Uutiset Koulutus kehitysmaissa

Maailmanpankki haluaa eroon ”oppimisköyhyydestä” – Yli puolet kehittyvien maiden koululaisista ei osaa lukea kunnolla

Maailmanpankin mukaan opetusjärjestelmiä on uudistettava merkittävästi, jotta oppimisen laatu paranisi. Ongelma ei ratkea nopeasti, mutta muun muassa Kenian, Egyptin ja Vietnamin esimerkit ovat myönteisiä.
Koululaisia pulpettien ääressä
Koululaisia luokkahuoneessa Gaossa Malissa vuonna 2014. (Kuva: Marco Dormino / United Nations Photo / CC BY-NC-ND 2.0)

Maailmanpankki on asettanut uuden tavoitteen niin sanotun oppimisköyhyyden puolittamiseksi vuoteen 2030 mennessä.

Oppimisköyhyydellä tarkoitetaan tilannetta, jossa 10-vuotias ei pysty lukemaan ja ymmärtämään yksinkertaista tarinaa. Maailmanpankin arvion mukaan tällaisia lapsia on matalan tulotason ja keskitulotason maissa noin 53 prosenttia alakoulunsa päättävistä lapsista.

Köyhimmissä maissa osuus on peräti 80 prosenttia.

”Tiedämme, että koulutus on kriittinen tekijä mahdollisuuksien tasa-arvon luomisessa. Monet maat ovat lähes poistaneet oppimisköyhyyden. Mutta joissakin muissa se on uskomattoman korkealla ja asettaa monien lasten tulevaisuuden vaaraan. Tätä on moraalisesti ja taloudellisesti mahdotonta hyväksyä”, sanoo Maailmanpankin inhimillisen kehityksen varajohtaja Annette Dixon tiedotteessa.

Huoli ei ole uusi. Viime vuosina kansainvälinen yhteisö on keskustellut siitä, että koulussa ei opita riittävästi, vaikka noin 90 prosenttia maailman lapsista aloittaa koulun. Esimerkiksi YK:n tiede-, kasvatus- ja kulttuurijärjestö Unescon vuonna 2017 ilmestyneen raportin mukaan kehitysmaissa 617 miljoonaa lasta ei saa peruskoulussa edes alkeistason luku- ja laskutaitoa.

YK:n kestävän kehityksen tavoitteisiin kuuluu laadukkaan koulutuksen takaaminen kaikille vuoteen 2030 mennessä. Maailmanpankin mukaan monissa maissa oppimisköyhyydestä ei kuitenkaan siihen mennessä päästä eroon, vaikka ponnistelut nopeutettaisiin korkeimmilleen 20 vuoteen.

Sen mukaan puolittaminen on kuitenkin mahdollista. Se on määritellyt kolme osa-aluetta, joiden avulla kehittyviä maita aiotaan tukea oppimisen laadun parantamisessa. Toimenpiteisiin kuuluu esimerkiksi lukutaito-opetuksen parantaminen, opettajien koulutus, lasten opettaminen näiden äidinkielellä, luokkahuoneiden varustelu oppimisen helpottamiseksi ja turvalliset koulut. Oppimistuloksia on myös mitattava.

Hyviä esimerkkejä on Maailmanpankin mukaan jo olemassa. Esimerkiksi Keniassa on hyödynnetty teknologiaa opettajankoulutuksessa. Egyptissä on muutettu opetussuunnitelmaa niin, että opiskelijoita arvioidaan läpi vuoden ja arvioinnissa keskitytään oppimiseen, ei pelkästään opintosuorituksiin. Vietnamissa oppikirjojen saatavuus on lähes universaalia ja opettajien ja oppilaiden poissaoloaste alhainen.

Laadun lisäksi myös määrässä on yhä tehtävää. Noin 260 miljoonaa lasta ei käy koulua lainkaan. Koulua käymättömien lasten määrän väheneminen on viime vuosina pysähtynyt muun muassa konfliktien vuoksi.

Koulutus kehitysmaissa kehityskoulutuslapset

Lue myös

Poika istuu kynä ja lehtiö kädessä pieni taskuradio korvallaan.

Koronavirus on vauhdittanut etäoppimista myös kehittyvissä maissa – Moni kuitenkin putosi kyydistä, eivätkä kaikki pääse enää takaisin

Noin 1,6 miljardia opiskelijaa ja koululaista joutui keväällä jäämään pois koulusta koronaviruksen takia. Esimerkiksi Kenia ja Uganda käärivät hihansa digi- ja etäopetuksen lisäämiseksi, mutta nyt pelkona on eriarvoisuuden kasvu. ”Jo valmiiksi jäljessä olevat jäävät vielä enemmän jälkeen”, sanoo Fingon asiantuntija Peter Njuguna.
Sateenkaarikuva ikkunassa ja tekstit "Everything is going to be allright", "Andra tutto bene" sekä "Tout ira bien".

YK-raportti: Koronavirus voi lisätä lapsikuolleisuutta sadoilla tuhansilla – Pandemian vaikutukset lapsiin voivat olla tuhoisammat kuin itse virus

Lapsikuolleisuuden vähentämisessä viime vuosina saavutettu edistys voi tuhoutua koronaviruksen takia, varoittaa tuore raportti. Myös lasten oppiminen on vaarassa: puolet etäopetuksessa olevista lapsista ei voi käyttää tietokonetta.
Kaksi tyttöä kyykyssä pesemässä astioita ulkona

Koronapandemia uhkaa etenkin tyttöjen koulutusta – Ebolasta opittiin, että koulunkäynti voi päättyä lopullisesti

Ebolaepidemia lisäsi lapsiavioliittoja ja seksuaalista hyväksikäyttöä. Äidiksi tulon jälkeen moni tyttö ei enää palannut kouluun. Koronapandemian vaikutukset voivat olla samanlaiset, varoittaa lastenoikeusjärjestö Plan International.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Poika istuu kynä ja lehtiö kädessä pieni taskuradio korvallaan.

Koronavirus on vauhdittanut etäoppimista myös kehittyvissä maissa – Moni kuitenkin putosi kyydistä, eivätkä kaikki pääse enää takaisin

Noin 1,6 miljardia opiskelijaa ja koululaista joutui keväällä jäämään pois koulusta koronaviruksen takia. Esimerkiksi Kenia ja Uganda käärivät hihansa digi- ja etäopetuksen lisäämiseksi, mutta nyt pelkona on eriarvoisuuden kasvu. ”Jo valmiiksi jäljessä olevat jäävät vielä enemmän jälkeen”, sanoo Fingon asiantuntija Peter Njuguna.
Puolilähikuva naisesta

Keniassa naispoliitikko joutuu sietämään julkisia nöyryytyksiä ja väkivallalla uhkailua – Korona hidastaa tasa-arvokehitystä entisestään

Keniassa naisia suljetaan ulos poliittisesta päätöksenteosta pitämällä kokouksia öisin ja päättämällä asioista ”poikien klubeissa”, sanoo Nairobin maakuntakokouksen entinen edustaja Asha Abdi. Koronan vuoksi politiikan tasa-arvoon tähtäävät aloitteet ovat jääneet taka-alalle.
Syyrian lippu kahden muun lipun välissä.

Luoteis-Syyriassa vahvistettu ensimmäinen koronavirustapaus – ”Koronavirus tulee leviämään pakolaisleireillä kulovalkean tavoin”

Luoteis-Syyriassa elää noin 4,2 miljoonaa ihmistä, joista monet pakolaisia. Jos virus leviää, esimerkiksi vanhuksilla ja kroonisia tauteja sairastavilla on vain pienet mahdollisuudet selvitä, varoittaa terveysjärjestö UOSSM.
Nainen puolilähikuvassa piikkilangalla varustetun betoniaidan edessä.

Siviilikriisinhallinta tukee konfliktista toipuvia maita vankemman tulevaisuuden rakentamisessa

Sisäministeriön alaisuudessa toimiva Kriisinhallintakeskus lähettää asiantuntijoita siviilikriisinhallintatehtäviin maailmalle. Koulutusasiantuntija Sari Rautarinta on ollut komennuksella Sudanissa, Afganistanissa ja Ukrainassa. Työ on pitkäjänteistä, ja sen merkitys on nähtävissä vasta vuosien kuluttua, hän sanoo.
Nainen puolilähikuvassa mainoksen edessä.

”Rahoituslaitokset eivät ottaneet minua vakavasti” – Naisyrittäjien arki on hankalaa, ja koronavirus vaikeuttaa sitä entisestään

Keniassa naisyrittäjät kärsivät luotonsaantivaikeuksista ja vähättelystä. Irene Omari omistaa yhden Kisumun suurimmista brändäysyhtiöistä. Koronan vuoksi bisneksellä menee nyt huonommin kuin koskaan. Vaikeuksia on kuitenkin ollut jo aiemmin. ”Naisen on hyvin vaikea vetää yritystä. Aluksi en edes saanut luottoa”, hän kertoo.

Tuoreimmat

Keniassa naispoliitikko joutuu sietämään julkisia nöyryytyksiä ja väkivallalla uhkailua – Korona hidastaa tasa-arvokehitystä entisestään
Luoteis-Syyriassa vahvistettu ensimmäinen koronavirustapaus – ”Koronavirus tulee leviämään pakolaisleireillä kulovalkean tavoin”
”Rahoituslaitokset eivät ottaneet minua vakavasti” – Naisyrittäjien arki on hankalaa, ja koronavirus vaikeuttaa sitä entisestään
Koronavirus on vauhdittanut etäoppimista myös kehittyvissä maissa – Moni kuitenkin putosi kyydistä, eivätkä kaikki pääse enää takaisin
Köyhyys ei ole vähentynyt niin paljon kuin väitetään, ja keinot sen kitkemiseksi ovat vääriä, sanoo YK-asiantuntija – ”Vaarallisen omahyväistä”
Nestlé lopettaa Reilun kaupan KitKat-suklaan valmistuksen – Häviäjinä 27 000 köyhää pienviljelijää, sanoo järjestö
Raportti: Koronapandemian kaltaiset taudit yleistyvät, jos luonnon riistoon ei puututa
Intialaisnaiset keksivät keinon vähentää muovia – Maatuva terveysside vähentää jätekuormaa ja tarjoaa elinkeinon
Kansalaisjärjestöt vaativat humanitaarista aseidenriisuntaa – ”Pandemiaa ei ratkaista asevarustelulla”
Kulutuksen kiihtyminen on nostanut e-jätemäärät ennätystasolle – Eurooppalaiset tuottavat e-jätettä henkeä kohti eniten