Uutiset Ympäristö

Maatalous ja pajuviljelmät uhkaavat Kashmirin Wular-järveä ja yli 30 000 perheen elantoa

Kashmirissa sijaitsevan Wularin alkuperäinen koko oli yli 200 neliökilometriä. Nyt se on alle puolet siitä. ”Meidän täytyy kirjaimellisesti kiskoa veneitämme, koska vettä on niin vähän”, kertoo paikallinen asukas Mohammad Subhan Dar.
Kalastaja katselee järvelle järven rannalla
Kalastaja Wularjärven itälaidalla. (Kuva: Athar Parvaiz / Suomen IPS)

(IPS) -- Mohammad Subhan Dar, 66, lämmittelee itseään kangri-tuliruukulla talvipalttoonsa alla. Hän jutustelee kyläläistoveriensa kanssa tammikuisena iltapäivänä Wularjärven äärellä Intian Kashmirin Saderkote-Bandiporassa.

”Kun olin teini-ikäinen, tämä näytti mereltä”, Dar sanoo. ”Nyt suuri osa sen alueesta on muuttunut lasten leikkikentiksi ja karjan laitumiksi.”

Mahtavien vuorten juurella läikehtivä Wular on Aasian suurimpia järviä ja Kashmirin Bandiporan alueen suurin tulva-allas. Hallinto- ja turistikeskus Srinagar on 34 kilometrin päässä.

Globaalisti merkittäväksi vesialueeksi luokiteltu Wular on vuosisatojen ajan palvellut Kashmirin asukkaita ja saanut ylistystä kaikilta.

”Kuinka kauan ne säilyvät kätkettyinä maailmalta… ainutlaatuiset jalokivet, jotka Wularjärvi sulkee syvyyksiinsä”, urdu-runoilija Sir Muhammed Iqbal kirjoitti Wularista.

Miltei vuosisata Iqbalin kysymyksen jälkeen Wularin syvyydet ovat täyttyneet lietteellä, se on kutistunut ja sen vedet kärsivät raskaasta saastumisesta.

Rappeutuneet valuma-alueet

Hollantilainen kosteikkojen suojeluun ja ennallistamiseen keskittynyt kansalaisjärjestö Wetlands International on tutkinut järveä ja päätellyt sen alkuperäiseksi kooksi 217,8 neliökilometriä, josta 58 neliökilometriä on suota. Nykyinen koko on noin 45 prosenttia siitä, pääasiassa siksi, että järveä on muutettu maatalousmaaksi ja pajuviljelmiksi.

Wularin suojeluviraston mukaan järven vedenpidätyskyvystä noin viidennes on menetetty kolmen viime vuosikymmenen aikana. Sedimentoituminen on voimakasta. Järven valuma-alueet ovat rappeutuneet. Vielä 1950-luvulla puolet valuma-alueista oli tiheän metsän peitossa, kun nykyään tiheää metsää on vain 30 prosentilla ja toinen mokoma on puutonta.

Koska järveen on laskettu suuria määriä käsittelemätöntä jätevettä, vedenlaatu on jyrkästi huonontunut. Sijaintinsa johdosta se kerää lähialueen kaikki jätevedet, joiden käsittely ei ole pysynyt nopeasti kasvaneen väestön jätetuotannon tahdissa.

Kalastus vai turismi?

Järvi tarjoaa elinkeinon 32 000 perheelle, joista 2 300 on kalastajia. Kalojen lisäksi Wularista nostetaan vesikastanjoita ja karjanrehua.

”Kaikkien näiden ihmisten elanto on uhattuna, jos Wularin rappeutumista ei pysäytetä”, Dar sanoo.

”Wular näyttää järveltä vain keväisin, kun sateet ja lumien sulamisvedet täyttävät sen. Lopun vuotta se on enimmäkseen kuiva. Meidän täytyy kirjaimellisesti kiskoa veneitämme, koska vettä on niin vähän.”

Wularin ympäristön kylien nuoriso sen sijaan on kiinnostunut järven hengissä pysymisestä lähinnä turismiin liittyvistä syistä.

”Jos Wular selviää ja säilyy hyvässä kunnossa, se tarkoittaa varmaa toimeentuloa kaltaisilleni koulutetuille ihmisille, jotka eivät ole kiinnostuneita kalastuksesta”, äskettäin yliopistosta valmistunut Riyaz Ahmad selittää.

Yli kaksi miljoonaa pajua

Järveä ympäröivät pajuviljelmät ovat muuttaneet rajusti kosteikon hydrologisia prosesseja. Viljelmät esimerkiksi muodostavat muurin, joka ohjaa Jhelumjoen tuoman lietteisen veden ja sedimenttilastin järveen. Näin järven vedenpidätyskyky heikkenee.

Ensimmäiset pajuviljelmät perustettiin Wularin ympärille vuonna 1924, mutta massiivinen lisäys tapahtui vasta 1980- ja 1990-luvulla. Silloin alueen maatalousviranomaiset istuttivat valtavat määrät pajua polttopuuksi sekä puutavarateollisuuden tarpeisiin.

Wetlands Internationalin ja osavaltion toimintasuunnitelmassa arvioidaan, että järven pelastamiseksi yli kaksi miljoonaa pajupuuta pitää repiä maasta juurineen. Operaatio suoritetaan vähän kerrallaan, jotta haittavaikutukset jäävät hyötyjä vähäisemmiksi.

Mahdollisina haittoina mainitaan varjoisan alueen vähenemisestä johtuva veden lämpötilan nousu ja siitä seuraava kalojen heikompi vastustuskyky taudeille.

Ympäristö ympäristösuojelu Intia Suomen IPS

Lue myös

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Ylhäältäpäin otettu kuva kylästä.

Finnwatch: Outokummun alihankkijan kaivos saastuttaa alkuperäiskansan elinaluetta Brasilian Amazonilla

Suomalainen teräsyhtiö Outokumpu ostaa ferronikkeliä pahamaineiselta brasilialaiselta kaivosyhtiöltä Valelta, joka on saastuttanut xikrin-alkuperäiskansan joen, käy ilmi Finnwatchin tutkimuksesta. Järjestön mukaan yhtiö on laiminlyönyt alihankintaketjunsa valvonnan ja sivuuttanut valtion omistajaohjauksen suositukset.
Vanha kivikirkko.

Amnesty: Eritrean joukot teloittivat satoja siviilejä Etiopian Tigrayn alueella marraskuussa – Kyse voi olla rikoksista ihmisyyttä vastaan

Eritrean sotilaat kävivät Axumin kaupunkia läpi talo talolta, ryöstelivät omaisuutta ja tappoivat siviilejä, paljastaa ihmisoikeusjärjestö Amnestyn raportti. Etiopian ja Eritrean joukot ovat aiemmin kiistäneet, että Eritrean joukot olisivat osallistuneet Tigrayn konfliktiin.
Nepalinkielisten kirjojen selkämyksiä hyllyssä.

Nepalissa puhutaan 129:tä kieltä, mutta vähemmistökieliä uhkaa häviäminen

Nepalin valtio on ajanut kuningas Mahendran valtakaudesta 1955–1972 lähtien nepalia maan yleiskieleksi, ja lapsiaan kouluttaville vanhemmille on tullut tärkeimmäksi lasten nepalin ja englannin taito. Niinpä monia vähemmistökieliä ei enää puhuta.
Nuori kasvomaskilla suojautunut nainen tietokoneen ääressä.

Raportti: Kaksi kolmasosaa köyhistä maista on leikannut koulutusbudjettiaan koronapandemian aikana – Koulutuksen epätasa-arvo uhkaa syventyä

Jo ennen koronapandemiaa rikkaat maat käyttivät noin 177 kertaa enemmän rahaa koulutukseen oppilasta kohti kuin matalan tulotason maat. Nyt kuilu uhkaa leventyä, käy ilmi Maailmanpankin ja Unescon raportista.
Poika seisoo kuraisella maalla, joka täynnä jätettä.

Äärimmäiset sääilmiöt ja talouskriisi ovat ajaneet lähes kahdeksan miljoonaa ihmistä ruokapulaan Keski-Amerikassa – Moni suunnittelee muuttoa muualle

Keski-Amerikan niin sanotun kuivan käytävän maat kärsivät nyt myös koronan aiheuttamasta talouskriisistä. Toipuminen kestää pitkään, ennustaa Maailman ruokaohjelma.

Tuoreimmat

Amnesty: Eritrean joukot teloittivat satoja siviilejä Etiopian Tigrayn alueella marraskuussa – Kyse voi olla rikoksista ihmisyyttä vastaan
Nepalissa puhutaan 129:tä kieltä, mutta vähemmistökieliä uhkaa häviäminen
Raportti: Kaksi kolmasosaa köyhistä maista on leikannut koulutusbudjettiaan koronapandemian aikana – Koulutuksen epätasa-arvo uhkaa syventyä
Äärimmäiset sääilmiöt ja talouskriisi ovat ajaneet lähes kahdeksan miljoonaa ihmistä ruokapulaan Keski-Amerikassa – Moni suunnittelee muuttoa muualle
Siviiliuhrien määrä on kasvanut Afganistanissa rauhanneuvotteluiden alkamisen jälkeen – Yli 3 000 ihmistä kuoli viime vuonna konfliktissa
Finnwatch: Outokummun alihankkijan kaivos saastuttaa alkuperäiskansan elinaluetta Brasilian Amazonilla
Yli viisi miljoonaa ihmistä on joutunut pakenemaan kodeistaan Kongossa kahden viime vuoden aikana – ”Maailma näyttää olevan yhä välinpitämättömämpi”, sanoo Unicef
Lähes kolmasosa Australian vangeista on alkuperäiskansojen jäseniä – Oikeusjärjestelmä passittaa vankilaan jopa vain 10-vuotiaita
Etelä-Sudanissa soditaan jatkuvasti, koska vallanjakojärjestelmä on yksipuolinen – ”Ainoa tapa hallita maata rauhanomaisesti on radikaali konsensus”, sanoo tutkija
Edes musta surma ei lopettanut kaupungistumista – Siksi maaseudun ja kaupunkien vastakkainasettelusta pitää luopua, sanoo kestävämpiä kaupunkeja edistävä Paula Pennanen

Luetuimmat

Norsunluurannikon kaakaotilojen lapsiorjat haastoivat Nestlén, Marsin ja muut suklaajätit oikeuteen
Eläkkeelle jäävä avustustyön veteraani Kalle Löövi on huolissaan avun politisoitumisesta – ”Retoriikka on menossa todella huonoon suuntaan”
Suomalaisjärjestöiltä yhteisjulistus päästövähennysten puolesta
Kymmenen vuotta sitten maailma iloitsi Myanmarin demokratisoitumisesta, nyt armeija on taas vallassa – Mitä oikein tapahtui?
Ennuste Jemeniin: Tänä vuonna jo puolet Jemenin alle 5-vuotiaista kärsii nälästä – ”Täysin ihmisen aiheuttamaa”
Kestävään kehitykseen pyrkivän Bhutanin kouluissa adoptoidaan jokia ja lasketaan, miten sähkönkulutusta voisi vähentää – Suomellakin olisi opittavaa, sanoo tutkija Päivi Ahonen
Edes musta surma ei lopettanut kaupungistumista – Siksi maaseudun ja kaupunkien vastakkainasettelusta pitää luopua, sanoo kestävämpiä kaupunkeja edistävä Paula Pennanen
Amnesty vetoaa turkulaisen lähihoitajan puolesta – Uhkana palautus Afganistaniin
Kehitysmaiden koronarokoteoperaatio alkaa kaukaa takamatkalta – Rikkaat maat ovat tukeneet kansainvälistä Covax-mekanismia mutta kiilanneet sen ohi neuvotteluissa
YK:n ihmisoikeusasiantuntijat vaativat 57:ää valtiota kotiuttamaan naiset ja lapset Syyrian leireiltä – ”Häpeälistalta” löytyy myös Suomi