Uutiset Maatalous ja kehitysmaat

Maanviljelyksestä odotetaan Argentiinan talouden pelastajaa

Argentiinan talous räpiköi yhä taantumassa, mutta valtion tukitoimien ansiosta tärkeimmistä viljelykasveista odotetaan ennätyssatoja.
Viljavat vainiot kuluttavat yli 71 prosenttia Argentiinan käyttövedestä, laskee ympäristöjärjestö Green Cross Argentina. (Kuva: Patrick Burnett / IPS)

(IPS) -- Argentiinan talous räpiköi yhä taantumassa, mutta maataloudesta toivotaan sen pelastajaa. Valtion tukitoimien ansiosta tärkeimmistä viljelykasveista – soijasta, vehnästä ja maissista – odotetaan ennätyssatoja.

"Maata viljelevät argentiinalaiset pystyvät valloittamaan maailman supermarketit", vakuuttaa keskustaoikeistolainen presidentti Mauricio Macri.

Tultuaan valtaan joulukuussa 2015 hän ajo läpi merkittävät maataloutta tukevat päätökset. Maissilta ja vehnältä poistettiin 20:n ja 23:n prosentin vientiverot ja soijan vientivero laskettiin 35:stä 30 prosenttiin.

Macrin mukaan tuloksena on ollut se, että erilaisten maatalouskoneiden myynti kasvoi viime vuonna 25–80 prosenttia ja odotettavissa on 130 miljoonan tonnin ennätyssato.

Kolmannes työpaikoista

Maatalouden osuus 43 miljoonan asukkaan Argentiinan kansantuotteesta on 13 prosenttia, ja se tarjoaa suoraan tai välillisesti kolmanneksen työpaikoista.

Argentiinan tärkeimmät viljelykasvit ovat perinteisesti olleet maissi ja vehnä. Soija ajoi niiden ohi, kun geenimuunneltujen siementen käyttö sallittiin vuonna 1996. Nyt soijalla on yli puolet peltoalasta.

Kuluvalla kaudella soijan viljelyala on kuitenkin kutistunut 20,2 miljoonasta hehtaarista 19,2 miljoonaan, koska vehnän ja maissin kasvatusta on lisätty vientiverojen poistuttua. Maissilla on nyt 4,9 miljoonaa hehtaaria ja vehnällä 5,8.

Argentiinan kansantuote kutistui viime vuonna 2,3 prosenttia, eikä merkittävää elpymistä ole näköpiirissä tällekään vuodelle. Maatalouden vaikutuksia odotetaan mielenkiinnolla.

"Vaikutus on myönteinen. Hyvä sato nostaa maataloustuotteiden viennin ennätyslukemiin. Se kattaa 35–40 prosenttia viennistä ja tuo valtiolle yli neljän miljardia euron verotulot", analyytikko Gustavo López konsulttiyritys Agritrendistä arvioi.

Ei auta kaupunkilaisia

Suorakylvöä harjoittavien viljelijöiden yhdistyksen puheenjohtaja Pedro Vigneau kiittelee sitä, että soijan yksipuolinen valta-asema heikkenee uusien veropäätösten ansiosta ja vehnän sekä maissin viljely kannattaa taas.

"Se lisää mahdollisuuksia vuoroviljelyyn ja parantaa maata. Kannamme huolta ympäristöstä", hän vakuuttaa.

Agro-Tecein konsultti Sebastián Olivero toppuuttelee liikaa innostusta. "Maataloustuotteiden kansainvälinen hintataso on laskenut loistovuosista, mutta tuotantokustannukset ovat nousseet."

Argentiinan peso on jatkanut heikentymistään Yhdysvaltain dollariin nähden ja inflaatio ylti 40 prosenttiin viime vuonna.

"Argentiinalaisista 70 prosenttia asuu kaupungeissa eikä hyödy maatalouden kasvusta", entinen keskuspankin pääjohtaja ja oppositiopoliitikko Aldo Pignanelli huomauttaa.

Maatalous ja kehitysmaat maatalouspolitiikkatalous Argentiina Suomen IPS

Lue myös

Puita viljapellolla

Liialliset sateet uhkaavat Pakistanin viljasatoa – ”Koko vuoden kylvökiertomme on mennyt sekaisin”

Monen pakistanilaisviljelijän elanto on uhattunua pitkittyneiden talvisateiden takia. ”Ne alkavat tammikuussa eivätkä lopu ennen kuin huhtikuussa. Niiden jälkeen tulevat monsuunisateet kesä-heinäkuussa, joten pitempää kuivaa kautta ei enää ole ”, kertoo viljelijä Aamir Hayat Bhandara.
Kaksi aikuista ja kolme lasta keskustelee pellonlaidassa

Ilmastoälykäs maanviljelys mahdollistaa Mantfombi Msibin lastenlasten koulunkäynnin

Eswatinin hallituksen pilottiohjelmassa kannustetaan viljelijöitä ilmastoälykkäisiin maanviljelystekniikoihin. Ne ovat kohentaneet huomattavasti muun muassa Mantfombi Msibin elämänlaatua, sillä ne vapauttavat sekä aikaa että rahaa.
Kaksi nuorta miestä seisoo pellolla

Maatalousalan työvoimapula uhkaa Afrikkaa – Pienviljelijän keski-ikä on 60 vuotta

Afrikka voisi periaatteessa olla jopa ruokaomavarainen, mutta etenkään nuoria raskaana pidetty ala ei houkuttele. ”Meidän täytyy muuttaa tuo asenne ja saada heidät ymmärtämään, että maanviljely voi olla vaurauden, bisneksen ja mielihyvän lähde”, sanoo maatalousinstituutti IITA:n pääjohtaja Nteranya Sanginga.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Fight racism -kyltti rakennuksen edustalla

Podcast: Rasistinen nimittely vahingoittaa mielenterveyttä – ”Kuulemme sitä niin paljon, että luulemme sen olevan normaalia”, sanoo Fiona Musangamfura

63 prosenttia Suomen tummaihoisista on kokenut rasistista syrjintää. Se on tuttua Fiona Musangamfuralle, joka vei nimittelyn lopulta oikeuteen. Maahanmuuttajien terveysongelmista väitelleen Shadia Raskin mukaan terveyspalveluissa ei vielä ymmärretä syrjinnän terveysvaikutuksia. Kuuntele podcast!
Mustatukkainen nainen vihreässä paidassa ikkunan edessä

Podcast: ”Olen suomalainen kirjailija, joka kirjoittaa espanjaksi” – Roxana Crisólogo on julkaissut neljä runokirjaa, mutta ei voi hakea Suomen kirjailijaliiton jäsenyyttä

Suomessa muiden kuin suomeksi tai ruotsiksi kirjoittavien kirjailijoiden on vaikea saada tukea tai näkyvyyttä. Perulaissyntyinen runoilija Roxana Crisólogo perusti Sivuvalo-projektin, joka edistää maahanmuuttajakirjailijoiden asemaa Suomessa. Kuuntele podcast!
Kasvokuvia maalattuna valkoiseen seinään

Jemen pelkää koronavirusepidemiaa – ”Näissä oloissa on mahdotonta alkeellisimmallakaan tavalla suojautua tartunnalta”

Koronaviruksen vaikutusta on verrattu sotaan. Jemeniläisestä näkökulmasta rikkaat maat saavat nyt pienen vilahduksen siitä todellisuudesta, jossa maa on elänyt viimeiset viisi vuotta, kirjoittaa avustusjärjestö Oxfamin humanitaarinen työntekijä Abdul Mohammed.
Koululaisia pulpettien ääressä

Koronavirus on sulkenut suurimman osan maailman kouluista – Valmiiksi vaikeassa asemassa oleva kärsivät eniten

Koulujen sulkeminen vaikuttaa lähes 1,7 miljardin koululaiseen ja opiskelijaan. Koulutuksen lisäksi moni menettää myös kouluateriat.
Sininen muovipallo, jossa punaisia piikkejä

Koronavirus koettelee demokratiaa

Demokratian taantuminen vakiintuneissakin demokratioissa on ollut trendinä jo pidempään, ja koronaviruksen kaltainen kriisi voi osaltaan vauhdittaa kehitystä, kirjoittavat demokratiajärjestö Demon asiantuntijat Anna Juhola ja Jussi Kanner.

Tuoreimmat

Podcast: ”Olen suomalainen kirjailija, joka kirjoittaa espanjaksi” – Roxana Crisólogo on julkaissut neljä runokirjaa, mutta ei voi hakea Suomen kirjailijaliiton jäsenyyttä
Koronavirus on sulkenut suurimman osan maailman kouluista – Valmiiksi vaikeassa asemassa oleva kärsivät eniten
Tutkimus: Demokratiaa ei juuri käsitellä Euroopan opettajakoulutuksessa – Syynä on se, ettei demokratia ole aiemmin ollut uhattuna, sanoo lehtori Matti Rautiainen
Käsienpesu on tehokas tapa ehkäistä koronaa, mutta monille se ei ole mahdollista – Pakolaisapu aloitti hygieniakoulutukset Ugandan pakolaisasutusalueilla
Podcast: Rasistinen nimittely vahingoittaa mielenterveyttä – ”Kuulemme sitä niin paljon, että luulemme sen olevan normaalia”, sanoo Fiona Musangamfura
Kysely: Jemenin lapset kärsivät peloista ja masennuksesta – Koronavirus luo uusia uhkia
Liialliset sateet uhkaavat Pakistanin viljasatoa – ”Koko vuoden kylvökiertomme on mennyt sekaisin”
Hävikkiruokabisnes tuli jäädäkseen
Adolfo Vera ja Ahmad Hosseini ovat eri sukupolvien maahanmuuttajia Suomessa – ”Silloin juotiin aina kolme kuppia kahvia”
Naisten sukuelinten silpomien taustalla on sukupuolten epätasa-arvo, mutta edes vastustajat eivät aina ymmärrä sitä – Suomalainen väitöstutkimus peräänkuuluttaa juurisyihin puuttumista