Uutiset Maatalous ja kehitysmaat

Maatalouden keskittyminen vie tuotannon ja kulutuksen yhä kauemmas toisistaan Brasiliassa – ”järjestelmä on kestämätön”

Maailman suurimpiin maataloustuottajiin kuuluvassa Brasiliassa maatalouden ja luonnon välinen yhteys on katkennut. Seurauksena on vaurauden keskittymistä, sosiaalista eriarvoisuutta ja ympäristöongelmia, sanovat asiantuntijat.
Viljapelto
Brasilia kuuluu maailman suurimpiin maataloustuottajiin. (Kuva: Tiago Pádua / CC BY 2.0)

(IPS) -- Brasilia lukeutuu maailman suurimpiin maataloustuottajiin, mutta sen ruokaturvassa on aukkoja niin ruuan saatavuuden ja ravitsevuuden kuin luonnon kestokyvynkin kannalta.

Kuorma-autonkuljettajien viikon kestänyt lakko toukokuun lopulla paljasti järjestelmän heikkouden, sillä tuoretuotteet likimain katosivat suurkaupunkien kaupoista.

”Järjestelmä on kestämätön sosiaalisesti, taloudellisesti ja ympäristön kannalta”, sanoo Elisabetta Recine, joka opettaa ravitsemusta Brasilian yliopistossa ja johtaa kansallista ruoka- ja ravintoturvan neuvostoa.

”Tuotanto ja kauppa ovat yhä keskittyneempiä, mikä tarkoittaa pitkiä kuljetuksia ja kalliita kustannuksia. Se taas lisää teollisesti tuotetun ja vähemmän terveellisen ruuan kulutusta kaupungeissa”, hän jatkaa.

Esimerkiksi Mato Grosson osavaltio Brasilian keskiosissa tuottaa valtavasti maissia ja soijaa, jotka menevät vientiin tai eläinten rehuksi. Alueen asukkaiden ruoka tuodaan viikoittain rekoilla Paranán osavaltiosta yli 2 000 kilometrin päästä, alueella kauppaketjua pitävä Pedro Kinfuku kertoo.

Takaisin nälkäkartalle?

Recinen mukaan tuotannon ja kulutuksen ajautuminen yhä etäämmäs toisistaan luo ongelmia. Se keskittää vaurautta, luo heikosti työtä ja lisää sosiaalista eriarvoisuutta. Luonto kärsii maatalouskemikaalien liikakäytöstä.

Brasilia pääsi vuonna 2014 pois YK:n pitämältä ”nälkäkartalta” muun muassa tehokkaiden kouluruokaohjelmien ja sosiaalitukien ansiosta. Nyt aliravitsemus ja lapsikuolleisuus nostavat uudelleen päätään sosiaaliohjelmien leikkausten, työttömyyden ja kansan köyhtymisen seurauksena, Recine valittaa.

”Samaan aikaan lihavuus yleistyy kaikissa ikäryhmissä. Sillä on suora yhteys heikkolaatuiseen ravintoon sekä ehkäisevien toimien – kuten tiettyjen tuotteiden saannin rajoittamisen – puutteeseen”, Recine selittää.

”Meidän on mietittävä uudelleen koko ruokajärjestelmä lähtien maaperästä ja siemenistä aina kulutuksen seurauksiin.”

Yhteydet poikki

Maatalouden ja luonnon välinen yhteys on katkennut, samoin tuotannon ja kulutuksen, Brasilian agroekologisen yhdistyksen varapuheenjohtaja Paulo Petersen kiteyttää.

Hänen mukaansa monokulttuurinen yhden kasvin viljely pyörii öljyn ja muiden ulkoa tuotujen tuotantopanosten varassa. Se pilaa ympäristöä ja aiheuttaa eroosiota sekä metsäkatoa toisin kuin perinteinen viljely, joka vaali maaperän ravinteita.

Pitkä jalostusketju erottaa ruuan tuotannon ja kulutuksen. Se tuottaa jätettä ja yhdenmukaistaa ruokailutottumukset epäterveellisiksi. Kytköksiä löytyy myös ilmastonmuutokseen, lajikirjon köyhtymiseen, maanomistuksen keskittymiseen ja suurten agribisnesyhtiöiden valtaan.

Petersenin mukaan tietoisuus nykylinjan tuhoisuudesta kasvaa eri puolilla maata, mutta suurtuottajien voima riittää estämään muutokset.

Valtaosa maatalouden luotoista, teknisestä tuesta ja maasta on keskittynyt harvalukuisille suurtuottajille. Heillä on myös parlamentissa niin vankka edustus, että se turvaa suotuisien lakien läpimenon, Petersen kertoo.

Valta on muutamalla tusinalla suurtuottajalla, vaikka 211 miljoonan asukkaan Brasiliassa on 4,4 miljoonaa perheviljelmää, jotka tuottavat yli puolet kaikesta ruuasta.

Maatalous ja kehitysmaat maatalousruoka Brasilia Suomen IPS

Lue myös

Kaksi miestä papulaatikoiden äärellä

”Hiljainen vallankumous” – Pienet ja keskisuuret yritykset tuottavat suurimman osan Afrikan ruuasta

Tuoreen raportin mukaan 64 prosenttia Afrikassa kulutetusta ruuasta on pienten tai keskisuurten yritysten tuottamaa. Usein naisten johtamat yritykset tarjoavat laajan kirjon palveluita kuljettamisesta ja logistiikasta lannoitteiden ja siementen viljelijöille myymiseen.
Paimenet ajavat karjaa Keniassa

Kuumuus tappaa karjaa Keniassa – Monilla alueilla kriittinen 1,5 asteen raja on jo ylitetty

Kenian kuivien ja puolikuvien alueiden karjan määrä on viime vuosikymmeninä laskenut neljänneksen. Syynä on suoraan lämpötilan nousu, joka vaatii viljelijöiltä uusia sopeutumiskeinoja.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Keltapaitainen nainen keltaista taustaa vasten

Neljäkymmentä vuotta vankeutta keskenmenosta – Ihmisoikeusloukkaukset, väkivalta ja köyhyys ajavat ihmisiä pakoon Keski-Amerikasta

Sillä aikaa kun elsalvadorilainen Maria Teresa Rivera istui vankilassa keskenmenon vuoksi, jengit uhkailivat hänen 9-vuotiasta poikaansa. Nyt he asuvat pakolaisina Ruotsissa. Keski-Amerikan siirtolaiskriisin taustalla on monimutkainen vyyhti historiallisia, taloudellisia ja suurvaltapolitiikkaan liittyviä syitä.
Ilmastoaktivisti Greta Thunberg kuulokkeet korvilla Euroopan parlamentin istunnossa

Amnestyn tärkein ihmisoikeuspalkinto ilmastoaktivisti Greta Thunbergille ja koululaisten ilmastoliikkeelle – ”Kaikkien on osallistuttava ilmastolakkoon”

Thunberg kannustaa kaikkia osallistumaan ilmastolakkoon, joka järjestetään syyskuun 20. ja 27. päivänä.
Mielenosoittajan kyltti, jossa lukee Boycott Brazilian Coffee, Soy, Timber - Stop Amazon Burning

Raportti: Rikollisverkostot kiihdyttävät Amazonin metsätuhoa ja hyökkäävät metsien suojelijoita vastaan

Paikallisilla yhteisöillä on tärkeä rooli laittomien hakkuiden estämisessä, mutta presidentti Jair Bolsonaron aikana heidän asemansa on heikentynyt, käy ilmi Human Rights Watchin raportista.
Pino Argentiina pesoja

Kehitysmaissa on meneillään kolmas suuri velkakriisi

Vuonna 2008 alkanut finanssikriisi saatiin katkaistua määrällisen kevennyksen ohjelmilla. Kehitysmaissa on kuitenkin käynnissä laaja velkakriisi, joka on suoraa seurausta finanssikriisin pelastustoimenpiteistä, kirjoittaa Suomen Attacin puheenjohtaja Omar El-Begawy.

Tuoreimmat

Amnestyn tärkein ihmisoikeuspalkinto ilmastoaktivisti Greta Thunbergille ja koululaisten ilmastoliikkeelle – ”Kaikkien on osallistuttava ilmastolakkoon”
Raportti: Rikollisverkostot kiihdyttävät Amazonin metsätuhoa ja hyökkäävät metsien suojelijoita vastaan
Aavikoituminen maksaa biljoonia vuosittain – ”Ongelma voidaan hoitaa pois päiväjärjestyksestä”
Nälkäisten määrä kasvanut Mosambikissa puoli vuotta sykloni Idain jälkeen – Ihmisiä pyörtyy pelloille ja ruuaksi etsitään villikasveja
Neljäkymmentä vuotta vankeutta keskenmenosta – Ihmisoikeusloukkaukset, väkivalta ja köyhyys ajavat ihmisiä pakoon Keski-Amerikasta
”Talouskasvun luominen vain lisäämällä kulutusta ei ole enää toteuttamiskelpoinen vaihtoehto” – Tutkijaryhmä vaatii nopeita keinoja kestävän kehityksen edistämiseksi
Yksityistä sektoria korostava kehityspolitiikka jatkuu myös tällä hallituskaudella – Kehitysministeri Ville Skinnari haluaa suomalaisyritykset Afrikan markkinoille
Uusi kampanja haluaa eroon mainosten stereotyyppisistä sukupuolirooleista – Myös suomalaisyrityksiä kannustetaan mukaan
Myanmarista paenneet rohingyat elävät välitilassa
”Sensuuri elää ja voi hyvin” – Uusi raportti paljastaa, että lehdistönvapautta polkevat maat soveltavat usein taitavasti uutta teknologiaa