Maahantulijoiden ihmisoikeustilanne huononee EU:n etelärajoilla | Maailma.net Hyppää pääsisältöön

Hae

Hae sivuilta

Maahantulijoiden ihmisoikeustilanne huononee EU:n etelärajoilla

Samaan aikaan, kun EU:n eteläisten rajojen tehovalvonta vähentää Eurooppaan suuntaavien luvattomien maahantulijoiden määrää Välimerellä, tulijoiden ihmisoikeuksista välitetään yhä vähemmän. Ihmisoikeusverkosto toiminnanjohtajan Marc Schade-Poulsenin mukaan entistä tehokkaampi valvonta vaarantaa maahanmuuttajien ihmisoikeudet.

Ei oikeuksia vieraalla mantereella. Usein vastassa eurooppalaisviranomainen, joka palauttaa pahimmillaan hengenvaaralliseen kotimaahan, ja takana omaisuuden maksanut, yhtä lailla hengenvaarallinen matka yli Välimeren.

Pohjois-Afrikasta ja Lähi-idästä Eurooppaan suuntaavien paperittomien maahantulijoiden ihmisoikeudet eivät nykyään paljoa paina, sanoo ihmisoikeusverkosto toiminnanjohtaja Marc Schade-Poulsen. Hän puhui torstaina Helsingissä Kehitysyhteistyöjärjestöjen EU-yhdistys seminaarissa.

Ei luvattomien maahanmuuttajien ihmisoikeuksia tosin aiemminkaan ole sen kummemmin suojattu, mutta nyt ne ovat entistä huonommassa jamassa. Tämä johtuu muun muassa siitä, että Euroopan unionin rajavalvontavirasto on tehostanut toimiaan.

”Maahantulijoiden on entistä vaarallisempaa matkustaa meritse, koska salakuljettajat joutuvat piilottelemaan muuttajia tehovalvonnalta”, Schade-Poulsen sanoo.

Tilannetta pahentaa myös se, että ihmisoikeudet ovat harvoin edes mukana keskustelussa, kun Euroopan unioni käsittelee Välimeren alueen laitonta maahanmuuttoa, Schade-Poulsen huomauttaa.

Hänen mukaansa EU:n pitäisi herätä pohtimaan esimerkiksi maahantulijoiden palautusten mielekkyyttä: eikö olisi oikein auttaa maahanmuuttajia sen sijaan, että heidät vain palautetaan lähtömaahan, missä he voivat joutua vankilaan lähdettyään maasta luvatta?

Euroopan unionin kannalta maahanmuuttotilanne on kuitenkin valvonnan ansiosta parantunut.

-järjestön mukaan Sisiliaan oli tämän vuoden heinäkuun loppuun mennessä rantautunut vasta runsas kaksi tuhatta luvatonta maahanmuuttajaa, kun viime vuonna tulijoita laskettiin noin 21 000. Myös Maltalle oli heinäkuun loppuun mennessä tullut yli puolet vähemmän luvattomia muuttajia kuin edellisvuonna.

Aika ajoi ohi unionin

Schade-Poulsenin luotsaaman Human Rights Network -verkoston ihmisoikeustyö perustuu niin sanottuun , jonka Euroopan unioni polkaisi käyntiin vuonna 1995. Siinä unioni ja eteläisen Välimeren maat sitoutuivat alueelliseen yhteistyöhön turvallisuuden, talouden ja kulttuurin alueilla.

Välimeren alueen ihmisoikeustilannetta Barcelonan prosessi ei kuitenkaan ole onnistunut parantamaan, Schade-Poulsen tyrmää.

Hänen mukaansa EU ja sen kumppanimaat ovat alkaneet puhua ihmisoikeuksista vasta abstraktilla poliittisten sopimusten tasolla, ja vasta vuoden 2001 New Yorkin terrori-iskujen sekä vuoden 2003 Irakin sodan alun jälkeen. Sitä paitsi unioni on jo ajastaan jäljessä:

”Irakin sodan alkaessa EU:lla oli tilaisuus painostaa kumppanimaittensa hallituksia kunnioittamaan ihmisoikeuksia, kun esimerkiksi Libanonissa ja Syyriassa osoitettiin mieltä demokratian ja ihmisoikeuksien puolesta ja sotaa vastaan. EU ei kuitenkaan tarttunut hetkeensä.”

Rakenteet ja suunnitelmat ovat valmiina

Mutta ei niin pahaa, ettei jotain hyvääkin. Edistykseksi Schade-Poulsen laskee sen, että Euroopan unioni on ”pystyttänyt rakenteita” ja ”kasannut toimintasuunnitelmia” Välimeren alueen ihmisoikeustilanteen valvomiseksi. Nyt tarvitaankin enää vain – poliittista tahtoa, ja tietysti rahaa.

Miten Euroopan unionin sitten pitäisi Euro-Mediterranean Human Rights Networkin mielestä toimia tästä eteenpäin, kun ihmisoikeustyön rakenteet ovat jo valmiina?

”Unioni tarvitsee sisäistä keskustelua ja yhteistyötä kansalaisjärjestöjen kanssa”, Schade-Poulsen muotoilee.

”Yhdysvaltain tapaan pakottamalla ei ainakaan pidä toimia.”

Barcelonan prosessi

– Euroopan unionin ja muiden Välimeren maiden kumppanuusohjelma – EU:n lisäksi jäseninä Algeria, Egypti, Israel, Jordania, Libanon, Marokko, Palestiina, Syyria, Tunisia ja Turkki – Aloitettiin vuonna 1995 edistämään Välimeren alueen rauhaa ja vakautta – Osa-alueina politiikka ja turvallisuus, talous ja rahoitus sekä sosiaalinen ulottuvuus ja kulttuuri – Pyrkii syventämään myös muuttoliikkeitä ja maahanmuuttajien sopeutumista koskevaa yhteistyötä – Lisäksi pitkän aikavälin tavoitteena Välimeren alueen vapaakauppa-alue

Euro-Mediterranean Human Rights Network

– Jäseninä yli 80 ihmisoikeus- ja muuta järjestöä 30 maassa – Perustettu vuonna 1997 – Seuraa ihmisoikeuksien toteutumista Välimeren alueen maissa – Keskittyy esimerkiksi ihmisoikeuskasvatukseen, gender-kysymyksiin, maahanmuuttoon ja taloudellisiin sekä sosiaalisiin oikeuksiin

Lisää uusi kommentti

Lue ohjeet ennen kommentointia