Uutiset Koulutus kehitysmaissa

Maailmanpankki haluaa eroon ”oppimisköyhyydestä” – Yli puolet kehittyvien maiden koululaisista ei osaa lukea kunnolla

Maailmanpankin mukaan opetusjärjestelmiä on uudistettava merkittävästi, jotta oppimisen laatu paranisi. Ongelma ei ratkea nopeasti, mutta muun muassa Kenian, Egyptin ja Vietnamin esimerkit ovat myönteisiä.
Koululaisia pulpettien ääressä
Koululaisia luokkahuoneessa Gaossa Malissa vuonna 2014. (Kuva: Marco Dormino / United Nations Photo / CC BY-NC-ND 2.0)

Maailmanpankki on asettanut uuden tavoitteen niin sanotun oppimisköyhyyden puolittamiseksi vuoteen 2030 mennessä.

Oppimisköyhyydellä tarkoitetaan tilannetta, jossa 10-vuotias ei pysty lukemaan ja ymmärtämään yksinkertaista tarinaa. Maailmanpankin arvion mukaan tällaisia lapsia on matalan tulotason ja keskitulotason maissa noin 53 prosenttia alakoulunsa päättävistä lapsista.

Köyhimmissä maissa osuus on peräti 80 prosenttia.

”Tiedämme, että koulutus on kriittinen tekijä mahdollisuuksien tasa-arvon luomisessa. Monet maat ovat lähes poistaneet oppimisköyhyyden. Mutta joissakin muissa se on uskomattoman korkealla ja asettaa monien lasten tulevaisuuden vaaraan. Tätä on moraalisesti ja taloudellisesti mahdotonta hyväksyä”, sanoo Maailmanpankin inhimillisen kehityksen varajohtaja Annette Dixon tiedotteessa.

Huoli ei ole uusi. Viime vuosina kansainvälinen yhteisö on keskustellut siitä, että koulussa ei opita riittävästi, vaikka noin 90 prosenttia maailman lapsista aloittaa koulun. Esimerkiksi YK:n tiede-, kasvatus- ja kulttuurijärjestö Unescon vuonna 2017 ilmestyneen raportin mukaan kehitysmaissa 617 miljoonaa lasta ei saa peruskoulussa edes alkeistason luku- ja laskutaitoa.

YK:n kestävän kehityksen tavoitteisiin kuuluu laadukkaan koulutuksen takaaminen kaikille vuoteen 2030 mennessä. Maailmanpankin mukaan monissa maissa oppimisköyhyydestä ei kuitenkaan siihen mennessä päästä eroon, vaikka ponnistelut nopeutettaisiin korkeimmilleen 20 vuoteen.

Sen mukaan puolittaminen on kuitenkin mahdollista. Se on määritellyt kolme osa-aluetta, joiden avulla kehittyviä maita aiotaan tukea oppimisen laadun parantamisessa. Toimenpiteisiin kuuluu esimerkiksi lukutaito-opetuksen parantaminen, opettajien koulutus, lasten opettaminen näiden äidinkielellä, luokkahuoneiden varustelu oppimisen helpottamiseksi ja turvalliset koulut. Oppimistuloksia on myös mitattava.

Hyviä esimerkkejä on Maailmanpankin mukaan jo olemassa. Esimerkiksi Keniassa on hyödynnetty teknologiaa opettajankoulutuksessa. Egyptissä on muutettu opetussuunnitelmaa niin, että opiskelijoita arvioidaan läpi vuoden ja arvioinnissa keskitytään oppimiseen, ei pelkästään opintosuorituksiin. Vietnamissa oppikirjojen saatavuus on lähes universaalia ja opettajien ja oppilaiden poissaoloaste alhainen.

Laadun lisäksi myös määrässä on yhä tehtävää. Noin 260 miljoonaa lasta ei käy koulua lainkaan. Koulua käymättömien lasten määrän väheneminen on viime vuosina pysähtynyt muun muassa konfliktien vuoksi.

Koulutus kehitysmaissa kehityskoulutuslapset

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Nainen värjää toisen naisen tukkaa

Brasiliassa ihonväri on politiikkaa, mutta elokuvaohjaaja Tai Linhares ei tiedä, onko hän musta vai valkoinen

Tai Linharesin syntymätodistuksessa lukee ”valkoinen”, mutta hän on jotain muutakin. ”En ole osa sitä etuoikeutettua kulttuurista ja sosiaalista valkoisuutta, jonka osaksi pääsee, jos syntyy ihonväriltään valkoisena, oikeanlaisten hiusten kanssa”, hän sanoo. Linharesin lyhytelokuva käsittelee identiteetin etsintää mustan ja valkoisen välimaastossa.
Nainen lattialla käsin kudotun maton päällä

Satavuotias Afganistan on maailman vaarallisin maa – Dokumenttiteatteriesitys jäljittää pakolaisuuden syitä

Afganistan 100 – the years of interdependence -dokumenttiteatteriesitys kuvaa väkevästi Afganistanin nykyhetkeä ja historiaa. Suomessa vierailleen Kabulin yliopiston dekaanin Jawida Ahmadin mukaan afganistanilaiset haluavat rauhaa enemmän kuin mitään muuta.
Valkoisiin haalareihin pukeutuneita ihmisiä pilvenpiirtäjän edessä

Raportti: Asefirmat kehittävät jo tappajarobotteja – ”Autonomiset aseet ovat siirtymässä sci-fistä todellisuuteen”

Autonomisten aseiden uhka kasvaa, sillä yhä useammat valtiot ovat lisänneet niiden kehittelyä viime vuosina, selviää PAX-rauhanjärjestön tutkimuksesta. Kyselytutkimuksen mukaan muun muassa suomalaisista suurin osa kannattaa niiden kieltämistä.
Kansainvälisen tuomioistuimen rakennus Haagissa Hollannissa

Gambia vei Myanmarin kansainväliseen oikeuteen rohingyojen kansanmurhasta

Vastikään diktatuurista päässyt Gambia syyttää Myanmaria rohingyojen kansanmurhasta. Kansainvälisellä tuomioistuimella ei ole valtuuksia valvoa päätöksensä toteuttamista, mutta tuomio tahraisi Myanmarin kansainvälistä mainetta.