Uutiset Ympäristö

Maatalous ja pajuviljelmät uhkaavat Kashmirin Wular-järveä ja yli 30 000 perheen elantoa

Kashmirissa sijaitsevan Wularin alkuperäinen koko oli yli 200 neliökilometriä. Nyt se on alle puolet siitä. ”Meidän täytyy kirjaimellisesti kiskoa veneitämme, koska vettä on niin vähän”, kertoo paikallinen asukas Mohammad Subhan Dar.
Kalastaja katselee järvelle järven rannalla
Kalastaja Wularjärven itälaidalla. (Kuva: Athar Parvaiz / Suomen IPS)

(IPS) -- Mohammad Subhan Dar, 66, lämmittelee itseään kangri-tuliruukulla talvipalttoonsa alla. Hän jutustelee kyläläistoveriensa kanssa tammikuisena iltapäivänä Wularjärven äärellä Intian Kashmirin Saderkote-Bandiporassa.

”Kun olin teini-ikäinen, tämä näytti mereltä”, Dar sanoo. ”Nyt suuri osa sen alueesta on muuttunut lasten leikkikentiksi ja karjan laitumiksi.”

Mahtavien vuorten juurella läikehtivä Wular on Aasian suurimpia järviä ja Kashmirin Bandiporan alueen suurin tulva-allas. Hallinto- ja turistikeskus Srinagar on 34 kilometrin päässä.

Globaalisti merkittäväksi vesialueeksi luokiteltu Wular on vuosisatojen ajan palvellut Kashmirin asukkaita ja saanut ylistystä kaikilta.

”Kuinka kauan ne säilyvät kätkettyinä maailmalta… ainutlaatuiset jalokivet, jotka Wularjärvi sulkee syvyyksiinsä”, urdu-runoilija Sir Muhammed Iqbal kirjoitti Wularista.

Miltei vuosisata Iqbalin kysymyksen jälkeen Wularin syvyydet ovat täyttyneet lietteellä, se on kutistunut ja sen vedet kärsivät raskaasta saastumisesta.

Rappeutuneet valuma-alueet

Hollantilainen kosteikkojen suojeluun ja ennallistamiseen keskittynyt kansalaisjärjestö Wetlands International on tutkinut järveä ja päätellyt sen alkuperäiseksi kooksi 217,8 neliökilometriä, josta 58 neliökilometriä on suota. Nykyinen koko on noin 45 prosenttia siitä, pääasiassa siksi, että järveä on muutettu maatalousmaaksi ja pajuviljelmiksi.

Wularin suojeluviraston mukaan järven vedenpidätyskyvystä noin viidennes on menetetty kolmen viime vuosikymmenen aikana. Sedimentoituminen on voimakasta. Järven valuma-alueet ovat rappeutuneet. Vielä 1950-luvulla puolet valuma-alueista oli tiheän metsän peitossa, kun nykyään tiheää metsää on vain 30 prosentilla ja toinen mokoma on puutonta.

Koska järveen on laskettu suuria määriä käsittelemätöntä jätevettä, vedenlaatu on jyrkästi huonontunut. Sijaintinsa johdosta se kerää lähialueen kaikki jätevedet, joiden käsittely ei ole pysynyt nopeasti kasvaneen väestön jätetuotannon tahdissa.

Kalastus vai turismi?

Järvi tarjoaa elinkeinon 32 000 perheelle, joista 2 300 on kalastajia. Kalojen lisäksi Wularista nostetaan vesikastanjoita ja karjanrehua.

”Kaikkien näiden ihmisten elanto on uhattuna, jos Wularin rappeutumista ei pysäytetä”, Dar sanoo.

”Wular näyttää järveltä vain keväisin, kun sateet ja lumien sulamisvedet täyttävät sen. Lopun vuotta se on enimmäkseen kuiva. Meidän täytyy kirjaimellisesti kiskoa veneitämme, koska vettä on niin vähän.”

Wularin ympäristön kylien nuoriso sen sijaan on kiinnostunut järven hengissä pysymisestä lähinnä turismiin liittyvistä syistä.

”Jos Wular selviää ja säilyy hyvässä kunnossa, se tarkoittaa varmaa toimeentuloa kaltaisilleni koulutetuille ihmisille, jotka eivät ole kiinnostuneita kalastuksesta”, äskettäin yliopistosta valmistunut Riyaz Ahmad selittää.

Yli kaksi miljoonaa pajua

Järveä ympäröivät pajuviljelmät ovat muuttaneet rajusti kosteikon hydrologisia prosesseja. Viljelmät esimerkiksi muodostavat muurin, joka ohjaa Jhelumjoen tuoman lietteisen veden ja sedimenttilastin järveen. Näin järven vedenpidätyskyky heikkenee.

Ensimmäiset pajuviljelmät perustettiin Wularin ympärille vuonna 1924, mutta massiivinen lisäys tapahtui vasta 1980- ja 1990-luvulla. Silloin alueen maatalousviranomaiset istuttivat valtavat määrät pajua polttopuuksi sekä puutavarateollisuuden tarpeisiin.

Wetlands Internationalin ja osavaltion toimintasuunnitelmassa arvioidaan, että järven pelastamiseksi yli kaksi miljoonaa pajupuuta pitää repiä maasta juurineen. Operaatio suoritetaan vähän kerrallaan, jotta haittavaikutukset jäävät hyötyjä vähäisemmiksi.

Mahdollisina haittoina mainitaan varjoisan alueen vähenemisestä johtuva veden lämpötilan nousu ja siitä seuraava kalojen heikompi vastustuskyky taudeille.

Ympäristö ympäristösuojelu Intia Suomen IPS

Lue myös

Maskilla ja kypärällä suojautunut ihminen ruiskuttaa nestettä.

Raportti: Koronapandemian kaltaiset taudit yleistyvät, jos luonnon riistoon ei puututa

Zoonoosit eli eläinperäiset taudit tappavat vuosittain kaksi miljoonaa ihmistä. Syynä on muun muassa kestämätön luonnonvarojen käyttö, kertoo YK:n ympäristöohjelma. Se peräänkuuluttaa tieteenalojen välistä yhteistyötä tilanteen ratkaisemiseksi.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Poika istuu kynä ja lehtiö kädessä pieni taskuradio korvallaan.

Koronavirus on vauhdittanut etäoppimista myös kehittyvissä maissa – Moni kuitenkin putosi kyydistä, eivätkä kaikki pääse enää takaisin

Noin 1,6 miljardia opiskelijaa ja koululaista joutui keväällä jäämään pois koulusta koronaviruksen takia. Esimerkiksi Kenia ja Uganda käärivät hihansa digi- ja etäopetuksen lisäämiseksi, mutta nyt pelkona on eriarvoisuuden kasvu. ”Jo valmiiksi jäljessä olevat jäävät vielä enemmän jälkeen”, sanoo Fingon asiantuntija Peter Njuguna.
Syyrian lippu kahden muun lipun välissä.

Luoteis-Syyriassa vahvistettu ensimmäinen koronavirustapaus – ”Koronavirus tulee leviämään pakolaisleireillä kulovalkean tavoin”

Luoteis-Syyriassa elää noin 4,2 miljoonaa ihmistä, joista monet pakolaisia. Jos virus leviää, esimerkiksi vanhuksilla ja kroonisia tauteja sairastavilla on vain pienet mahdollisuudet selvitä, varoittaa terveysjärjestö UOSSM.
Nainen puolilähikuvassa piikkilangalla varustetun betoniaidan edessä.

Siviilikriisinhallinta tukee konfliktista toipuvia maita vankemman tulevaisuuden rakentamisessa

Sisäministeriön alaisuudessa toimiva Kriisinhallintakeskus lähettää asiantuntijoita siviilikriisinhallintatehtäviin maailmalle. Koulutusasiantuntija Sari Rautarinta on ollut komennuksella Sudanissa, Afganistanissa ja Ukrainassa. Työ on pitkäjänteistä, ja sen merkitys on nähtävissä vasta vuosien kuluttua, hän sanoo.
Nainen puolilähikuvassa mainoksen edessä.

”Rahoituslaitokset eivät ottaneet minua vakavasti” – Naisyrittäjien arki on hankalaa, ja koronavirus vaikeuttaa sitä entisestään

Keniassa naisyrittäjät kärsivät luotonsaantivaikeuksista ja vähättelystä. Irene Omari omistaa yhden Kisumun suurimmista brändäysyhtiöistä. Koronan vuoksi bisneksellä menee nyt huonommin kuin koskaan. Vaikeuksia on kuitenkin ollut jo aiemmin. ”Naisen on hyvin vaikea vetää yritystä. Aluksi en edes saanut luottoa”, hän kertoo.
Mies puolilähikuvassa mikrofonin takana.

Köyhyys ei ole vähentynyt niin paljon kuin väitetään, ja keinot sen kitkemiseksi ovat vääriä, sanoo YK-asiantuntija – ”Vaarallisen omahyväistä”

YK:n väistyvä erityisasiantuntija Philip Alston suomii loppuraportissaan maailman johtajia ”itsensä onnittelemisesta” köyhyyden vastaisessa taistelussa, sillä köyhyyden väheneminen johtuu pitkälti Kiinasta. Myöskään kestävän kehityksen tavoitteita ei saavuteta, hän sanoo.