Uutiset Ruokaturva

Maailman ruokaohjelma vertaili ruuan hintaa Etelä-Sudanista Yhdysvaltoihin – Pahimmillaan perusruoka-annos maksaa 186 prosenttia palkasta

Jos eteläsudanilaisen perusruoka-annoksen hinta suhteutettaisiin yhdysvaltalaiseen tulotasoon, ateriasta saisi pulittaa peräti 336 euroa.
Riisiä ja papuja pahvilautasella.
Perusruoka-annoksen hinta maksaa köyhissä maissa suhteessa enemmän kuin rikkaissa, selviää WFP:n raportista. (Kuva: stu_spivack / Flickr.com / CC BY-SA 2.0)

Miljoonilla ihmisillä ei ole varaa tavalliseen ruoka-annokseen. Syynä ovat konfliktit, ilmastonmuutos, taloudelliset ongelmat ja uusimpana koronavirus, summaa Maailman ruokaohjelman (WFP) tänään ilmestynyt raportti.

Kolmatta kertaa julkistettava raportti vertailee perusruoka-aterian, kuten papu- ja riisilautasellisen, hintaa 36 kehittyvässä maassa. Hinta suhteutetaan maan keskitulotasoon, jotta voidaan selvittää, kuinka suuri prosenttiosuus ihmisten tuloista menee ruokaan. Ruuan kustannusten havainnollistamiseksi prosenttiosuutta verrataan New Yorkin osavaltion keskitulotasoon.

Tilanne on pahin Etelä-Sudanissa. Siellä perusruoka-ateria maksaa peräti 186 prosenttia henkilön päivittäisistä tuloista. Newyorkilaisen keskitulotasoon suhteutettuna se tarkoittaisi 393:a dollaria (336 euroa).

Sisäisestä konfliktista pitkään kärsinyt Etelä-Sudan oli kärkisijalla myös vuonna 2018, kun raportti viimeksi julkistettiin. Tällä hetkellä noin 7,5 miljoonaa eteläsudanilaista tarvitsee humanitaarista apua.

WFP muistuttaa, että jo ennen koronaviruspandemiaa käsillä oli pahin humanitaarinen kriisi sitten toisen maailmansodan. Nyt pandemia uhkaa 270 miljoonan ihmisen henkeä ja elinkeinoja.

”Myös kaupungeissa ihmiset ovat alttiita, sillä koronvirus johtaa työttömyyden kasvuun eivätkä ihmiset pystyvät käyttämään markkinoita, joita he tarvitsevat saadakseen ruokaa. Miljoonille ihmisille päivän palkan menettäminen tarkoittaa päivän ruuan menettämistä itseltä ja lapsilta. Tämä voi aiheuttaa myös sosiaalisten jännitteiden ja epävakauden kasvua”, muistuttaa järjestön pääjohtaja David Beasley tiedotteessa.

Indeksin 20 kärkimaasta 17 sijaitsee Saharan eteläpuolisessa Afrikassa. Etelä-Sudanin jälkeen ruoka on kalleinta Burundissa, jossa perusruoka-aterian hinta länsimaiseen tasoon suhteutettuna olisi 78 euroa. Kolmantena olevassa Malawissa hinta olisi 63 euroa. Sen jälkeen tulevat Haiti ja Sudan. Halvinta ruoka on Yhdysvaltain (1,1 euroa) jälkeen Turkissa (2,6 euroa), Kolumbiassa (3,2 euroa) ja Panamassa (3,3 euroa).

WFP:lle myönnettiin viime viikolla Nobelin rauhanpalkinto. Järjestö muistuttaa raportissaan, että myös konfliktit ovat tärkeä tekijä nälän kasvussa, sillä väkivalta pakottaa ihmiset pois kodeistaan, mailtaan ja työpaikoiltaan ja vähentää näin tuloja sekä kohtuuhintaisen ruuan saatavuutta.

Ruokaturva köyhyysruokakonflikti

Lue myös

Vihanneksia pinoissa.

Monilla afrikkalaisilla ei ole varaa terveelliseen ruokavalioon, ja se näkyy myös koronatilastoissa

Moni afrikkalainen syö pitkälle prosessoitua ruokaa, joka on usein epäterveellistä. Pitkän tähtäimen ratkaisu olisi saada ruuan tuottajat, prosessoijat, jakelijat ja markkinoijat tekemään ravitsevasta ruuasta edullista, kirjoittavat Lawrence Haddad ja Josefa Leonel Correla Sacko.
Maskilla suojautunut nainen hedelmätiskin takana.

Tuontiriippuvainen Kuuba pyrkii ruokaomavaraisuuteen – Koronapandemia uhkaa kasvattaa ruokalaskua

Kuuba maksaa tuontiruuasta noin 1,7 miljardia euroa vuodessa, mikä koettelee maan horjuvaa taloutta. Ruokaomavaraisuuden saavuttaminen on kuitenkin vaikeaa, sillä maatalous tuottaa heikosti ja kärsii pääomapulasta.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Nainen puolilähikuvassa, taustalla pensasaita.

Anna Autio tutki lapsena karttakirjoja, haaveili YK-urasta ja päätyi juristiksi, jonka erikoisalaa on kansainvälinen ihmisoikeuslainsäädäntö

Maailma.net aloittaa juttusarjan suomalaisista, jotka ovat päätyneet kansainvälisiin kehitys- ja ihmisoikeustehtäviin. Anna Autio on edistänyt Pohjois-Afrikan lehdistönvapautta, johtanut Maailmanpankin ihmisoikeusrahastoa ja tutkinut Kosovon ihmisoikeusloukkauksia. Hän on oppinut työssään realismia – mutta ei kyynisyyttä.
Sarvikuono kadulla ihmisten ympäröimänä.

Ilmastonmuutos uhkaa Nepalin sarvikuonoja – Ruokaa etsivistä eläimistä on tullut kaupungeissa turistinähtävyys

Nepal on onnistunut suojelemaan sarvikuonoja monilta uhilta, mutta uusi haaste ovat muun muassa tulvat ja kuivuus. Keväisin juomavettä on liian vähän, monsuuniaikana sarvikuonoja hukkuu jokiin. Lisäksi tulokaskasvit uhkaavat korvata niiden lempiruuan.
Muuri, jossa piirroksia.

Selvitys: Palestiinalaislapsia kohdellaan epäinhimillisesti israelilaisissa vankiloissa – ”Siinä paikassa ei voi tuntea olevansa ihminen”

Israelin armeija pidättää vuosittain satoja alaikäisiä. Lasten pidättäminen sotatilalain nojalla pitäisi lopettaa, sanoo Pelastakaa Lapset. Monelle lapselle kokemus on tuoreen selvityksen mukaan nöyryyttävä.
Mies puolilähikuvassa korvanapin kera.

Nälkäisiä lapsia on Jemenissä eniten sitten sodan alkamisen – YK-järjestöt pyytävät lisärahaa ”massiivisesti alirahoitettuun” avustusoperaatioon

Lähes 600 000 lasta Jemenin eteläosissa kärsii akuutista aliravitsemuksesta ja heistä lähes 100 000 voi kuolla ilman hoitoa. Viime vuosina suoranainen nälänhätä on onnistuttu estämään humanitaarisen avun ansiosta, mutta nyt rahat ovat loppumassa.
CNS-järjestön johtaja Joaquim Belo, Brasilia

Voitontavoittelu ja konservatiivinen ideologia tuhoavat Amazoniaa

Uhat, kärsimys ja kipu ovat aina olleet osa Amazonian perinteisten kansojen ja yhteisöjen elämää, mutta ne eivät ole koskaan olleet niin pahoja kuin nyt, kirjoittaa Brasilian keräilijäväestön liiton kansainvälisten asioiden sihteeri Joaquim Belo.

Tuoreimmat

Ilmastonmuutos uhkaa Nepalin sarvikuonoja – Ruokaa etsivistä eläimistä on tullut kaupungeissa turistinähtävyys
Anna Autio tutki lapsena karttakirjoja, haaveili YK-urasta ja päätyi juristiksi, jonka erikoisalaa on kansainvälinen ihmisoikeuslainsäädäntö
Selvitys: Palestiinalaislapsia kohdellaan epäinhimillisesti israelilaisissa vankiloissa – ”Siinä paikassa ei voi tuntea olevansa ihminen”
Nälkäisiä lapsia on Jemenissä eniten sitten sodan alkamisen – YK-järjestöt pyytävät lisärahaa ”massiivisesti alirahoitettuun” avustusoperaatioon
Raportti: Teollisuusmaat dumppaavat yhä autoja kehitysmaihin – Hollannista Gambiaan viedyn auton keski-ikä on 19 vuotta
Osa luonnonsuojelijoista epäilee Botswanan norsukuolemien virallista selitystä – Tutkinta on ollut hidasta ja huolimatonta
Raportti: Suomen asevientiä on vaikea arvioida, koska tilastot eivät ole läpinäkyviä
Ydinaseet kieltävä sopimus astumassa voimaan – Suomi ja suurin osa muista Euroopan maista on sopimuksen ulkopuolella
Bangladeshissa protestoidaan kasvavaa seksuaalirikollista vastaan – Hallitus otti käyttöön kuolemanrangaistuksen, mutta sen ei uskota tehoavan
Räjähdyksestä toipuvassa Beirutissa vanhat yrittävät sopeutua, nuoret pyrkivät pois maasta – ”Ihmisten mieliala on sekoitus turhautumista, kiukkua ja luovuttamista”

Luetuimmat

Selvitys: Suomen somalitaustaiset miehet vastustavat tyttöjen sukuelinten silpomista – Silpominen vaikuttaa myös miesten elämään
Suomalaisjärjestöiltä yhteisjulistus päästövähennysten puolesta
Transsukupuoliset ovat ahtaalla Unkarissa, jossa ei voi enää muuttaa juridista sukupuolta – ”Monen nuoren haaveet on nyt viety”, sanoo kansalaisaktivisti Tina Kolos Orbán
Anna Autio tutki lapsena karttakirjoja, haaveili YK-urasta ja päätyi juristiksi, jonka erikoisalaa on kansainvälinen ihmisoikeuslainsäädäntö
Populismi tuli Tansaniaan – Suosittu presidentti John Magufuli on pannut korruption kuriin, mutta media, järjestöt ja oppositio elävät pelossa
Tutkimus: Kymmenesosalla koronaelvytyspakettien rahoista päästäisiin lähelle Pariisin ilmastotavoitteiden saavuttamista
Selvitys: Palestiinalaislapsia kohdellaan epäinhimillisesti israelilaisissa vankiloissa – ”Siinä paikassa ei voi tuntea olevansa ihminen”
Seminaari: Kestävän kehityksen kysymykset otetaan journalismissa nykyään paremmin huomioon, mutta parannettavaa riittää
Raportti: Nälkä on ”hälyttävällä” tasolla 11 maassa – Koronapandemia osoittaa ruokajärjestelmän puutteet
Raportti: Ainakin 13 maata kriminalisoi yhä transsukupuolisuuden – ”Tämä on vaikeaa aikaa transihmisille”