Uutiset Koulutus kehitysmaissa

Maailmanpankki haluaa eroon ”oppimisköyhyydestä” – Yli puolet kehittyvien maiden koululaisista ei osaa lukea kunnolla

Maailmanpankin mukaan opetusjärjestelmiä on uudistettava merkittävästi, jotta oppimisen laatu paranisi. Ongelma ei ratkea nopeasti, mutta muun muassa Kenian, Egyptin ja Vietnamin esimerkit ovat myönteisiä.
Koululaisia pulpettien ääressä
Koululaisia luokkahuoneessa Gaossa Malissa vuonna 2014. (Kuva: Marco Dormino / United Nations Photo / CC BY-NC-ND 2.0)

Maailmanpankki on asettanut uuden tavoitteen niin sanotun oppimisköyhyyden puolittamiseksi vuoteen 2030 mennessä.

Oppimisköyhyydellä tarkoitetaan tilannetta, jossa 10-vuotias ei pysty lukemaan ja ymmärtämään yksinkertaista tarinaa. Maailmanpankin arvion mukaan tällaisia lapsia on matalan tulotason ja keskitulotason maissa noin 53 prosenttia alakoulunsa päättävistä lapsista.

Köyhimmissä maissa osuus on peräti 80 prosenttia.

”Tiedämme, että koulutus on kriittinen tekijä mahdollisuuksien tasa-arvon luomisessa. Monet maat ovat lähes poistaneet oppimisköyhyyden. Mutta joissakin muissa se on uskomattoman korkealla ja asettaa monien lasten tulevaisuuden vaaraan. Tätä on moraalisesti ja taloudellisesti mahdotonta hyväksyä”, sanoo Maailmanpankin inhimillisen kehityksen varajohtaja Annette Dixon tiedotteessa.

Huoli ei ole uusi. Viime vuosina kansainvälinen yhteisö on keskustellut siitä, että koulussa ei opita riittävästi, vaikka noin 90 prosenttia maailman lapsista aloittaa koulun. Esimerkiksi YK:n tiede-, kasvatus- ja kulttuurijärjestö Unescon vuonna 2017 ilmestyneen raportin mukaan kehitysmaissa 617 miljoonaa lasta ei saa peruskoulussa edes alkeistason luku- ja laskutaitoa.

YK:n kestävän kehityksen tavoitteisiin kuuluu laadukkaan koulutuksen takaaminen kaikille vuoteen 2030 mennessä. Maailmanpankin mukaan monissa maissa oppimisköyhyydestä ei kuitenkaan siihen mennessä päästä eroon, vaikka ponnistelut nopeutettaisiin korkeimmilleen 20 vuoteen.

Sen mukaan puolittaminen on kuitenkin mahdollista. Se on määritellyt kolme osa-aluetta, joiden avulla kehittyviä maita aiotaan tukea oppimisen laadun parantamisessa. Toimenpiteisiin kuuluu esimerkiksi lukutaito-opetuksen parantaminen, opettajien koulutus, lasten opettaminen näiden äidinkielellä, luokkahuoneiden varustelu oppimisen helpottamiseksi ja turvalliset koulut. Oppimistuloksia on myös mitattava.

Hyviä esimerkkejä on Maailmanpankin mukaan jo olemassa. Esimerkiksi Keniassa on hyödynnetty teknologiaa opettajankoulutuksessa. Egyptissä on muutettu opetussuunnitelmaa niin, että opiskelijoita arvioidaan läpi vuoden ja arvioinnissa keskitytään oppimiseen, ei pelkästään opintosuorituksiin. Vietnamissa oppikirjojen saatavuus on lähes universaalia ja opettajien ja oppilaiden poissaoloaste alhainen.

Laadun lisäksi myös määrässä on yhä tehtävää. Noin 260 miljoonaa lasta ei käy koulua lainkaan. Koulua käymättömien lasten määrän väheneminen on viime vuosina pysähtynyt muun muassa konfliktien vuoksi.

Koulutus kehitysmaissa kehityskoulutuslapset

Lue myös

Nuori kasvomaskilla suojautunut nainen tietokoneen ääressä.

Raportti: Kaksi kolmasosaa köyhistä maista on leikannut koulutusbudjettiaan koronapandemian aikana – Koulutuksen epätasa-arvo uhkaa syventyä

Jo ennen koronapandemiaa rikkaat maat käyttivät noin 177 kertaa enemmän rahaa koulutukseen oppilasta kohti kuin matalan tulotason maat. Nyt kuilu uhkaa leventyä, käy ilmi Maailmanpankin ja Unescon raportista.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Nainen kyykyssä kirjoittamassa lehtiöön.

Alakastisia ja entisiä maaorjia syrjitään koronakaranteenissakin – Pandemia on syventänyt eriarvoisuutta Nepalissa

Koronapandemia on kurittanut Nepalissa etenkin entisiä maaorjia, joista monet ovat myös alakastisia. Moni menetti työnsä ja kärsii nälästä. Karanteeniolosuhteissakin heidät on eristetty muusta väestöstä, kertoo järjestötyöntekijä Hari Singh Bohora.
Sairaanhoitaja ja potilas kirjoituspöydän ääressä.

YK-raportti: Naisten kehollinen itsemääräämisoikeus ei toteudu – Miljoonat eivät saa päättää seksistä tai voi käyttää ehkäisyä

57 maata kattavan tutkimuksen mukaan yli puolella naisista ei ole täyttä kehollista itsemääräämisoikeutta. Sen pitäisi järkyttää meitä kaikkia, sanoo YK:n väestörahasto Unfpan pääjohtaja Natalia Kanem.
Käsienpesua kanisterista tulevan veden avulla.

Koronapandemia avasi avunantajien kukkaronnyörit – Kehitysapu nousi viime vuonna ennätyslukemiin

OECD:n tilastojen mukaan rikkaat maat kasvattivat viime vuonna kehitysapuaan muun muassa koronapandemian takia. Toisaalta summa vastaa vain prosenttia siitä, mitä ne ovat ohjanneet oman taloutensa elvyttämiseen.
Vuohia kumartuneina juomaan kaukalosta.

Somaliaa uhkaa uusi katastrofi – Suurin osa maasta kärsii kuivuudesta, joka on ajanut lyhyessä ajassa 116 000 ihmistä kodeistaan

Somaliassa on jälleen saatu keskimääräistä vähemmän sadetta. Veden hinta on noussut nopeasti ja karja joutuu etsimään laidunmaata yhä kauempaa. Pelkona on täysi katastrofi, sillä aiempien vuosien kuivuus- ja tulvakaudet, koronakriisi ja satoa tuhoavien aavikkokulkusirkkojen epidemia on vienyt monet jo valmiiksi äärirajoille.
Musta hijab-huivi mallinuken päässä.

Ranskan uusi huivikielto uhkaa uskonnonvapautta globaalisti

Ranskan senaatin edustajat ovat äänestäneet uuden, muslimien pukeutumista rajoittavan lain puolesta. Taustalla on ajatus siitä, että naiset saisivat pukeutua miten haluavat ilman miesten pakottamista. Tämä periaate kuitenkin olettaa jo itsessään naisten ja tyttöjen olevan voimattomia miestensä edessä, mikä puolestaan taistelee tasa-arvoa vastaan, kirjoittavat Salaado ja Faisa Qasim.

Tuoreimmat

YK-raportti: Naisten kehollinen itsemääräämisoikeus ei toteudu – Miljoonat eivät saa päättää seksistä tai voi käyttää ehkäisyä
Koronapandemia avasi avunantajien kukkaronnyörit – Kehitysapu nousi viime vuonna ennätyslukemiin
Somaliaa uhkaa uusi katastrofi – Suurin osa maasta kärsii kuivuudesta, joka on ajanut lyhyessä ajassa 116 000 ihmistä kodeistaan
Turkulainen Ali Reza Heidari sai Suomesta oleskeluluvan – Lähes 30 000 ihmistä vedonnut käännytystä vastaan
Koronavuosi hidasti monia kielteisiä ilmiöitä, mutta trooppista metsää menetettiin aiempaa enemmän – Elvytystoimet voivat aiheuttaa paineita hävittää metsää lisää, varoittaa tutkija
Länsimaisilta brändeiltä vaaditaan vastuunottoa koronan takia maksamatta jääneistä vaatetyöläisten palkoista – Erorahojen kustannukset olisivat vain 10 senttiä per t-paita
Alakastisia ja entisiä maaorjia syrjitään koronakaranteenissakin – Pandemia on syventänyt eriarvoisuutta Nepalissa
Amnesty: Koronapandemia on syventänyt eriarvoisuutta ja tarjonnut verukkeita polkea ihmisoikeuksia – ”Myös Suomessa korona on tehnyt rakenteellisen epätasa-arvon näkyväksi”
Satoja ihmisiä kadonnut Myanmarissa vallankaappauksen jälkeen – Perheet odottavat tietoa läheisistään ja pelkäävät pahinta
Intian ihmiskauppiaat toimittavat lapsityöläisiä korupajoihin ja tehtaisiin – Köyhyys saa perheet uskomaan huijarien lupauksiin

Luetuimmat

Alakastisia ja entisiä maaorjia syrjitään koronakaranteenissakin – Pandemia on syventänyt eriarvoisuutta Nepalissa
Turkulainen Ali Reza Heidari sai Suomesta oleskeluluvan – Lähes 30 000 ihmistä vedonnut käännytystä vastaan
Akkuteollisuus ei pärjäisi ilman Kongon pahamaineisia kaivoksia – Koboltin eettisyyttä on vaikea varmistaa, sanoo kaivosalueella vieraillut suomalaistutkija
Intian ihmiskauppiaat toimittavat lapsityöläisiä korupajoihin ja tehtaisiin – Köyhyys saa perheet uskomaan huijarien lupauksiin
Länsimaisilta brändeiltä vaaditaan vastuunottoa koronan takia maksamatta jääneistä vaatetyöläisten palkoista – Erorahojen kustannukset olisivat vain 10 senttiä per t-paita
Amnesty: Koronapandemia on syventänyt eriarvoisuutta ja tarjonnut verukkeita polkea ihmisoikeuksia – ”Myös Suomessa korona on tehnyt rakenteellisen epätasa-arvon näkyväksi”
Satoja ihmisiä kadonnut Myanmarissa vallankaappauksen jälkeen – Perheet odottavat tietoa läheisistään ja pelkäävät pahinta
Alkuperäiskansat ovat parhaita metsänvartijoita, osoittaa tuore raportti – Latinalaisen Amerikan kollektiivisilla mailla metsä katoaa hitaammin kuin muualla
Koronavuosi hidasti monia kielteisiä ilmiöitä, mutta trooppista metsää menetettiin aiempaa enemmän – Elvytystoimet voivat aiheuttaa paineita hävittää metsää lisää, varoittaa tutkija
Talvesta on tulossa kova syyrialaispakolaisille – Tulvat, sateet ja jääkylmä sää kurittavat huterissa suojissa eläviä