Uutiset

Maailma kylässä -festivaaleille tullaan joka vuosi uudestaan – ”Täällä on valtavirrasta poikkeava meno”

Maailma kylässä -festivaali merkitsee monille kesän aloitusta, jonne tullaan vuosi toisensa jälkeen uudestaan. ”Tämä on tärkeä kohtaamispaikka ja alusta erilaisille keskusteluille", sanoo festivaalien viestintä- ja varainhankintapäällikkö Taija Lähdetie.
Gato Preto -bändin jäseniä lavalla
Mosambikilais-saksalais-ghanalainen Gato Preto tanssitti yleisöä afrofuturistiseksi kuvatulla teknorumpusoundillaan Savanni-lavalla lauantai-iltapäivänä. (Kuva: Silja Ylitalo / Maailma.net)

Sade verotti kävijöitä Maailma kylässä -festivaaleilla sunnuntaina, mutta lauantaina festareilla vieraili noin 30 000 ihmistä, sanoo festivaalien viestintä- ja varainhankintapäällikkö Taija Lähdetie.

”Oli kaksi aika erilaista päivää. Sunnuntaina ihmiset kävivät piipahtamassa ja jatkoivat sitten matkaa. Kaatosade oli rankka sekä työntekijöille että kävijöille, mutta muuten tunnelma festivaaleilla oli yhtä hyvä kuin yleensäkin.”

Viime vuonna festivaaleilla kävi lähes 80 000 ihmistä, tänä vuonna jäätiin yhteensä 45 000 kävijään.

Kahdessakymmenessä vuodessa Maailma kylässä -festivaali on kasvanut ja monipuolistunut, Lähdetie sanoo.

”Tämä on tärkeä kohtaamispaikka ja alusta erilaisille keskusteluille. Kansalaisjärjestöt pääsevät kertomaan työstään ja tapaamaan ihmisiä, ja asiaohjelman kautta voidaan tuoda esiin festivaalin teemoja, kuten ilmastonmuutosta tänä vuonna. Tarvetta tällaiselle tapahtumalle on, aiheita joita voisi käsitellä suorastaan tulvii.”

Toukokuun viimeisenä viikonloppuna järjestettävä festivaali merkitsee monelle kesän aloitusta, Lähdetie sanoo. Paikalle tullaan joka vuosi uudestaan.

”Musiikki ja ruoka kiinnostavat sellaisiakin ihmisiä, jotka eivät festivaalin teemoista ole niin tietoisia. Meillä on paljon maailmanmusiikkiartisteja, jotka eivät välttämättä ole niin tunnettuja, mutta ihmiset tulevat uteliaisuuttaan katsomaan, mitä tällä kertaa on tarjolla. Mutta paljon on myös niitä, jotka tulevat asiaohjelman perässä ja haluavat kuulla järjestöjen toiminnasta.”

Alla Maailma.netin kuvakooste festivaalilauantailta.

Värikkäitä koruja
Caring Hands -järjestö myi festareilla paperisuikaleista tehtyjä ugandalaisia koruja. Myyntituotoilla järjestetään bisneskoulutusta ja etsivää sosiaalityötä nuorille Kampalassa, kertoi järjestön kojulla päivystänyt Anna Pulakka. (Kuva: Silja Ylitalo / Maailma.net)
Värikkäitä mekkoja
Järjestöjen toiminta kiinnostaa monia festivaalikävijöitä. (Kuva: Silja Ylitalo / Maailma.net)
Thaimaalaisia tanssijoita perinteisissä asuissa
Perinteisiin asuihin pukeutunut tanssiryhmä Thai Cultural Preservation in Finland tutustutti festivaalikävijöitä thai-tanssiin. (Kuva: Silja Ylitalo / Maailma.net)
Pikkutyttö keltaisen sateenvarjon alla
Nadira Abdullahin, 3, keltainen kirahvisateenvarjo pääsi mukaan festareille. (Kuva: Silja Ylitalo / Maailma.net)
Mies, kaksi lasta ja muita festivaalivieraita
"Ollaan oltu täällä varmaan joka vuosi. Täällä on kiva tunnelma, valtavirrasta poikkeava meno", sanoo Mete Ufacik vieressään lapset Valtti, 7, ja Elma, 5. Valtin mielestä kivointa festareilla ovat lokit, "koska ne nappaa kaiken", ja Elmasta jäätelö. (Kuva: Silja Ylitalo / Maailma.net)
Nainen puhuu puhelimeen
Niina Touré kertoo käyneensä Maailma kylässä -festareilla melkein alusta asti. "Tulen tunnelman takia. Tämä on minulle jokavuotuinen tapahtuma. Täällä törmää tuttuihin, voi maistella erilaisia makuja ja kuunnella musiikkia." (Kuva: Silja Ylitalo / Maailma.net)
Festivaalivieraita
Lauantaina festivaaleilla kävi noin 30 000 vierasta. (Kuva: Silja Ylitalo / Maailma.net)
Festivaalilava ja yleisöä
Festivaalivieraita ja Helsinki-Cotonou Ensamble Maailma kylässä 20 vuotta -juhlakonsertissa lauantaina päivällä. Lavalla nähtiin monia tuttuja esiintyjiä, jotka ovat vierailleet festivaaleilla aiempina vuosina, kuten Tuure Kilpeläinen ja Palecafe, sekä uudempia artisteja, kuten Yeboyah ja Seksikäs-Suklaa. (Kuva: Silja Ylitalo / Maailma.net)

KORJATTU 28.5.2019: Caring Hands -järjestön kojulla päivysti Anna Pulakka, ei Milla Happonen, joka on on järjestön perustaja ja asuu Ugandassa.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Kaksi hymyilevää miestä vierekkäin

Populismi tuli Tansaniaan – Suosittu presidentti John Magufuli on pannut korruption kuriin, mutta media, järjestöt ja oppositio elävät pelossa

”Puskutraktoriksi” kutsuttu Tansanian presidentti sulkee medioita, irtisanoo julkisesti virkamiehiä ja ahdistelee kriitikoitaan. Länsimaat ja ihmisoikeusjärjestöt ovat huolissaan, mutta maan sisältä kuuluu toisenlaisiakin ääniä. Toimittaja Gasirigwa Mwitan mielestä Tansaniaa ei pitäisi arvostella samalla mittapuulla kuin länsimaita.
Maissipelto

Zimbabwen ruokakriisi pahin vuosikymmeneen – Puolet väestöstä vaarassa

Talousongelmat ja sään ääri-ilmiöt ovat ajaneet Zimbabwen vakavaan ruokapulaan. ”Suurin osa tapaamistani lapsista oli pienikasvuisia ja alipainoisia”, kertoi YK:n erityisraportoija Hilal Elver vierailunsa jälkeen.
Eu-lippuja ikkunanpokien takana

EU ottaa pian askeleen kohti hiilineutraaliutta – Suurimpia vastaanpanijoita ovat Tsekki, Unkari ja Puola

YK:n ilmastokokous on parhaillaan käynnissä Madridissa, mutta ensi viikolla järjestetään myös toinen tärkeä kokous, jossa Eurooppa-neuvoston on määrä sopia hiilineutraalista EU:sta. Suomella on puheenjohtajamaana tärkeä rooli.
Neonvärinen jalkapallo nurmikolla, taustalla jalat

Harrastuspiireissä kitketään rasismia ja syrjintää – ”Nuorten ja lasten Suomi on paljon aiempaa monikulttuurisempi”

Punainen kortti rasismille -kampanja on käynyt rasismin kimppuun urheilun avulla jo yli 15 vuoden ajan. Projektipäällikkö Ilari Äijälän mukaan urheilu on hyvä tapa ottaa rasismi puheeksi ja nykyinen nuori sukupolvi kasvaa aiempaa avoimemmassa Suomessa.
Nainen kivikkoisella rinteellä

Argentiinan ylängöllä saadaan vettä kalliosta – Alkuperäiskansa on huomannut ilmastonmuutoksen vaikutukset

Punan ylängön paikallisyhteisöt rakensivat vuorenrinteitä 33 kilometriä laskeutuvan maanalaisten putkien järjestelmän, joka painovoiman avulla pumppaa jäätikön vettä kyliin. Ilmastonmuutos on pahentanut alueen vesipulaa.