hän toteaa.

Niinpä maiden sitoumuksia tulee olemaan vaikea verrata keskenään. Kokouksen parhaaksi anniksi jääkin Kankaan mukaan se, että neuvotteluprosessi ylipäätään jatkuu.

Oma napa tärkein napa

Neuvotteluihin suhtauduttiin etukäteen optimistisesti, sillä Yhdysvallat ja Kiina ilmoittivat juuri neuvotteluiden alla uusista päästövähennyssitoumuksista.

Itse kokouksessa kehitysmaiden ja teollisuusmaiden välit kuitenkin kiristyivät. Taustalla on vanha kiista siitä, mikä on kummankin maaryhmän vastuu ilmastotoimista. Loppuasiakirjaan saatiin lopulta kirjaus "eriytetyistä vastuista".

Kankaan mukaan suurin syy neuvotteluiden epäonnistumiseen on, että osapuolet tulivat niihin ilman minkäänlaista neuvotteluvaraa.

"Sopimus on joka tapauksessa kompromissi, ja isoin kompromissi on teollisuus- ja kehitysmaiden välillä siinä, kuinka paljon kehitysmaat lähtevät mukaan päästövähennystalkoisiin ja kuinka paljon teollisuusmaat auttavat niitä. Molempien pitäisi tulla vastaan. Ei voida odottaa, että kaikkien maiden jokainen toive toteutuu, vaan jokaisen pitää olla valmis tinkimään."

Neuvottelutulokseen vaikuttaa myös maailmantilanne. Kehyksen Rilli Lappalainen muistuttaa, että samanlaisia ongelmia on tällä hetkellä myös muissa kansainvälisissä neuvotteluprosesseissa.

"Elämme tällä hetkellä maailmantilanteessa, jossa oma napa on huomattavasti lähempänä kuin yhteinen napa. Ensin hoidetaan omat asiat, ja jos siitä on meille hyötyä, sitten voidaan miettiä ehkä muitakin. Olisi ollut hienoa mutta poikkeuksellista, jos yhteinen sävel olisi tätä kautta löytynyt", hän toteaa.

Sekä Kangas että Lappalainen kuitenkin uskovat, että Pariisin sopimus on yhä saavutettavissa.

"Sopimus saadaan aikaan, mutta enemmän kyse on siitä, onko se hyvä sopimus. Tuskin kukaan enää uskoo, että Pariisin sopimus tulee yksi pelastamaan ilmastoa. Kyllä siihen tarvitaan teknologian kehittämistä ja muutakin maiden välistä yhteistyötä", Kangas toteaa.

Ilmastopolitiikka politiikkailmastonmuutos Kehys ryWWF Suomi

Lue myös

Mielenosoittajia maapallon muotoisen No Planet B -tekstillä varustetun kyltin kanssa

Ympäristönsuojelu, yhdenvertaisuus ja ihmisoikeudet linkittyvät tiiviisti toisiinsa

Hyvän ympäristön ja ihmisoikeuksien puolesta toimivien on aika yhdistää voimansa yhdenvertaisemman maailman puolesta, kirjoittavat Ihmisoikeusliiton pääsihteeri Kaari Mattila ja ulkoministeriön ympäristöneuvonantaja, emeritus Matti Nummelin.
Hiilivoimalan piippuja veden rannalla

Raportti: Rikkaat maat ovat lupauksistaan huolimatta melkein kolminkertaistaneet hiilivoimaloiden tuen

G20-maat lupasivat kymmenen vuotta sitten luopua fossiilisten polttoaineiden tuista, mutta kehitys on ollut hidasta. Ne ulkoistavat päästöjä etenkin ulkomaille tukemalla muissa maissa hiilivoimaa, selviää tuoreesta raportista.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Suldaan Said Ahmed istuu kahvilan pöydän ääressä

”Kun onnistuu, on suomalainen, jos epäonnistuu, nähdään maahanmuuttajana” – Miltä suomalainen media näyttää maahanmuuttajan silmin?

Suomalaisista perheistä tai elämäntavasta kertovissa jutuissa haastateltavat ovat lähes aina valkoisia, helsinkiläinen Suldaan Said Ahmed sanoo. Medialla on valtaa sen määrittelyssä, ketkä ovat ”meikäläisiä” ja ketkä jätetään ulkopuolelle.
Hiroshiman atomipommista selvinnyt rakennuksen raunio ja muistomerkki

Hiroshima, Suomi ja ydinaseriisunta

Suomen käyttäytyminen ydinaseriisuntakysymyksissä on ollut lähes identtistä ydinasevaltioiden ja Nato-maiden kanssa. Viimeisenä naulana aktiivisen ydinaseriisunnan edistämispolitiikan arkkuun on ollut Suomen kieltäytyminen allekirjoittamasta ydinaseet kieltävää sopimusta, kritisoi Rauhanpuolustajien toiminnanjohtaja Teemu Matinpuro.
Joukko ihmisiä kävelee käytävällä

Jemenin hätäapuohjelmia uhkaa sulkeminen, sillä avunantajat eivät ole täyttäneet lupauksiaan – ”Kun rahaa ei tule, ihmiset kuolevat”

Avunantajamaat lupasivat Jemenille helmikuussa 2,6 miljardia dollaria apua. YK:n mukaan alle puolet tästä summasta on maksettu mikä tarkoittaa, että lähikuukausina joudutaan sulkemaan valtava määrä avustusohjelmia.
Pakolaisleirin rakennuksia

Etnisiä puhdistuksia kaksi vuotta sitten paenneita rohingyoja saatetaan alkaa palauttaa Bangladeshista Myanmariin

Järjestöt ovat huolissaan Myanmarin ja Bangladeshin hallituksen suunnitelmasta ryhtyä palauttamaan Bangladeshiin paenneita rohingyavähemmistön edustajia Myanmariin. Olosuhteet eivät ole kunnossa, sillä maa ei vieläkään ole lopettanut rohingyojen vainoamista, sanoo Human Rights Watch.

Luetuimmat

Akkuteollisuus ei pärjäisi ilman Kongon pahamaineisia kaivoksia – Koboltin eettisyyttä on vaikea varmistaa, sanoo kaivosalueella vieraillut suomalaistutkija
Selvitys: Naisyrittäjien tukeminen voisi tuoda maailmantalouteen biljoonia dollareita – Vain neljässä maassa uusia naisyrittäjiä on enemmän kuin miehiä
Raportti: Jos 10–30 prosenttia fossiilisten polttoaineiden tuista suunnattaisiin uusiutuville, se riittäisi käynnistämään puhtaan energian vallankumouksen
Ilmastonmuutos huolettaa Grönlannissa – Ensimmäisen kansallisen tason kyselyn mukaan suurin osa on jo kokenut vaikutukset henkilökohtaisesti
Uusi arvio vesipulasta: Neljännes maailman väestöstä elää äärimmäisen korkean vesistressin alueilla – ”Suurin kriisi, josta kukaan ei puhu”
YK:n vaikuttavuussijoittamisen ohjelma siirtyy Helsinkiin – Tavoitteena kestävän kehityksen vauhdittaminen yksityisellä rahalla
Iran langetti naisaktivisteille vuosikymmenien vankeustuomion huntupakon rikkomisesta
Panama kielsi muovipussit ensimmäisenä maana Keski-Amerikassa – Taustalla huoli merten saastumisesta
Kuumuus tappaa karjaa Keniassa – Monilla alueilla kriittinen 1,5 asteen raja on jo ylitetty
Ihmiskauppa rehottaa Pohjois-Amerikassa – Riskiryhmää etenkin alkuperäiskansojen naiset