Uutiset Maatalous ja kehitysmaat

Maatalouden keskittyminen vie tuotannon ja kulutuksen yhä kauemmas toisistaan Brasiliassa – ”järjestelmä on kestämätön”

Maailman suurimpiin maataloustuottajiin kuuluvassa Brasiliassa maatalouden ja luonnon välinen yhteys on katkennut. Seurauksena on vaurauden keskittymistä, sosiaalista eriarvoisuutta ja ympäristöongelmia, sanovat asiantuntijat.
Viljapelto
Brasilia kuuluu maailman suurimpiin maataloustuottajiin. (Kuva: Tiago Pádua / CC BY 2.0)

(IPS) -- Brasilia lukeutuu maailman suurimpiin maataloustuottajiin, mutta sen ruokaturvassa on aukkoja niin ruuan saatavuuden ja ravitsevuuden kuin luonnon kestokyvynkin kannalta.

Kuorma-autonkuljettajien viikon kestänyt lakko toukokuun lopulla paljasti järjestelmän heikkouden, sillä tuoretuotteet likimain katosivat suurkaupunkien kaupoista.

”Järjestelmä on kestämätön sosiaalisesti, taloudellisesti ja ympäristön kannalta”, sanoo Elisabetta Recine, joka opettaa ravitsemusta Brasilian yliopistossa ja johtaa kansallista ruoka- ja ravintoturvan neuvostoa.

”Tuotanto ja kauppa ovat yhä keskittyneempiä, mikä tarkoittaa pitkiä kuljetuksia ja kalliita kustannuksia. Se taas lisää teollisesti tuotetun ja vähemmän terveellisen ruuan kulutusta kaupungeissa”, hän jatkaa.

Esimerkiksi Mato Grosson osavaltio Brasilian keskiosissa tuottaa valtavasti maissia ja soijaa, jotka menevät vientiin tai eläinten rehuksi. Alueen asukkaiden ruoka tuodaan viikoittain rekoilla Paranán osavaltiosta yli 2 000 kilometrin päästä, alueella kauppaketjua pitävä Pedro Kinfuku kertoo.

Takaisin nälkäkartalle?

Recinen mukaan tuotannon ja kulutuksen ajautuminen yhä etäämmäs toisistaan luo ongelmia. Se keskittää vaurautta, luo heikosti työtä ja lisää sosiaalista eriarvoisuutta. Luonto kärsii maatalouskemikaalien liikakäytöstä.

Brasilia pääsi vuonna 2014 pois YK:n pitämältä ”nälkäkartalta” muun muassa tehokkaiden kouluruokaohjelmien ja sosiaalitukien ansiosta. Nyt aliravitsemus ja lapsikuolleisuus nostavat uudelleen päätään sosiaaliohjelmien leikkausten, työttömyyden ja kansan köyhtymisen seurauksena, Recine valittaa.

”Samaan aikaan lihavuus yleistyy kaikissa ikäryhmissä. Sillä on suora yhteys heikkolaatuiseen ravintoon sekä ehkäisevien toimien – kuten tiettyjen tuotteiden saannin rajoittamisen – puutteeseen”, Recine selittää.

”Meidän on mietittävä uudelleen koko ruokajärjestelmä lähtien maaperästä ja siemenistä aina kulutuksen seurauksiin.”

Yhteydet poikki

Maatalouden ja luonnon välinen yhteys on katkennut, samoin tuotannon ja kulutuksen, Brasilian agroekologisen yhdistyksen varapuheenjohtaja Paulo Petersen kiteyttää.

Hänen mukaansa monokulttuurinen yhden kasvin viljely pyörii öljyn ja muiden ulkoa tuotujen tuotantopanosten varassa. Se pilaa ympäristöä ja aiheuttaa eroosiota sekä metsäkatoa toisin kuin perinteinen viljely, joka vaali maaperän ravinteita.

Pitkä jalostusketju erottaa ruuan tuotannon ja kulutuksen. Se tuottaa jätettä ja yhdenmukaistaa ruokailutottumukset epäterveellisiksi. Kytköksiä löytyy myös ilmastonmuutokseen, lajikirjon köyhtymiseen, maanomistuksen keskittymiseen ja suurten agribisnesyhtiöiden valtaan.

Petersenin mukaan tietoisuus nykylinjan tuhoisuudesta kasvaa eri puolilla maata, mutta suurtuottajien voima riittää estämään muutokset.

Valtaosa maatalouden luotoista, teknisestä tuesta ja maasta on keskittynyt harvalukuisille suurtuottajille. Heillä on myös parlamentissa niin vankka edustus, että se turvaa suotuisien lakien läpimenon, Petersen kertoo.

Valta on muutamalla tusinalla suurtuottajalla, vaikka 211 miljoonan asukkaan Brasiliassa on 4,4 miljoonaa perheviljelmää, jotka tuottavat yli puolet kaikesta ruuasta.

Maatalous ja kehitysmaat maatalousruoka Brasilia Suomen IPS

Lue myös

Mies kulkee pellolla syvää vakoa pitkin.

Elvyttävä maatalous pelastaa viljasatoja Keniassa – Luomuviljelyn perusperiaatteita toteuttavan tekniikan toivotaan johtavan eroon ruoka-avusta

Kenian Makuenin maakunnassa on aloitettu elvyttävän maatalouden kokeilu, jossa viljelijät kokeilevat esimerkkipalstojen avulla esimerkiksi pengertämistä ja viljelylajikkeiden vaihtelua. ”Olen ollut maanviljelijä monta vuotta, mutta milloinkaan en ole nähnyt yhtä tervettä satoa yhtä kuivana kasvukautena”, kertoo viljelijä Justus Kimeu.
Maissipeltoa Zimbabwessa

Maanviljelijä voisi olla tulevaisuuden ammatti Zimbabwessa, mutta nuorten on vaikea päästä alalle

Zimbabwen epäonnistuneen maatalousreformin jälkeen lainansaanti maanviljelyä varten on vaikeutunut. Etenkin nuorten on vaikea päästä alalle. ”Eivät kaikki nuoret viljelijät halua kasvattaa maissia. Me haluamme kokeilla jotain muutakin”, sanoo 27-vuotias viljelijä Lihle Moyo.
Naiset kuokkivat maata maissipellolla.

Ikuisuusongelma: miten saada kaikille riittävästi ruokaa? Uusi afrikkalais-eurooppalainen tutkimushanke etsii ratkaisua kaupunkien ”ruokalaboratorioiden” avulla

Suomen Luonnonvarakeskuksen koordinoimassa uudessa tutkimushankkeessa etsitään ratkaisuja ruokajärjestelmien ongelmiin kuudessa Afrikan maassa. Esimerkiksi Ugandassa muodostetaan viljelijöiden tuottajayhdistyksiä ja perustetaan maissin prosessointilaitos. Tutkijat uskovat, että ratkaisuja voidaan soveltaa laajemminkin.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Mielenosoittaja ja kyltti, jossa lukee Open the borders.

Kreikka pakottaa yhä laittomasti turvapaikanhakijoita takaisin Turkkiin – Väkivaltainen kohtelu voi täyttää jopa kidutuksen tunnusmerkit, sanovat ihmisoikeusasiantuntijat

Ihmisoikeusjärjestö Amnesty International on löytänyt uusia todisteita siitä, että Kreikka pakottaa siirtolaisia takaisin Turkkiin antamatta näille mahdollisuutta hakea turvapaikkaa. Samoja käytäntöjä on löydetty myös muualta Euroopasta. Järjestöt peräänkuuluttavat EU:lta toimia, sillä pohjimmiltaan sen siirtolaispolitiikka on ongelman taustalla.
Kyltti, jossa lukee Make eocide an international crime now.

Kansainvälinen asianajajatiimi loi ensimmäistä kertaa ”luonnontuhonnan” määritelmän – Tavoitteena määritellä ympäristötuho kansainvälisen tason rikokseksi

Kansainvälinen kampanja vaatii, että kansainvälinen rikostuomioistuin alkaisi tutkia kansanmurhien ja muiden vakavien rikosten lisäksi myös ympäristötuhoa. Nyt kampanjan lakitiimi on saanut valmiiksi ympäristötuhon määritelmän.
Traktori pellolla, taustalla kylä.

Tutkijat: Euroopan voisi ruokkia luomuviljelyllä vuonna 2050

Tuoreen tutkimuksen mukaan ympäristön huomioiva viljely on mahdollista, mutta se vaatii monenlaisia muutoksia, muun muassa eläinperäisten tuotteiden käytön vähentämistä.
Kahta nuorta naista esittävä seinämaalaus korkean talon seinässä.

Ensi viikolla järjestetään suurin feministinen kokoontuminen neljännesvuosisataan – Tavoitteena tasa-arvon takapakin estäminen

YK:n tasa-arvojärjestön, Meksikon ja Ranskan johtama Generation Equality -foorumi aloittaa viisivuotisen kampanjan, jonka tavoitteena on edistää sukupuolten tasa-arvoa muun muassa teknologia-alalla. Se on osittain vastareaktio populistiselle voimille, jotka ovat viime vuosina haastaneet tasa-arvoa, kertoo ulkoministeriön tasa-arvosuurlähettiläs Katri Viinikka.
Iranin lippuja

Kovaa kritiikkiä Iranin uudelle presidentille – Ihmisoikeusjärjestöjen mukaan Ebrahim Raisi oli mukana vuoden 1988 joukkoteloituksissa

Iranissa tapettiin tuhansia poliittisia vankeja vuonna 1988. Uutta presidenttiä on epäilty osallisuudesta tapahtumiin, mutta ketään ei ole rangaistu.

Tuoreimmat

Kansainvälinen asianajajatiimi loi ensimmäistä kertaa ”luonnontuhonnan” määritelmän – Tavoitteena määritellä ympäristötuho kansainvälisen tason rikokseksi
Kreikka pakottaa yhä laittomasti turvapaikanhakijoita takaisin Turkkiin – Väkivaltainen kohtelu voi täyttää jopa kidutuksen tunnusmerkit, sanovat ihmisoikeusasiantuntijat
Tutkijat: Euroopan voisi ruokkia luomuviljelyllä vuonna 2050
Ensi viikolla järjestetään suurin feministinen kokoontuminen neljännesvuosisataan – Tavoitteena tasa-arvon takapakin estäminen
Kovaa kritiikkiä Iranin uudelle presidentille – Ihmisoikeusjärjestöjen mukaan Ebrahim Raisi oli mukana vuoden 1988 joukkoteloituksissa
Energian kalleus edistää metsätuhoa Zimbabwessa – Halvan sähkön puutteessa turvaudutaan puuhiileen
Globaali ruokajärjestelmä tuottaa nälkäisiä ja uhkaa planeetan kantokykyä – Systeemin pitää muuttua, ja siihen voi vaikuttaa myös Suomi, summaa tuore raportti
Kuivuus voi olla seuraava pandemia, varoittaa YK-raportti – Ilmastonmuutos altistaa lisää useimpien maiden kuivuusriskiä lähivuosikymmeninä
Köyhyys on poliittista – Matti Kohosen missiona on taistella eriarvoisuutta vastaan talouspolitiikan keinoin
Lämpenevä merivesi tuhoaa koralleja El Salvadorissa ja vie samalla elinkeinon kalastajilta – ”Vesi on niin kuumaa, että se näyttää jo keitolta”

Luetuimmat

Suomen uudessa kehityspolitiikan selonteossa on hienoja periaatteita, mutta konkretia puuttuu, kritisoivat järjestöt – ”Voi jäädä rammaksi ankaksi”
Maailman piti päästä eroon lapsityöstä, mutta kehitys on kääntynyt jyrkkään alamäkeen – ”Intiassa kestää ainakin kymmenen vuotta päästä pandemiaa edeltävään tilanteeseen”
Kuivuus voi olla seuraava pandemia, varoittaa YK-raportti – Ilmastonmuutos altistaa lisää useimpien maiden kuivuusriskiä lähivuosikymmeninä
”Suomalaisten ei pitäisi ottaa demokratiaa itsestäänselvyytenä”, vetoaa kansalaisaktivismin veteraani Maina Kiai, joka seuraa huolestuneena koronan vaikutuksia ihmisoikeuksiin
Köyhyys on poliittista – Matti Kohosen missiona on taistella eriarvoisuutta vastaan talouspolitiikan keinoin
Kreikka pakottaa yhä laittomasti turvapaikanhakijoita takaisin Turkkiin – Väkivaltainen kohtelu voi täyttää jopa kidutuksen tunnusmerkit, sanovat ihmisoikeusasiantuntijat
Suomi on tuoreen selvityksen mukaan kestävän kehityksen kärkimaa – Koronapandemia käänsi globaalit trendit kuitenkin laskusuuntaan
Vuoden maailmanparantaja -palkinto vammaistyötä tukevalle Abilis-säätiölle – Pandemia teki järjestön tuesta aiempaakin kysytympää
Maailmassa on yhä vireillä 432 hiilikaivosprojektia, vaikka hiilestä pitäisi luopua, paljastaa tuore selvitys – aktiivisimpia Kiina ja Australia
Ensi viikolla järjestetään suurin feministinen kokoontuminen neljännesvuosisataan – Tavoitteena tasa-arvon takapakin estäminen