Uutiset Maatalous ja kehitysmaat

Maa on kiistakapula Etelä-Afrikassa yli 20 vuotta apartheidin jälkeenkin

Valkoihoiset omistavat yhä enemmistön maasta poliittisista uudistuksista huolimatta. Musa Zakwen johtama järjestö sovittelee maanomistajien ja maattomien mustien välejä.
(Kuva: jbdodane / Flickr.com / CC BY-NC 2.0)

Kun apartheidin aika päättyi Etelä-Afrikassa vuonna 1994, toiveet olivat korkealla. Lähes 90 prosenttia maasta oli valkoihoisen eliitin omistuksessa, ja monien maattomien ja kodeistaan ajettujen mustien haaveissa siinteli uusi maanjako.

Vallan vaihtumisesta huolimatta nyt, yli 20 vuotta apartheidin päättymisen jälkeen, tilanne on lähes sama kuin ennenkin. Vain 8–9 prosenttia maasta on saatu siirrettyä mustille.

"On häpeä, että tilanne on tällainen. Kyse on ihmisten arvokkuudesta, jonka toteutumista ikään kuin lykätään ikuisesti", kritisoi Musa Zakwe, KwaZulu-Natalin provinssin kristillisen neuvoston (KZNCC) varatoiminnanjohtaja.

Hallitus perusti apartheidin loputtua ohjelman, jonka nojalla tiloiltaan häädetyt mustat saattoivat hakea maitaan takaisin, lupasi uudistaa maanhallintajärjestelmän sekä jakaa maata maattomille. Tarkoituksena oli, että kymmenessä vuodessa 30 prosenttia maasta olisi siirretty mustille.

Korvausjärjestelmässä kuitenkin seisoo edelleen tuhansia ratkaisemattomia tapauksia. Uudelleenjakoa on hidastanut myös yksinkertaisesti se, ettei valkoisten ole ollut pakko myydä maataan.

"Jopa mustille siirretyn maan suhteen on ollut paljon haasteita, esimerkiksi se, etteivät uudet viljelijät ole saaneet riittävästi tukea", Zakwekertoo.

Eroon orjamentaliteetista

Zakwen johtama, Suomen Lähetysseuran tukema KZNCC ratkoo ristiriitoja, joita epätasaisen maan jakautumisen seurauksena on syntynyt valkoisten maanomistajien ja maattomien mustien välille.

Siinä riittää tekemistä. Apartheidin jäljiltä monet alun perin omilta mailtaan häädetyt mustat elävät valkoisten maanomistajien mailla ja tekevät näille huonosti palkattua työtä. Maanomistajat pystyvät kontrolloimaan heidän elämäänsä, ja paikoin jännitteet ovat kärjistyneet jopa väkivallaksi puolin ja toisin.

"Usein maanomistajat säätelevät tiloilla asuvien elämää. He voivat rajoittaa esimerkiksi vedensaantia tai asettaa rajoituksia sen suhteen, mitä reittejä lapset saavat mennä kouluun. On myös rajoituksia siinä, kuinka paljon ihmisillä voi olla karjaa", Suomessa lokakuussa vieraillut Zakwe kertoo.

Laki kieltää häädöt, mutta maanomistajat ovat Zakwen mukaan löytäneet kiertotien, niin sanotut "rakentavat" häädöt.

"Se tarkoittaa, että ihmisten elämästä tehdään kurjaa niin, että nämä lähtevät ikään kuin vapaaehtoisesti. He saattavat sulkea vesihanan tai kieltävät polttopuiden poimimisen."

KZNCC:n metodi välien liennyttämisessä on yksinkertainen: osapuolet kutsutaan samaan pöytään neuvottelemaan. Järjestö järjestää myös vuotuisen konferenssin aiheesta ja julkaisee menestystarinoita.

Saman pöydän ääreen istuminen ei kuitenkaan ole liennytyksen alku vaan pikemminkin päätepiste.

"Ihmisten on päästävä eroon orjamentaliteetista."

"Sitä edeltävät yksilölliset tapaamiset, jotta pelkoja saataisiin hälvennettyä. Osapuolten välillä on pitkään ollut pattitilanne, joka muistuttaa orjan ja omistajan suhdetta. Ihmisten on päästävä eroon orjamentaliteetista", Zakwe kertoo.

Sitä varten mustille annetaan erityistä tukea, jotta nämä pystyisivät neuvottelemaan tasa-arvoisina kumppaneina valkoisten kanssa. Kaikkia maanomistajia se ei miellytä, mutta siitä huolimatta ohjelmassa on Zakwen  mukaan tapahtunut pieniä onnistumisia.

Millaista vapautta?

Etelä-Afrikka elää parhaillaan epävakaita aikoja ilman maanomistuskiistojakin. Viime vuosina maassa on ollut rajuja opiskelijaprotesteja sekä myös väkivaltaisuuksia siirtolaisia kohtaan. Maata piinaa historiallinen kuivuus ja työttömyystilanne on vaikea.

Zakwen mukaan voikin sanoa, että maa näyttää tulleen jonkinlaiseen käännekohtaan.

"Ihmiset ovat olleet kärsivällisiä kaikki nämä vuodet, mutta kun näkee, ettei oma hallitus ota vastuuta, se turhauttaa ihmisiä. Olemme juuri nyt tilanteessa, jossa kysymme itseltämme, millaisen vapauden oikeastaan saimme", hän toteaa.

Maatalous ja kehitysmaat ihmisoikeudetköyhyysmaanomistus Etelä-Afrikka Suomen Lähetysseura

Lue myös

Mies kulkee pellolla syvää vakoa pitkin.

Elvyttävä maatalous pelastaa viljasatoja Keniassa – Luomuviljelyn perusperiaatteita toteuttavan tekniikan toivotaan johtavan eroon ruoka-avusta

Kenian Makuenin maakunnassa on aloitettu elvyttävän maatalouden kokeilu, jossa viljelijät kokeilevat esimerkkipalstojen avulla esimerkiksi pengertämistä ja viljelylajikkeiden vaihtelua. ”Olen ollut maanviljelijä monta vuotta, mutta milloinkaan en ole nähnyt yhtä tervettä satoa yhtä kuivana kasvukautena”, kertoo viljelijä Justus Kimeu.
Maissipeltoa Zimbabwessa

Maanviljelijä voisi olla tulevaisuuden ammatti Zimbabwessa, mutta nuorten on vaikea päästä alalle

Zimbabwen epäonnistuneen maatalousreformin jälkeen lainansaanti maanviljelyä varten on vaikeutunut. Etenkin nuorten on vaikea päästä alalle. ”Eivät kaikki nuoret viljelijät halua kasvattaa maissia. Me haluamme kokeilla jotain muutakin”, sanoo 27-vuotias viljelijä Lihle Moyo.
Naiset kuokkivat maata maissipellolla.

Ikuisuusongelma: miten saada kaikille riittävästi ruokaa? Uusi afrikkalais-eurooppalainen tutkimushanke etsii ratkaisua kaupunkien ”ruokalaboratorioiden” avulla

Suomen Luonnonvarakeskuksen koordinoimassa uudessa tutkimushankkeessa etsitään ratkaisuja ruokajärjestelmien ongelmiin kuudessa Afrikan maassa. Esimerkiksi Ugandassa muodostetaan viljelijöiden tuottajayhdistyksiä ja perustetaan maissin prosessointilaitos. Tutkijat uskovat, että ratkaisuja voidaan soveltaa laajemminkin.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Mies puolilähikuvassa tiiliseinää vasten.

Köyhyys on poliittista – Matti Kohosen missiona on taistella eriarvoisuutta vastaan talouspolitiikan keinoin

Financial Transparency Coalitionia johtava Matti Kohonen tekee työtä oikeudenmukaisemman talousjärjestelmän puolesta. Hän sai kipinän työhönsä jo lapsuudessa kohtaamastaan eriarvoisuudesta ja uskoo, että köyhyys ja eriarvoisuus eivät ole maailmassa välttämättömiä asioita.
Traktori pellolla, taustalla kylä.

Tutkijat: Euroopan voisi ruokkia luomuviljelyllä vuonna 2050

Tuoreen tutkimuksen mukaan ympäristön huomioiva viljely on mahdollista, mutta se vaatii monenlaisia muutoksia, muun muassa eläinperäisten tuotteiden käytön vähentämistä.
Kahta nuorta naista esittävä seinämaalaus korkean talon seinässä.

Ensi viikolla järjestetään suurin feministinen kokoontuminen neljännesvuosisataan – Tavoitteena tasa-arvon takapakin estäminen

YK:n tasa-arvojärjestön, Meksikon ja Ranskan johtama Generation Equality -foorumi aloittaa viisivuotisen kampanjan, jonka tavoitteena on edistää sukupuolten tasa-arvoa muun muassa teknologia-alalla. Se on osittain vastareaktio populistiselle voimille, jotka ovat viime vuosina haastaneet tasa-arvoa, kertoo ulkoministeriön tasa-arvosuurlähettiläs Katri Viinikka.
Iranin lippuja

Kovaa kritiikkiä Iranin uudelle presidentille – Ihmisoikeusjärjestöjen mukaan Ebrahim Raisi oli mukana vuoden 1988 joukkoteloituksissa

Iranissa tapettiin tuhansia poliittisia vankeja vuonna 1988. Uutta presidenttiä on epäilty osallisuudesta tapahtumiin, mutta ketään ei ole rangaistu.
Mies ajaa aasien vetämillä kärryillä tietä pitkin.

Energian kalleus edistää metsätuhoa Zimbabwessa – Halvan sähkön puutteessa turvaudutaan puuhiileen

Laiton puunkaato tuhoaa Zimbabwesta joka vuosi noin 60 miljoonaa puuta eli osapuilleen 33 000 hehtaaria metsää. Yksi syy on energianlähteenä käytettävä puuhiili. Sakkorangaistuksetkaan eivät auta, sillä monelle sähkö on liian kallista ja puuhiili ainoa vaihtoehto.

Tuoreimmat

Tutkijat: Euroopan voisi ruokkia luomuviljelyllä vuonna 2050
Ensi viikolla järjestetään suurin feministinen kokoontuminen neljännesvuosisataan – Tavoitteena tasa-arvon takapakin estäminen
Kovaa kritiikkiä Iranin uudelle presidentille – Ihmisoikeusjärjestöjen mukaan Ebrahim Raisi oli mukana vuoden 1988 joukkoteloituksissa
Energian kalleus edistää metsätuhoa Zimbabwessa – Halvan sähkön puutteessa turvaudutaan puuhiileen
Globaali ruokajärjestelmä tuottaa nälkäisiä ja uhkaa planeetan kantokykyä – Systeemin pitää muuttua, ja siihen voi vaikuttaa myös Suomi, summaa tuore raportti
Kuivuus voi olla seuraava pandemia, varoittaa YK-raportti – Ilmastonmuutos altistaa lisää useimpien maiden kuivuusriskiä lähivuosikymmeninä
Köyhyys on poliittista – Matti Kohosen missiona on taistella eriarvoisuutta vastaan talouspolitiikan keinoin
Lämpenevä merivesi tuhoaa koralleja El Salvadorissa ja vie samalla elinkeinon kalastajilta – ”Vesi on niin kuumaa, että se näyttää jo keitolta”
Egypti aikoo teloittaa 12 Muslimiveljeskunnan jäsentä – Teloitukset kiihtyneet jälleen tänä vuonna
Filippiinien huumesodassa on todennäköisesti tapahtunut rikoksia ihmisyyttä vastaan – Kansainvälisen rikostuomioistuimen pääsyyttäjä vaatii virallista tutkintaa

Luetuimmat

Suomen uudessa kehityspolitiikan selonteossa on hienoja periaatteita, mutta konkretia puuttuu, kritisoivat järjestöt – ”Voi jäädä rammaksi ankaksi”
Maailman piti päästä eroon lapsityöstä, mutta kehitys on kääntynyt jyrkkään alamäkeen – ”Intiassa kestää ainakin kymmenen vuotta päästä pandemiaa edeltävään tilanteeseen”
”Suomalaisten ei pitäisi ottaa demokratiaa itsestäänselvyytenä”, vetoaa kansalaisaktivismin veteraani Maina Kiai, joka seuraa huolestuneena koronan vaikutuksia ihmisoikeuksiin
Köyhyys on poliittista – Matti Kohosen missiona on taistella eriarvoisuutta vastaan talouspolitiikan keinoin
Kuivuus voi olla seuraava pandemia, varoittaa YK-raportti – Ilmastonmuutos altistaa lisää useimpien maiden kuivuusriskiä lähivuosikymmeninä
Suomi on tuoreen selvityksen mukaan kestävän kehityksen kärkimaa – Koronapandemia käänsi globaalit trendit kuitenkin laskusuuntaan
Vuoden maailmanparantaja -palkinto vammaistyötä tukevalle Abilis-säätiölle – Pandemia teki järjestön tuesta aiempaakin kysytympää
Maailmassa on yhä vireillä 432 hiilikaivosprojektia, vaikka hiilestä pitäisi luopua, paljastaa tuore selvitys – aktiivisimpia Kiina ja Australia
Pelastakaa Lapset: Lasten sieppauksista on tullut osa sodankäyntiä Mosambikissa – Etenkin tyttöjä kaapataan jopa suoraan kodeistaan
Kysely: Suomalaisilla vääriä mielikuvia mielenosoittamiseen liittyvistä oikeuksista – Etenkin vanhempien ikäluokkien asenteet kovia