Uutiset Järjestöjen toiminta ja avustustyö

Maailma kylässä -festivaali järjestetään tänä vuonna virtuaalisesti – Korona-ajan innovaatiot voivat näkyä myös tulevaisuudessa

Maailma kylässä -festareilla nähdään tänä vuonna muun muassa laulaja Sanni, presidentti Tarja Halonen sekä aktivisti ja näyttelijä Laura Eklund Nhaga. Korona vei festareilta yleisön ja ruokakojut, mutta ohjelmapäällikkö Johanna Eurakoski uskoo, että virtuaalisuus tuo myös lisäarvoa.
Festivaalilava ja yleisöä
Maailma kylässä -festivaali järjestettiin viimeksi vuonna 2019. (Kuva: Silja Ylitalo / Maailma.net)

Kulttuuri- ja järjestöfestivaali Maailma kylässä järjestetään tänä vuonna koronapandemian takia virtuaalisesti. Ensi viikonloppuna järjestettävällä festivaalilla on mukana yli 60 ohjelmanumeroa, sata puhujaa ja 70 näytteilleasettajaa. Festivaalin teemana on tulevaisuus.  

Tavallisesti Helsingin Kaisaniemessä järjestetty ilmaisfestivaali peruuntui viime vuonna koronarajoitusten takia kokonaan. Nyt se on siirretty verkkoon.

”Festivaalin järjestäminen virtuaalisesti on ollut hyvin erilaista kuin aiemmin, etenkin tekniikan kannalta. Olemme kuitenkin kiitollisia ja iloisia, että pystymme ylipäätään toteuttamaan tapahtuman”, kertoo festivaalin ohjelmapäällikkö Johanna Eurakoski.

Kehitysjärjestöjen kattojärjestön Fingon järjestämällä festarilla on tavallisesti puhe- ja kulttuuriohjelmaa, tekemistä lapsille, kansainvälisiä ja kotimaisia musiikkiesiintyjiä, ruokakojuja ja näytteilleasettajia, kuten kansalaisjärjestöjä.

Ohjelman sisältö on virtuaaliversiossa pysynyt suhteellisen samantyyppisenä, mutta korona-aika on tuonut mukanaan paljon muutoksia. Osa ohjelmasta, kuten esimerkiksi kansainvälisten esiintyjien konsertit, on kuvattu etukäteen.

”Konsertteja on kuvattu eri paikoissa, esimerkiksi Haitilla, Venezuelassa, Iranissa ja Malawissa. Se tuo uuden näkökulman festareille – katsojat näkevät, millainen on esiintyjien oma ympäristö”, Eurakoski sanoo.

Virtuaalisuus tarkoittaa, että yleisö puuttuu, mutta se on tuonut mukanaan myös mahdollisuuksia. Ohjelma esitetään viikonloppuna oman aikataulunsa mukaisesti, mutta sen jälkeen se on vielä viiden päivän ajan nähtävissä verkossa vapaasti. Esimerkiksi dokumenttielokuvat ovat vapaasti katsottavissa 500 katsojan rajaan asti.

Eurakoski uskoo, että koronan jälkeenkin osaa virtuaaliominaisuuksista hyödynnetään edelleen festareilla.

”Koronavuoden tai oikeastaan -vuosien aikana ihmiset ovat tottuneet siihen, että sisältöjä pystyy seuraamaan omalta kotisohvalta. Se on selkeä lisäarvo.”

Dokumentteja ja keskusteluita

Maailma kylässä -festivaalin kotimaisista esiintyjistä tunnetuin on sunnuntaina esiintyvä Sanni. Kansainvälisiin artisteihin kuuluvat muun muassa Small Island Big Song Taiwanista, Mauritiukselta, Tahitilta ja Madagascarilta, algerialais-equadorilainen Sarazino, saksalais-syyrialainen Shkoon sekä venezuelalainen Betsayda Machado & Parranda El Clavo.

Ruokakojut jäävät pois, mutta järjestöt pitävät edelleen esittelypöytiä, tällä kertaa virtuaalisesti. Festivaaleilla esitetään myös kahdeksan dokumenttielokuvaa, jotka käsittelevät muun muassa ilmastonmuutosta ja tekoälyä.

Luvassa on tuttuun tapaan myös puheohjelmaa. Vieraisiin kuuluu muun muassa kulttuuri- ja järjestöalan aktiiveja, bloggaajia, vaikuttajia ja poliitikkoja.

”Toivomme myös, että onnistumme luomaan yhteishenkeä. Meillä on chattikanavia, joiden kautta ihmiset voivat keskustella, kommentoida ja kysyä”, Eurakoski kertoo.

Puhujavieraisiin kuuluvat muun muassa Suomen ympäristökeskuksen johtaja Eeva Furman, oikeushammaslääkäri Helena Ranta, toimittaja ja bloggaaja Julia Thurén, EU-komissaari Jutta Urpilainen (sd), aktivisti Laura Eklund Nhaga, kansanedustaja Pirkka-Pekka Petelius (vihr) sekä presidentti Tarja Halonen.

Eurakoski nostaa esiin uutena konseptina Powered by PechaKucha -ohjelman. PechaKucha on konsepti, jossa puhujan pitää esittää asiansa 20 kuvalla. Kuhunkin kuvaa saa käyttää 20 sekuntia aikaa. Maailma kylässä -festareilla PechaKucha-keskusteluiden aiheena ovat kestävä tulevaisuus ja aktivismin tulevaisuus. Tapahtumat juontaa toimittaja Ina Mikkola.

Maailma kylässä 29.–30.5.2021 virtuaalialustalla.

Maailma.netin tärpit Maailma kylässä -festareille

Miksi eettinen läppäri on mahdoton?

Eettisen kaupan puolesta ry:n tutkija Anna Härri metsästi eettisen läppärin reseptiä vuosina 2018–2019. Miten yrityksessä kävi? Siitä kertoo Maailma kylässä -festareilla esitettävä dokumentti Eettisen läppärin jäljillä. Dokumentin jälkeen aiheesta kertovat Härri sekä dokumenttielokuvaohjaaja Mari Pasula, jotka tutustuivat läppärien raaka-ainetuotantoon muun muassa Kongon demokraattisessa tasavallassa.

Dokumenttielokuva: Contradict – Antakaa rahaa amerikkalaisille!

Sveitsiläisohjaajien dokumentissa ohjat ovat oikeastaan ghanalaisilla muusikoilla. Syvällistä pohdintaa maailmantilasta ja vinoa huumoria yhdistävässä dokumentissa nähdään Donald Trump -naamareita ja muusikkoystävykset keräämässä Accran kaduilla rahaa Amerikan köyhille. Luvassa myös ohjaaja Thomas Burkhalterin haastattelu.

Musiikkia saarivaltioista: Small Island Big Song

Taiwanilaisen BaoBao Chenin ja australialaisen Tim Colen luotsaamassa musiikki- ja elokuvaprojektissa alkuperäiskansoja edustavat artistit taistelevat ilmastonmuutosta vastaan pelastaakseen kotinsa ja kulttuuriperinteensä. Maailma kylässä -festivaalilla nähdään eri saarilta kuvattu erikoiskonsertti sekä dokumenttielokuva. Artistit edustavat Taiwania, Mauritiusta, Tahitia ja Madagascaria.

Maailma kylässä 29.–30.5.2021 virtuaalialustalla.

Järjestöjen toiminta ja avustustyö kestävän kehityksen tavoitteetinformaatioteknologiainternetkulttuuri Suomi Fingo

Lue myös

Juho Kahranaho seisoo palestiinalaisen rakennuksen edessä ja katsoo kameraan.

Ensiapua ja traumatyön ohjausta – Juho Kahranaho kertoo, millaista SPR:n avustuslääkärin työ on Länsirannalla

Juho Kahranahon oli tarkoitus lähteä hoitamaan koronapotilaita kenttäsairaalaan Palestiinan Länsirannalle, mutta päätyikin pelastamaan suuhun ammutun miehen hengen ja kouluttamaan paikallisia traumatyössä.
Kaksi naista sekä opaskoira seisovat esiintymislavalla.

Vuoden maailmanparantaja -palkinto vammaistyötä tukevalle Abilis-säätiölle – Pandemia teki järjestön tuesta aiempaakin kysytympää

Maailma kylässä -festivaaleilla palkittu Abilis-säätiö tukee kehittyvien maiden vammaisjärjestöjä. Viime vuonna se myönsi tukea etenkin saavutettavan koronatiedon levittämiseen ja hygieniatarvikkeiden jakamiseen. Toiminnanjohtaja Marjo Heinosen mukaan pandemiasta on syytä ottaa opiksi.
Temppelin raunioituneita pylväitä

Oikeusministeriö palkitsi tyttö-, ympäristö- ja vammaisjärjestöt demokratian edistämisestä

”Viimeaikaiset tapahtumat maailmalla osoittavat, että rakentavan yhteiskunnallisen keskustelukulttuurin ylläpitäminen ja kehittäminen ovat tärkeä osa toimivaa demokratiaa”, sanoo oikeusministeri Anna-Maja Henriksson (r). Oikeusministeriö jakoi tällä viikolla kuudetta kertaa kansalaisyhteiskunnan demokratiapalkinnon.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Joukko naisia ja muutama mies istuu maassa osoittamassa mieltään naisten oikeuksien puolesta..

Pakistanin naiset pelkäävät kaduilla ja kodeissa – Härintä on yltynyt, mutta myös vastarinta voimistuu

Pakistanissa naisiin kohdistuu yhä enemmän väkivaltaa ja ahdistelua julkisilla paikoilla. Aktivisti Sheema Kermanin mukaan maa on parissa vuodessa taantunut monta sataa vuotta. Pääministeri Imran Khan vähättelee ongelmaa ja sysää syyn häirinnästä naisten niskoille.
Polvillaan maassa istuvia lapsia, joilla on käsissään kulhoja.

Nälkä hellittää hitaasti

Maailman ravitsemustilanne on kohentunut selvästi 2000-luvun alkuun verrattuna, mutta viime vuosina positiivinen kehitys on hidastunut. Globaalin nälkäindeksin mukaan kymmenessä maassa ollaan ravitsemuksen suhteen hälyttävällä tai äärimmäisen hälyttävällä tasolla.
Keski-ikäinen mies puhuu mikrofoniin valkokankaan edessä.

Dokumentaristi kuvasi pandemiaa pakolaisleirillä – Ahtaissa oloissa kehotukset turvaväleistä olivat huono vitsi

Afganistanilainen dokumentaristi Reza Adib asui perheensä kanssa pakolaisleirillä Kreikassa, kun koronapandemian ensimmäinen aalto iski. Hän taltioi koronakriisin vaikutuksia leirin elämään. Tällä hetkellä Adib asuu Hämeenlinnassa ja työstää dokumenttia kotimaansa elämästä Talebanin valtaannousun jälkeen.
Aikuisen käsi pitelee stetoskooppia pienen lapsen rintakehällä.

Koronapandemia on lisännyt tuberkuloosikuolemia – tautiin sairastuu vuosittain jopa 10 miljoonaa ihmistä

Kun terveydenhuollon voimavarat on keskitetty koronapandemian hoitoon, moni tuberkuloosiin sairastunut ihminen on jäänyt vaille diagnoosia ja hoitoa.
Kolme nuorta miestä istuu maassa ja leikkaa kaakaopuun hedelmiä.

Kaakaotiloilla käytetään edelleen paljon lapsityövoimaa

Sertifiointijärjestelmistä huolimatta alle 18-vuotiaiden osuus kaakaotilojen työläisistä on kasvanut. Norsunluurannikon kaakaoviljelijät aliarvioivat käyttämänsä lapsityövoiman määrää sertifikaatin menettämisen pelossa.

Luetuimmat