Uutiset Asekauppa

Maailman sotilasmenot kasvoivat vuosien tauon jälkeen

Euroopan ja Yhdysvaltain trendi leikata sotilasmenoja saattaa olla ohi, arvioivat Siprin asiantuntijat.
(Kuva: Adrian Wallace / CC BY 2.0)

Maailman maiden yhteenlasketut sotilasmenot kasvoivat viime vuonna ensimmäistä kertaa sitten vuoden 2011. Vaikka kasvua oli vain prosentin verran, on merkkejä siitä, että länsimaiden sotilasmenojen leikkaamisen kausi on loppumassa, arvioi Tukholman rauhantutkimusinstituutti Sipri uusissa tilastoissaan.

Tänään julkistettujen tilastojen mukaan maailma käytti viime vuonna sotilasmenoihin noin 1,5 biljoonaa euroa. Kasvua oli etenkin Aasiassa ja Oseaniassa, Keski- ja Itä-Euroopassa sekä osassa Lähi-idän valtioista.

Sotilasmenot laskivat Afrikassa sekä Latinalaisessa Amerikassa ja Karibialla, syynä etenkin Angolan ja Venezuelan öljytulojen lasku.

Eniten aseisiin käyttivät Yhdysvallat, Kiina, Saudi-Arabia, Venäjä ja Iso-Britannia. Yhdysvaltain menot laskivat, mutta Kiinan ja Saudi-Arabian nousivat, jälkimmäisen tapauksessa pääosin Jemenin sotilasoperaatioon käytettävien rahojen vuoksi, Siprin tiedotteessa kerrotaan. Sen mukaan sekä Venäjä että Saudi-Arabia suunnittelevat sotilasmenoihinsa leikkauksia tälle vuodelle.

Vaikka Pohjois-Amerikan sekä Länsi- ja Keski-Euroopan sotilasmenot laskivat edelleen edellisvuosien tapaan, vuosi 2015 osoitti, että trendi on ehkä päättymässä, Sipri arvelee. Yhdysvalloissa sotilasmenot laskivat enää 2,4 prosenttia ja Länsi- ja Keski-Euroopassa 0,2 prosenttia, mikäli ne käsitellään yhtenäisenä alueena. Keski-Euroopassa yksinään oli nousua 13 prosenttia, mikä johtui etenkin Venäjän ja Ukrainan naapurimaiden kasvaneista sotilasmenoista.

Siprin tietokannan mukaan Suomi käytti sotilasmenoihin viime vuonna vajaat 2,7 miljardia euroa, noin prosentin vähemmän kuin edellisvuonna. Suomen sotilasmenot nousivat viimeksi vuonna 2013.

Suomalaiset rauhanjärjestöt kritisoivat tilastojen julkistuksen yhteydessä trendiä, jossa hyvinvointia edistäviltä sektoreilta leikataan mutta puolustusmenoja kasvatetaan.

"Suomessa on leikattu niin koulutuksesta ja terveydenhuollosta kuin humanitaarista avustustyötä tekeviltä järjestöiltäkin, mutta sotilasmenoja ei edelleenkään kyseenalaisteta", Rauhanliiton toiminnanjohtaja Laura Lodenius sanoo.

Järjestöt muistuttavat, että esimerkiksi vain prosentilla globaaleista sotilasmenoista katettaisiin koko maailman humanitaarisen avustustyön rahoituksen tarve eli noin 18 miljardia euroa.

Asekauppa aseet & armeijakonfliktirauhakauppa SadankomiteaSuomen Rauhanliitto

Lue myös

Solmuun vedetty aseen piippu

Asekauppa vilkastui taas – Saudi-Arabiasta maailman suurin aseiden tuoja

Maailman asekauppa on viimeisten viiden vuoden aikana kasvanut jälleen, selviää Tukholman rauhantutkimustinstituutin tuoreista tilastoista. Länsimaisilla aseilla on kysyntää etenkin Persianlahden sotaa käyvissä maissa.
Arabiemiraattien lippuja hiekkarannalla

Amnesty: Arabiemiirikunnat ohjaa länsimailta ostamiaan aseita Jemeniin sotarikoksiin syyllistyneille joukoille

Myös Suomen kautta voi edelleen päätyä aseita Jemenin sotaan, vaikka Suomi onkin jäädyttänyt vientiluvat Arabiemiirikunnille, varoittaa ihmisoikeusjärjestö.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Tutkija Anna Härri

Akkuteollisuus ei pärjäisi ilman Kongon pahamaineisia kaivoksia – Koboltin eettisyyttä on vaikea varmistaa, sanoo kaivosalueella vieraillut suomalaistutkija

Kongon kobolttivyöhykkeellä työskentelee lapsia ja aikuisia surkeissa oloissa. Suuryritykset vakuuttavat hankkivansa raaka-aineensa vastuullisista lähteistä, mutta käytännössä koboltin tuotantoketjua on hyvin vaikea jäljittää, sanoo tutkija Anna Härri. Hän selvittää parhaillaan, olisiko mahdollista rakentaa täysin eettinen kannettava tietokone.
KÄsi pitelee 50 euron seteliä, taustalla Suomen lippu

Valtiovarainministeriön talousarvioesitys: Kehitysyhteistyövaroihin tulossa ensi vuonna tuntuva korotus

Etenkin kehitysyhteistyöjärjestöille on luvassa lisärahaa ensi vuonna. Viime hallituskauden leikkauksia edeltävälle tasolle kehitysyhteistyövarat eivät palaa, mutta järjestöjen kattojärjestö Fingossa ollaan esitykseen silti tyytyväisiä.
Terveystyöntekijä antaa lapselle rokotteen

Ebolaorpojen määrä kaksinkertaistunut Kongossa, yli 500 lasta myös kuollut tautiin

Yli vuoden kestänyt ebolaepidemia on vaikuttanut erityisesti lapsiin. Tautiin kuolleiden lasten määrä on kasvanut ja yhä useampi on myös menettänyt vanhempansa, kertovat avustusjärjestöt.
Merta, lunta ja vuoria Huippuvuorilla

Tutkimus: Mikromuovi saastuttaa myös ilmaa – Jopa Huippuvuorten luminäytteistä löytyi muovia

Tuoreen tutkimuksen mukaan mikromuovi kulkeutuu ilmateitse lumeen. Se herättää kysymyksen siitä, paljonko ihmiset hengittävät sitä, tutkijat varoittavat.

Luetuimmat

Selvitys: Naisyrittäjien tukeminen voisi tuoda maailmantalouteen biljoonia dollareita – Vain neljässä maassa uusia naisyrittäjiä on enemmän kuin miehiä
Akkuteollisuus ei pärjäisi ilman Kongon pahamaineisia kaivoksia – Koboltin eettisyyttä on vaikea varmistaa, sanoo kaivosalueella vieraillut suomalaistutkija
Raportti: Jos 10–30 prosenttia fossiilisten polttoaineiden tuista suunnattaisiin uusiutuville, se riittäisi käynnistämään puhtaan energian vallankumouksen
Uusi arvio vesipulasta: Neljännes maailman väestöstä elää äärimmäisen korkean vesistressin alueilla – ”Suurin kriisi, josta kukaan ei puhu”
YK:n vaikuttavuussijoittamisen ohjelma siirtyy Helsinkiin – Tavoitteena kestävän kehityksen vauhdittaminen yksityisellä rahalla
Ilmastonmuutos huolettaa Grönlannissa – Ensimmäisen kansallisen tason kyselyn mukaan suurin osa on jo kokenut vaikutukset henkilökohtaisesti
Panama kielsi muovipussit ensimmäisenä maana Keski-Amerikassa – Taustalla huoli merten saastumisesta
Kuumuus tappaa karjaa Keniassa – Monilla alueilla kriittinen 1,5 asteen raja on jo ylitetty
Ihmiskauppa rehottaa Pohjois-Amerikassa – Riskiryhmää etenkin alkuperäiskansojen naiset
YK pyytää lisäapua Zimbabween – Meneillään on pahin nälkäkriisi koskaan