Uutiset Ympäristö

Maatalous ja pajuviljelmät uhkaavat Kashmirin Wular-järveä ja yli 30 000 perheen elantoa

Kashmirissa sijaitsevan Wularin alkuperäinen koko oli yli 200 neliökilometriä. Nyt se on alle puolet siitä. ”Meidän täytyy kirjaimellisesti kiskoa veneitämme, koska vettä on niin vähän”, kertoo paikallinen asukas Mohammad Subhan Dar.
Kalastaja katselee järvelle järven rannalla
Kalastaja Wularjärven itälaidalla. (Kuva: Athar Parvaiz / Suomen IPS)

(IPS) -- Mohammad Subhan Dar, 66, lämmittelee itseään kangri-tuliruukulla talvipalttoonsa alla. Hän jutustelee kyläläistoveriensa kanssa tammikuisena iltapäivänä Wularjärven äärellä Intian Kashmirin Saderkote-Bandiporassa.

”Kun olin teini-ikäinen, tämä näytti mereltä”, Dar sanoo. ”Nyt suuri osa sen alueesta on muuttunut lasten leikkikentiksi ja karjan laitumiksi.”

Mahtavien vuorten juurella läikehtivä Wular on Aasian suurimpia järviä ja Kashmirin Bandiporan alueen suurin tulva-allas. Hallinto- ja turistikeskus Srinagar on 34 kilometrin päässä.

Globaalisti merkittäväksi vesialueeksi luokiteltu Wular on vuosisatojen ajan palvellut Kashmirin asukkaita ja saanut ylistystä kaikilta.

”Kuinka kauan ne säilyvät kätkettyinä maailmalta… ainutlaatuiset jalokivet, jotka Wularjärvi sulkee syvyyksiinsä”, urdu-runoilija Sir Muhammed Iqbal kirjoitti Wularista.

Miltei vuosisata Iqbalin kysymyksen jälkeen Wularin syvyydet ovat täyttyneet lietteellä, se on kutistunut ja sen vedet kärsivät raskaasta saastumisesta.

Rappeutuneet valuma-alueet

Hollantilainen kosteikkojen suojeluun ja ennallistamiseen keskittynyt kansalaisjärjestö Wetlands International on tutkinut järveä ja päätellyt sen alkuperäiseksi kooksi 217,8 neliökilometriä, josta 58 neliökilometriä on suota. Nykyinen koko on noin 45 prosenttia siitä, pääasiassa siksi, että järveä on muutettu maatalousmaaksi ja pajuviljelmiksi.

Wularin suojeluviraston mukaan järven vedenpidätyskyvystä noin viidennes on menetetty kolmen viime vuosikymmenen aikana. Sedimentoituminen on voimakasta. Järven valuma-alueet ovat rappeutuneet. Vielä 1950-luvulla puolet valuma-alueista oli tiheän metsän peitossa, kun nykyään tiheää metsää on vain 30 prosentilla ja toinen mokoma on puutonta.

Koska järveen on laskettu suuria määriä käsittelemätöntä jätevettä, vedenlaatu on jyrkästi huonontunut. Sijaintinsa johdosta se kerää lähialueen kaikki jätevedet, joiden käsittely ei ole pysynyt nopeasti kasvaneen väestön jätetuotannon tahdissa.

Kalastus vai turismi?

Järvi tarjoaa elinkeinon 32 000 perheelle, joista 2 300 on kalastajia. Kalojen lisäksi Wularista nostetaan vesikastanjoita ja karjanrehua.

”Kaikkien näiden ihmisten elanto on uhattuna, jos Wularin rappeutumista ei pysäytetä”, Dar sanoo.

”Wular näyttää järveltä vain keväisin, kun sateet ja lumien sulamisvedet täyttävät sen. Lopun vuotta se on enimmäkseen kuiva. Meidän täytyy kirjaimellisesti kiskoa veneitämme, koska vettä on niin vähän.”

Wularin ympäristön kylien nuoriso sen sijaan on kiinnostunut järven hengissä pysymisestä lähinnä turismiin liittyvistä syistä.

”Jos Wular selviää ja säilyy hyvässä kunnossa, se tarkoittaa varmaa toimeentuloa kaltaisilleni koulutetuille ihmisille, jotka eivät ole kiinnostuneita kalastuksesta”, äskettäin yliopistosta valmistunut Riyaz Ahmad selittää.

Yli kaksi miljoonaa pajua

Järveä ympäröivät pajuviljelmät ovat muuttaneet rajusti kosteikon hydrologisia prosesseja. Viljelmät esimerkiksi muodostavat muurin, joka ohjaa Jhelumjoen tuoman lietteisen veden ja sedimenttilastin järveen. Näin järven vedenpidätyskyky heikkenee.

Ensimmäiset pajuviljelmät perustettiin Wularin ympärille vuonna 1924, mutta massiivinen lisäys tapahtui vasta 1980- ja 1990-luvulla. Silloin alueen maatalousviranomaiset istuttivat valtavat määrät pajua polttopuuksi sekä puutavarateollisuuden tarpeisiin.

Wetlands Internationalin ja osavaltion toimintasuunnitelmassa arvioidaan, että järven pelastamiseksi yli kaksi miljoonaa pajupuuta pitää repiä maasta juurineen. Operaatio suoritetaan vähän kerrallaan, jotta haittavaikutukset jäävät hyötyjä vähäisemmiksi.

Mahdollisina haittoina mainitaan varjoisan alueen vähenemisestä johtuva veden lämpötilan nousu ja siitä seuraava kalojen heikompi vastustuskyky taudeille.

Ympäristö ympäristösuojelu Intia Suomen IPS

Lue myös

CNS-järjestön johtaja Joaquim Belo, Brasilia

Voitontavoittelu ja konservatiivinen ideologia tuhoavat Amazoniaa

Uhat, kärsimys ja kipu ovat aina olleet osa Amazonian perinteisten kansojen ja yhteisöjen elämää, mutta ne eivät ole koskaan olleet niin pahoja kuin nyt, kirjoittaa Brasilian keräilijäväestön liiton kansainvälisten asioiden sihteeri Joaquim Belo.
Norsun veden äärellä.

Osa luonnonsuojelijoista epäilee Botswanan norsukuolemien virallista selitystä – Tutkinta on ollut hidasta ja huolimatonta

Botswanassa on kuollut tänä vuonna satoja norsuja. Virallinen syy on sinilevä, mutta tutkinnan läpinäkymättömyys on synnyttänyt spekulointia siitä, että hallitus yrittää peitellä jotakin kuolemiin liittyvää.
Nainen kyykyssä ruohikossa, vieressä puuristi.

Oikeus määräsi Kenian viranomaiset jättikorvauksiin lyijymyrkytyksen uhreille – Kaikki sai alkunsa Phyllis Omidosta, joka on nyt monien sankari

Viranomaiset ovat antaneet saastuttavan teollisuuden toimia Keniassa suhteellisen vapaasti, mutta ympäristöaktivisti Phyllis Omidon ansiosta tilanne on muuttumassa. Muun muassa suomalaiselta KIOS-säätiöltä tukea saanut Omido sai suljettua saastuttavan metallisulaton ja on voittanut myös oikeusjutun sitä vastaan – hallitus tosin yrittää valittaa päätöksestä.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Nainen puolilähikuvassa, taustalla rakennus.

”Meidänkin kärsivällisyydellämme on rajansa” – Länsi-Saharan konfliktiin ei näy ratkaisua

Marokon armeija ja Länsi-Saharan itsenäisyysliike Polisario ovat ottaneet yhteen Guergueratin raja-alueella, ja nyt alueella pelätään konfliktin eskaloitumista. ”Meille ei ole ollut rauhasta mitään hyötyä”, sanoo Polisarion Suomen edustaja Baida Embarec Rahal.
Nuori mies pellolla.

Raportti: Rypäleaseiden uhrimäärä on vähentynyt, mutta uudet käyttötapaukset aiheuttavat huolta

Rypäleaseilla on yhä vähemmän uhreja, mutta kokonaan niiden käyttöä ei ole saatu kitkettyä eikä jäänteitä raivattua. Kansainvälistä rypäleasesopimusta seuraava koalitio on huolissaan myös rypäleaseiden käytöstä esimerkiksi Vuoristo-Karabahin konfliktissa.
Kultahippuja kämmenellä.

Kultaa ja timantteja louhitaan vaarallisissa oloissa – Raportti: Suuret koruyhtiöt eivät voi vakuuttaa kuluttajille, etteikö niiden tuotteiden taustalla olisi ihmisoikeusloukkauksia

Useimmat suuret koruyhtiöt eivät seuraa kaivosten olosuhteita eivätkä toimi työntekijöiden oikeuksien parantamiseksi. Moni on kuitenkin parantanut vastuullisuuttaan parin viime vuoden aikana, sanoo ihmisoikeusjärjestö Human Rights Watch.
YK:n ihmisoikeusvaltuutettu Michelle Bachelet

Etiopian Tigrayn alueen siviilien ahdinko syvenee – Konflikti estää avun toimittamisen, ja suurin osa jo valmiiksi ruoka-avusta riippuvaisista ei ole saanut annoksiaan

Jo ennen konfliktia noin 600 000 ihmistä tarvitsi ruoka-apua. Suurin osa heistä ei ole saanut marraskuun ruoka-annoksiaan. Avustusjärjestöt pelkäävät aliravitsemuksen kasvua.
Oranssilla valaistu rakennus veden yli.

Naisiin kohdistuva väkivalta on pandemia, jota ei voi ohittaa

Naisiin kohdistuvaan väkivaltaan liittyvät tilastot kertoivat karusta todellisuudesta jo ennen koronapandemiaa. Kriisin myötä naisten ja tyttöjen ahdinko on kuitenkin syventynyt entisestään, kirjoittaa UN Women Suomen toiminnanjohtaja Jaana Hirsikangas.

Tuoreimmat

Raportti: Rypäleaseiden uhrimäärä on vähentynyt, mutta uudet käyttötapaukset aiheuttavat huolta
Kultaa ja timantteja louhitaan vaarallisissa oloissa – Raportti: Suuret koruyhtiöt eivät voi vakuuttaa kuluttajille, etteikö niiden tuotteiden taustalla olisi ihmisoikeusloukkauksia
Etiopian Tigrayn alueen siviilien ahdinko syvenee – Konflikti estää avun toimittamisen, ja suurin osa jo valmiiksi ruoka-avusta riippuvaisista ei ole saanut annoksiaan
”Meidänkin kärsivällisyydellämme on rajansa” – Länsi-Saharan konfliktiin ei näy ratkaisua
Suomen isännöimässä konferenssissa luvattiin Afganistanille 3,3 miljardin dollarin tuki ensi vuodeksi – Summa on aiempaa pienempi, ja maalta vaaditaan tiukkojen ehtojen noudattamista
Koronavirus on hidastanut pakolaisten vastaanottamista ympäri maailman – Normaalivuosinakin vain murto-osa saa uuden kotimaan
Raportti: Järjestötoiminta on yhä ammattimaisempaa, eikä se ole pelkästään hyvä asia – ”Liiallinen riippuvuus rahoittajista voi murentaa järjestöjen kykyä haastaa”, sanoo tutkija
Maailman ruokajärjestö pelkää maailmanlaajuista ruokakriisiä – Yksi eniten kärsineistä pienistä valtioista on Saint Lucia
Raportti: Lapsiin kohdistui viime vuonna konflikteissa ennätysmäärä rikkomuksia – ”Voi hyvällä syyllä kysyä, onko maailma lakannut välittämästä”
Chilessä on valtava uusiutuvan energian potentiaali, mutta monet tavalliset kansalaiset eivät ole päässeet vielä hyötymään

Luetuimmat

Massiivista Afganistan-konferenssia isännöivä Suomi aikoo asettaa maan kehitysavulle tiukat ehdot – ”Emme tule tukemaan 1990-luvun kaltaista emiraattia”
Myanmarin yli 70 vuotta kestänyt sisällissota on yksi maailman pisimpään jatkuneista konflikteista – Aung San Suu Kyin aika on merkinnyt takapakkia rauhanneuvotteluille
Suomalaisjärjestöiltä yhteisjulistus päästövähennysten puolesta
Aiempaa harvempi suomalainen uskoo kehitysyhteistyöhön – Koronapandemia pudotti kehitysmaat uutisotsikoista, ja se voi heijastua asenteisiin
Selvitys: Yhdysvaltain kristilliset konservatiivijärjestöt pumppaavat rahaa naisten ja sateenkaarivähemmistöjen oikeuksien vastaiseen kampanjointiin Euroopassa
”Meidänkin kärsivällisyydellämme on rajansa” – Länsi-Saharan konfliktiin ei näy ratkaisua
Avunantajat käyttävät yhä enemmän rahaa itseensä, selviää tuoreesta raportista – Taustalla koronapandemia mutta myös ”apunationalismi”
Perinteisiin viljalajeihin palaaminen voisi parantaa ruokaturvaa monissa maissa – Zimbabwessa osa viljelijöistä on siirtynyt maissista durraan ja hirssiin
Tansanian populistinen presidentti John Magufuli sai toisen kauden – Tarkkailijoiden mukaan vaaleissa oli ”pelon ilmapiiri”
Akkuteollisuus ei pärjäisi ilman Kongon pahamaineisia kaivoksia – Koboltin eettisyyttä on vaikea varmistaa, sanoo kaivosalueella vieraillut suomalaistutkija