Uutiset Lasten oikeudet

Maailman yleisin ihmisoikeussopimus täyttää 30 vuotta – Järjestöt vaativat lisäponnisteluja lasten oikeuksien toteuttamiseksi

Lapsen oikeuksien sopimuksen olemassaolon aikana esimerkiksi alle 5-vuotiaiden kuolleisuus on vähentynyt 60 prosenttia. Samaan aikaan kehitys monilla alueilla on hidastunut, varoittavat lapsijärjestöt.
Tyttöjä urheiluasuissa
Ramallah'ssa Palestiinalaisalueella kampanjoitiin marraskuun alussa sukupuolten tasa-arvon ja lapsen oikeuksien sopimuksen 30-päivän kunniaksi. (Kuva: Seung Deok Seo / UN Women Arab States / CC BY-NC-ND 2.0)

Tällä viikolla ympäri maailman juhlitaan YK:n lapsen oikeuksien sopimuksen 30-vuotissyntymäpäivää.

20.11.1989 YK:n yleiskokouksessa hyväksytty sopimus on nykyisin maailman laajimmin ratifioitu ihmisoikeussopimus. Ainoastaan Yhdysvallat on sen ulkopuolella.

Lapsijärjestöt ovat julkaisseet juhlapäivän alla katsauksia, joissa listataan sekä lapsen oikeuksien edistysaskeleita että takapakkeja. Vaikka monia ongelmia on pystytty ratkomaan, viime vuosina kehitys monilla tärkeillä alueilla on pysähtynyt ja uusia ongelmia on syntynyt, sanoo YK:n lastenjärjestö Unicef.

”Terveyden, ravitsemuksen ja koulutuksen kaltaisten sitkeiden haasteiden lisäksi nykypäivän lasten pitää taistella uusia uhkia, kuten ilmastonmuutosta, netissä tapahtuvaa hyväksikäyttöä ja kyberkiusaamsta vastaan. Vain innovaatioiden, uuden teknologian, poliittisen tahdon ja lisäresurssien avulla lapsen oikeuksien sopimuksen visio voidaan muuttaa todellisuudeksi kaikille lapsille”, sanoo Unicefin johtaja Henrietta Fore tiedotteessa.

Lapsen oikeuksien sopimuksen ydinalueet ovat syrjimättömyys, lapsen edun huomioiminen, oikeus elämään ja kehittymiseen sekä lapsen näkemyksen kunnioittaminen. Se takaa muun muassa oikeuden perheeseen ja koulutukseen. Sopimuksen noudattamista valvoo YK:n lapsen oikeuksien komitea.

Sopimuksen avainalueista on tullut 30 vuoden aikana tärkeä osa monia perustuslakeja, lainsäädäntöä, politiikkaa ja käytäntöä, Unicef sanoo. Samaan aikaan alle 5-vuotiaiden kuolleisuus on pudonnut 60 prosenttia, koulusta poissa olevien alakoululaisten osuus on laskenut 18 prosentista 8 prosenttiin ja lapsiavioliitot ovat vähentyneet.

Silti matalan ja keskitulotason maissa köyhimpien kotien lapset kuolevat alle 5-vuotiaaina ennalta estettäviin syihin kaksi kertaa useammin kuin rikkaat. Joissakin maissa köyhimmät tytöt ovat suuremmassa avioitumisen riskissä kuin 30 vuotta sitten, Unicef listaa.

Erityisesti lapsiin kohdistuvia haasteita ovat myös esimerkiksi muukalaisvihan kasvu, ilmastonmuutoksen terveysvaikutukset, rokotuskattavuuden kasvun hidastuminen sekä koulusta poissa olevien lasten määrän laskun hidastuminen.

Myös muut lapsijärjestöt kritisoivat hidasta edistystä. Sopimuksen juhlavuoden YK-kampanjassa, jossa sitoudutaan uudelleen sopimukseen ja sen toimeenpanoon, on mukana alle puolet maailman maista, kritisoi kuusi muuta lapsijärjestöä omassa raportissaan. Niiden mukaan yksi avainongelmista on resurssien puute.

Unicef aikoo ryhtyä vuoden kestävään dialogiin siitä, mitä sopimuksen toteuttamiseksi pitäisi tehdä. Mukaan otetaan myös lapset, se lupaa.

Lapsen oikeuksien päivä 20.11. Suomessa päivän alla keskustellaan muun muassa lapsen oikeuksista ja militarismista.

Lasten oikeudet kehityslapset Suomen UNICEFPlan International Suomi

Lue myös

Vauva, nainen ja mies

Terveys- ja lapsijärjestöt: Keuhkokuumetta pitää torjua ponnekkaammin – Tappaa enemmän lapsia malaria ja ripuli yhteensä

Keuhkokuumetta voi torjua rokotteella ja hoitaa antibiooteilla, mutta käytännössä monet lapset jäävät ilman hoitoa. Järjestöjen vetoomuksen mukaan myöskään taudin tutkimustyötä ei rahoiteta riittävästi.
Vankilan käytävä ja sellien kaltereita

YK-tutkimus: Joka vuosi 1,5 miljoonaa lasta joutuu telkien taa

Monissa maissa lasten kiini ottaminen on lisääntynyt etenkin kansallisen turvallisuuden nimissä ja aseellisten konfliktien yhteydessä. Tuore YK-raportti vaatii maailman hallituksia soveltamaan parempia keinoja.
Lapsimorsian ihmisjoukon keskellä Indonesiassa

Indonesia kielsi lapsiavioliitot – ”Suuri virstanpylväs”

Indonesia nosti tyttöjen avioitumisen alaikärajaa. Lakimuutoksen lisäksi tarvitaan myös paljon asennetyötä, sillä esimerkiksi nouseva konservatiivinen liike lisää lapsiavioliittojen suosiota.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Nainen järven rannalla

Ilmastovirtahepo seisoo olohuoneessamme – Miten ahdistuksen kanssa voi tulla toimeen?

Suomessa on jo saatavilla apua ilmastonmuutoksen aiheuttamaan ahdistukseen. Taiteilija ja tutkija Henna Lainisen työpajoissa puretaan tunteita muun muassa kirjoittamalla kirjeitä tulevaisuuteen. ”Monissa osallistujissa on herännyt myös halu tehdä enemmän ympäristön puolesta”, hän kertoo.
Lentokoneen siipi koneen sisältä otetussa kuvassa

Lentovero ei olisi vain kosmeettinen, sanoo kansalaisaloitteen alullepanija

Suomessa lokakuussa läpi menneen lentoveroaloitteen alullepanija Janne Kilpinen uskoo, että vero olisi viesti konkreettisen muutoksen tarpeesta. Veron käyttöön ottaneessa Ruotsissa lentäminen on jo vähentynyt.
Maissintähkiä sekä pussi maissinjyviä

Zimbabwessa taistellaan aliravitsemusta vastaan ruokakasveja rikastamalla – Kriitikoiden mukaan paikallinen ruokakulttuuri unohtuu

Zimbabwelainen start up -yritys ostaa paikallisilta viljelijöiltä rikastettuja ruokakasveja ja myy niitä eteenpäin. Tavoitteena on paitsi tehdä voittoa, myös taistella aliravitsemusta vastaan sekä voimaannuttaa viljelijöitä.
Jäävuoria Grönlannissa

Ympäristöhuoli koskettaa myös lapsia – Katso video partiolaisten mietteistä!

Tiedetoimittaja Mikko Pelttarin ja kuvittaja Jenna Kunnaksen lastenkirja Näkymätön myrsky muistuttaa, ettei ilmastonmuutos ole lasten harteilla mutta jokainen voi silti tehdä jotain. Laajasalon opiston toimittajaopiskelijat lukivat kirjan haagalaiselle partiolippukunnalle, jonka jäsenet ovat jo huomanneet ilmaston muuttumisen merkit. Katso video!
Mies puun alla, kivi taustalla

Kenialaisella aktivistilla Paul Okumulla on ajatus siitä, miten rikkaat maat voivat tehdä maailmasta reilumman – ”Lopettakaa sekaantuminen”

Euroopassa keskustellaan nykyään paljon siitä, pitäisikö hyvinvointia mitata jollakin muulla tavalla kuin bruttokansantuotteella. Kenialainen aktivisti Paul Okumu kehottaa miettimään, kenen kustannuksella hyvinvointi tulee.