Uutiset Maatalous ja kehitysmaat

Maatalouden keskittyminen vie tuotannon ja kulutuksen yhä kauemmas toisistaan Brasiliassa – ”järjestelmä on kestämätön”

Maailman suurimpiin maataloustuottajiin kuuluvassa Brasiliassa maatalouden ja luonnon välinen yhteys on katkennut. Seurauksena on vaurauden keskittymistä, sosiaalista eriarvoisuutta ja ympäristöongelmia, sanovat asiantuntijat.
Viljapelto
Brasilia kuuluu maailman suurimpiin maataloustuottajiin. (Kuva: Tiago Pádua / CC BY 2.0)

(IPS) -- Brasilia lukeutuu maailman suurimpiin maataloustuottajiin, mutta sen ruokaturvassa on aukkoja niin ruuan saatavuuden ja ravitsevuuden kuin luonnon kestokyvynkin kannalta.

Kuorma-autonkuljettajien viikon kestänyt lakko toukokuun lopulla paljasti järjestelmän heikkouden, sillä tuoretuotteet likimain katosivat suurkaupunkien kaupoista.

”Järjestelmä on kestämätön sosiaalisesti, taloudellisesti ja ympäristön kannalta”, sanoo Elisabetta Recine, joka opettaa ravitsemusta Brasilian yliopistossa ja johtaa kansallista ruoka- ja ravintoturvan neuvostoa.

”Tuotanto ja kauppa ovat yhä keskittyneempiä, mikä tarkoittaa pitkiä kuljetuksia ja kalliita kustannuksia. Se taas lisää teollisesti tuotetun ja vähemmän terveellisen ruuan kulutusta kaupungeissa”, hän jatkaa.

Esimerkiksi Mato Grosson osavaltio Brasilian keskiosissa tuottaa valtavasti maissia ja soijaa, jotka menevät vientiin tai eläinten rehuksi. Alueen asukkaiden ruoka tuodaan viikoittain rekoilla Paranán osavaltiosta yli 2 000 kilometrin päästä, alueella kauppaketjua pitävä Pedro Kinfuku kertoo.

Takaisin nälkäkartalle?

Recinen mukaan tuotannon ja kulutuksen ajautuminen yhä etäämmäs toisistaan luo ongelmia. Se keskittää vaurautta, luo heikosti työtä ja lisää sosiaalista eriarvoisuutta. Luonto kärsii maatalouskemikaalien liikakäytöstä.

Brasilia pääsi vuonna 2014 pois YK:n pitämältä ”nälkäkartalta” muun muassa tehokkaiden kouluruokaohjelmien ja sosiaalitukien ansiosta. Nyt aliravitsemus ja lapsikuolleisuus nostavat uudelleen päätään sosiaaliohjelmien leikkausten, työttömyyden ja kansan köyhtymisen seurauksena, Recine valittaa.

”Samaan aikaan lihavuus yleistyy kaikissa ikäryhmissä. Sillä on suora yhteys heikkolaatuiseen ravintoon sekä ehkäisevien toimien – kuten tiettyjen tuotteiden saannin rajoittamisen – puutteeseen”, Recine selittää.

”Meidän on mietittävä uudelleen koko ruokajärjestelmä lähtien maaperästä ja siemenistä aina kulutuksen seurauksiin.”

Yhteydet poikki

Maatalouden ja luonnon välinen yhteys on katkennut, samoin tuotannon ja kulutuksen, Brasilian agroekologisen yhdistyksen varapuheenjohtaja Paulo Petersen kiteyttää.

Hänen mukaansa monokulttuurinen yhden kasvin viljely pyörii öljyn ja muiden ulkoa tuotujen tuotantopanosten varassa. Se pilaa ympäristöä ja aiheuttaa eroosiota sekä metsäkatoa toisin kuin perinteinen viljely, joka vaali maaperän ravinteita.

Pitkä jalostusketju erottaa ruuan tuotannon ja kulutuksen. Se tuottaa jätettä ja yhdenmukaistaa ruokailutottumukset epäterveellisiksi. Kytköksiä löytyy myös ilmastonmuutokseen, lajikirjon köyhtymiseen, maanomistuksen keskittymiseen ja suurten agribisnesyhtiöiden valtaan.

Petersenin mukaan tietoisuus nykylinjan tuhoisuudesta kasvaa eri puolilla maata, mutta suurtuottajien voima riittää estämään muutokset.

Valtaosa maatalouden luotoista, teknisestä tuesta ja maasta on keskittynyt harvalukuisille suurtuottajille. Heillä on myös parlamentissa niin vankka edustus, että se turvaa suotuisien lakien läpimenon, Petersen kertoo.

Valta on muutamalla tusinalla suurtuottajalla, vaikka 211 miljoonan asukkaan Brasiliassa on 4,4 miljoonaa perheviljelmää, jotka tuottavat yli puolet kaikesta ruuasta.

Maatalous ja kehitysmaat maatalousruoka Brasilia Suomen IPS

Lue myös

Maissintähkiä sekä pussi maissinjyviä

Zimbabwessa taistellaan aliravitsemusta vastaan ruokakasveja rikastamalla – Kriitikoiden mukaan paikallinen ruokakulttuuri unohtuu

Zimbabwelainen start up -yritys ostaa paikallisilta viljelijöiltä rikastettuja ruokakasveja ja myy niitä eteenpäin. Tavoitteena on paitsi tehdä voittoa, myös taistella aliravitsemusta vastaan sekä voimaannuttaa viljelijöitä.
Nainen ja poika istuvat maassa, etualalla ruoka-annoksia.

Alkuperäiskansojen ruokakulttuuri on hyvä keino taistella ilmastokriisiä vastaan – Intian Meghalayassa villiruoka on arvossaan

Intian alkuperäiskansojen ruokaulttuurissa maata ja ruokakasveja hyödynnetään monipuolisesti aina villikasveja myöden. Ruokakulttuuria yritetään elvyttää nyt muun muassa Äiti Maa -maalaismarkkinoiden avulla.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Puolilähikuva naisesta

Tasapainoilu kahden kulttuurin välillä ei ole aina helppoa – Amina Mohamed on suomensomalialainen, ja monelle ulkopuoliselle se on ongelma

Suomalaiset maahanmuuttajavanhempien lapset elävät usein kahdessa hyvin erilaisessa kulttuurissa. Moni onnistuu yhdistämään kummankin maailman parhaat puolet, mutta yhteiskunta ei sitä aina ymmärrä. “Jotkut ihmiset määrittelevät minut asettamalla minut kulttuuriin, joka on tuntematon itsellenikin”, sanoo Amina Mohamed.
Hiekkarannalle istutettuja kasvintaimia ja merta

Merkittävä YK-linjaus: Ilmastokriisin takia turvaa hakeneiden karkottaminen voi rikkoa keskeistä ihmisoikeussopimusta

YK:n ihmisoikeuskomitean mukaan Uuden-Seelannin olisi pitänyt huomioida ilmastonmuutoksen vaikutukset, kun se päätti karkottaa kiribatilaisen Ioane Teitiotan. Ihmisoikeusjärjestö Amnesty Internationalin mukaan kyseessä on tärkeä ennakkopäätös.
Nainen puolilähikuvassa, taustalla Helsingin Kansalaistori

Helsinkiläinen Vishnu Vardhani ryhtyi toimeen kuultuaan Intian kansalaisuuslaista, joka uhkaa tehdä muslimeista kotimaattomia – ”En halua osallistua hallituksen brändityöhön”

Intian hindunationalistinen hallitus on aikeissa ottaa käyttöön uuden kansalaisuuslain, joka on johtanut protesteihin ympäri maailman. Kansalaisaktivisti Vishnu Vardhani järjesti mielenosoituksen Helsingissä ja pohtii nyt, voiko enää opettaa joogaa länsimaalaisille.
YK:n Länsi-Afrikan ja Sahelin toimiston johtaja  kirjoituspöydän takana

Yhdysvallat harkitsee vetäytymistä Länsi-Afrikasta – Asiantuntijat erimielisinä seurauksista

Osa asiantuntijoista uskoo, että Yhdysvaltain sotilaallinen vetäytyminen Länsi-Afrikan maista lisäisi terrorismin uhkaa. Osa taas on sitä mieltä, ettei vaikutus olisi kovinkaan merkittävä, sillä tähän mennessä sotilaat eivät ole saavuttaneet paikallisten luottamusta ja ovat jopa kärjistäneet kriisejä.
Eu:n lippuja suuren rakennuksen edustalla

EU:n kumppanuusneuvottelut Afrikan, Karibian ja Tyynenmeren alueen maiden kanssa etenevät hitaasti – Komissaari Jutta Urpilaiselta vaaditaan nyt diplomaattista taitoa

EU:n kansainvälisistä kumppanuuksista vastaavan komissaarin Jutta Urpilaisen (sd) pitäisi saada päätökseen kumppanuusneuvottelut, joita käydään unionin sekä Afrikan, Karibian ja Tyynenmeren alueen maiden välillä. Tehtävä on vaikea, sillä osapuolten intressit ovat hyvin erilaiset.

Tuoreimmat

Merkittävä YK-linjaus: Ilmastokriisin takia turvaa hakeneiden karkottaminen voi rikkoa keskeistä ihmisoikeussopimusta
Helsinkiläinen Vishnu Vardhani ryhtyi toimeen kuultuaan Intian kansalaisuuslaista, joka uhkaa tehdä muslimeista kotimaattomia – ”En halua osallistua hallituksen brändityöhön”
Yhdysvallat harkitsee vetäytymistä Länsi-Afrikasta – Asiantuntijat erimielisinä seurauksista
Ennusteet toteutuvat: Ennenäkemättömät 45 miljoonaa ihmistä eteläisessä Afrikassa on vakavassa ruokapulassa
Ammattitaitoa vähätellään, haastateltavat ahdistelevat – Kaksi toimittajaa kertoo, millaisia ongelmia naistoimittajat kohtaavat Meksikossa
YK huolissaan Kolumbiassa tapettujen ihmisoikeusaktivistien määrästä – Rauhansopimus loi tyhjiön, jonka täyttävät rikollisjengit
Tasapainoilu kahden kulttuurin välillä ei ole aina helppoa – Amina Mohamed on suomensomalialainen, ja monelle ulkopuoliselle se on ongelma
Miten nälkämaa-Suomesta tuli hyvinvointivaltio – Ja olisiko siitä esimerkiksi nykyisille kehitysmaille?
Lapsiavioliitoista päästään nykymenolla eroon vasta vajaan sadan vuoden päästä – Toisen asteen koulutus olisi tehokas lääke
Johtavat järjestöt boikotoivat G20-kokouksen järjestöfoorumia, jota johtaa tänä vuonna Saudi-Arabia – ”Farssimainen maineenpuhdistusyritys”

Luetuimmat

Akkuteollisuus ei pärjäisi ilman Kongon pahamaineisia kaivoksia – Koboltin eettisyyttä on vaikea varmistaa, sanoo kaivosalueella vieraillut suomalaistutkija
Lapsiavioliitoista päästään nykymenolla eroon vasta vajaan sadan vuoden päästä – Toisen asteen koulutus olisi tehokas lääke
Tutkimus: Ilmastonmuutos iskee rankimmin naisiin – Selviytymiskeinotkin lisäävät naisten taakkaa
Keski-Aasian jäätiköt sulavat, ja sen on huomannut myös maanviljelijä Kylych Bekeshov – Kirgisiassa harva voi kuitenkaan varautua ilmastonmuutokseen
Yli puolet apua tarvitsevista elää vain kymmenessä maassa – Järjestö listasi vuoden pahimmat humanitaariset kriisit
Helsinkiläinen Vishnu Vardhani ryhtyi toimeen kuultuaan Intian kansalaisuuslaista, joka uhkaa tehdä muslimeista kotimaattomia – ”En halua osallistua hallituksen brändityöhön”
Työttömyyttä on pidetty yhtenä syynä arabikevään mielenosoituksiin – Tuoreen tutkimuksen mukaan merkitystä on liioiteltu
Ilmastonmuutos ruokkii Boko Haramia Nigeriassa – Kuivuuden yleistyessä kiusaus liittyä ääriliikkeeseen kasvaa
Australian palot kasvattavat painetta muuttaa maan ilmastopolitiikkaa – ”Metsillä kestää vuosikymmeniä toipua”
YK huolissaan Kolumbiassa tapettujen ihmisoikeusaktivistien määrästä – Rauhansopimus loi tyhjiön, jonka täyttävät rikollisjengit