Maan sisäisten pakolaisten määrä nousi huippulukemiin – Viime vuonna sääilmiöt ajoivat ihmisiä enemmän pakosalle kuin konfliktit | Maailma.net Hyppää pääsisältöön

Hae

Hae sivuilta

Maan sisäisten pakolaisten määrä nousi huippulukemiin – Viime vuonna sääilmiöt ajoivat ihmisiä enemmän pakosalle kuin konfliktit

Maan sisäisiä pakolaisia on jo kaksi kertaa enemmän kuin kansainvälisiä pakolaisia. Tuore raportti peräänkuuluttaa etenkin paikallisia ratkaisuja pakolaisuuden ehkäisemiseksi.

Lapsia keinumassa.

Muun muassa Etiopian Tigrayn konflikti lisäsi maan sisäistä pakolaisuutta vuonna 2020. Eniten ihmisiä ajoivat pakosalle kuitenkin luonnonkatastrofit. Kuva: Zerihun Sewunet / UNICEF Ethiopia / CC BY-NC-ND 2.0.

Viime vuoden aikana tilastoitiin 40,5 miljoonaa tapausta, joissa ihmiset joutuivat lähtemään kodistaan luonnonkatastrofin tai konfliktin vuoksi. Määrä on suurempi kuin vuosikymmeneen, selviää kansainvälisten pakolaisjärjestöjen tuoreesta raportista.

Suurin osa, noin 31 miljoonaa tapausta, liittyi luonnonkatastrofeihin. Syynä olivat esimerkiksi Amerikan, Etelä- ja Itä-Aasian ja Tyynenmeren alueen aktiiviset syklonikaudet sekä pitkät sadekaudet Lähi-idässä ja Saharan eteläpuolisessa Afrikassa.

Pelkästään viime keväänä riehunut sykloni Amphan ajoi viisi miljoonaa ihmistä kodeistaan Bangladeshissa, Bhutanissa, Intiassa ja Myanmarissa.

”On erityisen huolestuttavaa, että nämä korkeat luvut raportoitiin koronapandemian aikana, jolloin liikkumisrajoitukset estivät datan keräämistä ja harvempi ihminen hakeutui hätäsuojiin tartunnan pelossa”, huomauttaa sveitsiläisen IDMC-tutkimuskeskuksen johtaja Alexandra Bilak tiedotteessa.

Vuosittain julkaistavan raportin teemana oli tänä vuonna ilmastonmuutos. Vaikka nousevat lämpötilat kiihdyttävät äärimmäisiä sääilmiöitä, myös muut ilmiöt vaikuttavat pakolaisuuteen. Dataa tarvitaan lisää, jotta suora yhteys ilmastonmuutoksen ja pakolaisriskin välillä voidaan osoittaa, raportissa todetaan.

Maan sisäistä pakolaisuutta tilastoidaan raportissa kahdella tavalla: 40,5 miljoonaa viittaa kaikkiin vuonna 2020 tapahtuneisiin maan sisäisiin pakenemisiin, myös silloin, kun pakeneminen on toistuvaa.

Lisäksi lasketaan, kuinka monta ihmistä yhteensä oli vuoden 2020 lopulla maan sisäisenä pakolaisena, mukaan lukien ne, jotka ovat paenneet aiempina vuosina mutta eivät ole kyenneet palaamaan koteihinsa. Heitä oli viime vuoden lopulla 55 miljoonaa, joista suurin osa oli paennut konflikteja.

Raportin mukaan kärjistynyt väkivalta ja ääriryhmien leviäminen Etiopiassa, Mosambikissa ja Burkina Fasossa pahensivat viime vuonna maailman nopeimmin kasvavia pakolaiskriisejä. Myös pitkäaikaisemmat konfliktit, kuten Kongon demokraattisen tasavallan, Syyrian ja Afganistanin, konfliktit, näkyvät tilastoissa.

Maan sisäisten pakolaisten määrä on kasvanut vuosittain tasaisesti jo yli vuosikymmenen ajan, ja heitä on noin kaksi kertaa enemmän kuin kansainvälisiä pakolaisia.

Raportin mukaan monet maat ovat kuitenkin alkaneet puuttua ongelmaan esimerkiksi tekemällä ihmisten uudelleensijoittamisesta suunnitellumpaa ja panostamalla yhteisöpohjaisiin pakolaisuuden ehkäisymalleihin.

”Nykypäivän pakolaiskriisit nousevat monista toisiinsa kietoutuvista tekijöistä, kuten ilmasto- ja ympäristömuutoksesta, pitkittyneistä konflikteista ja poliittisesta epävakaudesta. Maailmassa, jonka koronapandemia on tehnyt hauraammaksi, kestävä poliittinen tahto ja investointi paikallisiin ratkaisuihin on tärkeämpää kuin koskaan”, Bilak muistuttaa.

Lisää uusi kommentti