Uutiset Intian kehitys

Maatalousmaa jää kaupungistumisen alle Intian Kašmirissa

Maataloudella on ollut keskeinen asema Intian Kašmirissa, mutta viime vuosina alueelle kohoavat betonirakennelmat ovat vieneet tuhansia hehtaareja maata.
Rakennustyömaa  Intian Kašmirissa
Entiset viljelysmaat muuttuvat kiihtyvää tahtia asuinalueiksi ja taajamiksi Intian Kašmirissa. (Kuva: Umer Asif / IPS)

(IPS) -- Yhä suurempi osa Kašmirinlaakson viljavista vainioista jää betonirakentamisen alle kaupungistumisen kiihtyessä. Vuodessa katoaa lähes 1 500 hehtaaria maatalousmaata.

Ganderbalin alueella Intialle kuuluvan Kašmirin keskiosissa asuva Javaid Ahmad Hurra, 40, muistaa lapsuudestaan kotikylänsä vehreyden. ”Nyt asuinalueet ovat peittäneet vainiot eikä kukaan kylvä viljakasveja enää.”

Kašmirin maatalousministeriön mukaan vuoristoinen alue on menettänyt 16 viime vuoden aikana 22 000 hehtaaria maatalousmaata. Vuonna 1996 peltoja oli 163 000 hehtaaria, nyt enää 141 000.

Intian Jammun ja Kašmirin osavaltio vastaa noin kolmasosaa Suomen pinta-alasta, ja asukkaita oli vuoden 2011 väestönlaskennan mukaan 12,5 miljoonaa. Metsä peittää noin viidenneksen alueesta.

Riisivainiot lähiöiksi

Maataloudella on ollut keskeinen rooli Kašmirissa. Asukkaista 70 prosenttia elää maalla, ja valtaosa heistä saa elantonsa suoraan tai välillisesti maataloudesta.

”Hallitus ei yritä tosissaan suojella viljelymaata, joten betonirakennelmia nousee alueille, joilla riisi lainehti 10–20 vuotta sitten”, Kašmirin yliopiston tutkija Mir Yasir Ahmad sanoo.

Tärkeimpien viljelykasvien, riisin, maissin ja vehnän, sadot eivät ole kasvaneet kysynnän mukana viime vuosina, vaan ruokaa on jouduttu tuomaan muualta Intiasta, valtion talousselvitys kertoo.

”Mahdollisuudet kylvöalan kasvattamiseen ovat hyvin rajoitetut, ja maaomaisuudet kutistuvat suurperheiden hajoamisen, kiihtyvän kaupungistumisen ja väestöräjähdyksen seurauksena”, selvityksessä sanotaan.

”Helpointa on myydä maat”

Puolueettomien tutkimusten mukaan Kašmirin viljelykelpoisen maan osuus on kutistunut 30 prosenttiin ja kylvettynä on vain 7 prosenttia.

Pohjoisessa Baramullassa asuva Ghulam Nabi Dar sanoo, että viljelijät ovat epätoivoisia.

”Riisille ei ole markkinoita Kašmirissa eikä hallitus auta keinokastelun järjestämisessä. Helpoin tapa ansaita rahaa on myydä maat kaupan ja teollisuuden käyttöön”, hän vakuuttaa.

Maataloustieteellisen yliopiston tuore tutkimus kertoo, että vuonna 2005 maatalous tuotti 28 prosenttia Kašmirin kansantuotteesta mutta nyt enää 17 prosenttia. Vuonna 1961 alueen työvoimasta toimi maataloudessa 85 prosenttia, nyt osuus on 28 prosenttia.

Ilmastonmuutos vaikeuttaa

Javaid Ahmad Hurra on vaihtanut riisipellot kahden hehtaarin hedelmätarhaan, jonka hän toivoi tuottavan riisiä paremmin. Ilmastonmuutos on vaikeuttanut viljelijöiden tilannetta entisestään. Vääriin aikoihin tulevat sateet ja lykkääntynyt lumentulo ovat vieneet viljelyn tappiolliseksi joka vuosi.

Viime vuonna Kašmirinlaakso kärsi pitkästä kuivuudesta talvikuukausina, mistä seurasi pulaa vedestä ja vesivoimalla tuotetusta energiasta. Alueella koettiin myös kuukausia jatkunut väkivaltainen protestiaalto, joka liittyi pyrkimyksiin itsenäistyä Intian vallasta. Eikä vuoden 2014 tuhotulvistakaan oltu ehditty toipua.

Monen muun tavoin Javaid suunnittelee maiden myyntiä ja siirtymistä toiselle alalle, sillä hedelmistäkään ei ole viime vuosina kertynyt tuottoa.

”Viljelijät ovat löytäneet helpon tavan ansaita rahaa. Myymällä vuodessa hehtaarin maata elää mukavasti. Miksi meidän pitäisi tyytyä pelkkiin tappioihin?” Javaid kysyy.

Intian kehitys kaupungitmaatalous Intia Suomen IPS

Lue myös

Mielenosoittajia ja poliiseja Intiassa

Poliisi ampui ympäristömielenosoittajia Intiassa

Intian Tamil Nadun osavaltiossa on vastustettu vuosien ajan kuparisulattoa. Toukokuussa rauhanomainen mielenosoitus kääntyi veriseksi, kun poliisi ampui kuoliaaksi lukuisia mielenosoittajia. Kesäkuussa julkaistu kansalaisten selvitysryhmän raportti kumoaa poliisin väitteitä tapahtumasta.
ILO:n Intian johtaja piirtää lapsityötä käsittelevään julisteeseen

Intia käy ihmiskaupan kimppuun – luvassa kovempia rangaistuksia kauppiaille ja parempia palveluita uhreille

Intiassa on enemmän ihmiskaupan uhreja kuin missään muussa maassa. Nyt maassa käsitellään lakiehdotusta, joka voi langettaa ihmiskaupasta jopa elinkautisia tuomioita.
Dongria Kondh -heimoon kuuluvat naiset kantavat saviruukkuja pään päällä. Ruukkuihin on istutettu kukkia.

Intian heimot elävät ahtaalla

Intian alkuperäiskansat elävät pääosin köyhyydessä. Moni ei ymmärrä koulussa puhuttua kieltä, joten opintie jää lyhyeksi. Lisäksi monet heimot asuvat alueilla, joiden luonnonvaroista kiistellään.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Unikkoja ja aurinkoenergiapaneeleja

Vaikuttavuussijoittajat haluavat parantaa maailmaa – mutta miten ja kenen ehdoilla?

Sijoitusmaailman radikaaliksi extreme-lajiksi kutsuttu vaikuttavuussijoittaminen kasvaa vauhdilla ja ylittää jo perinteisen valtioiden antaman kehitysavun. Kysymys kuuluu: voiko sijoittamalla vähentää globaalia epätasa-arvoa?
Ilmakuva Juban liepeiltä Etelä-Sudanista

Mitä kerrot läheisillesi, kun olet käynyt konfliktialueella?

Kehitysyhteistyöjärjestöjen työntekijät joutuvat matkustamaan myös levottomille alueille. Kirkon Ulkomaanavun tiedottaja Erik Nyström kertoo, että matkasta sotaisaan Etelä-SUdaniin jäi silti päällimmäisenä mieleen paikallisten kiitollisuus siitä, että joku saapuu Suomesta asti kysymään, miten heillä menee.
Mielenosoittaja, jonka yllä pelastusliivi ja selässä teksti No Borders No Nation

Kreikan saarilla elää tuhansia siirtolaislapsia ala-arvoisissa olosuhteissa – Osa on yrittänyt jopa itsemurhaa

Yli 7 000 turvapaikanhakija- ja siirtolaislasta on saapunut tänä vuonna Kreikan saarille. Unicef vaatii, että EU-maat alkavat ottaa nopeasti vastaan heitä ja heidän perheitään. ”Tämä on paitsi häpeällistä myös lyhytnäköistä”, toteaa Suomen UNICEFin ohjelmajohtaja Inka Hetemäki.
Nainen ja korillinen kaloja

Uusi kampanja vaatii Suomeen yritysvastuulakia – ”Suomen on aika skarpata”

Laki ei tällä hetkellä velvoita suomalaisia yrityksiä selvittämään toimintansa ihmisoikeusvaikutuksia ulkomailla. Järjestöjen, yritysten ja ammattiliittojen tänään alkava kampanja vaatii seuraavaa hallitusta säätämään yritysvastuulain.