Uutiset

Luvaton kaivostoiminta työllistää tuhansia Etelä-Afrikassa

Pienimuotoinen kaivostoiminta tuo elannon, mutta kaivajien asema on laillistamatta.
(Kuva: Mark Olalde / IPS)

(IPS) -- Yli 27 prosentin työttömyys on saanut Etelä-Afrikan miettimään pienimuotoisen kaivostoiminnan laajentamista. Ongelma on siinä, että toiminta on nykyisellään pääasiassa luvatonta.

Pienimuotoista kaivostoimintaa harjoittaa Etelä-Afrikassa eri arvioiden mukaan 8 000–30 000 henkeä. Koko Afrikassa alalla puurtaa vähintään kahdeksan miljoonaa ihmistä. YK:n mukaan pientuottajat kaivavat liki viidenneksen Afrikan kullasta ja miltei kaikki jalokivet timantteja lukuun ottamatta.

"Laiton kaivostoiminta on väärä luokitus tälle toiminnalle, joka on jatkunut vuosikausia", sanoo Sizwe Phakathi, joka vastaa turvallisuudesta ja kestävästä kehityksestä Etelä-Afrikan kaivoskamarissa. Hän tutki aiemmin epävirallista hiilen ja saven louhintaa Blaauwboschissa KwaZulu-Natalin alueella.

Phakathin mukaan kaivajat eivät yleensä tunne lakia mutta toimivat paikallisen päällikön tai kunnan siunauksella. 94 prosentilta puuttui virallinen lupa kaivamiseen, jolla he elättävät perheensä.

Köyhyys jarruttaa laillistamista


Pienkaivajien aseman laillistaminen auttaisi heitä saamaan teknistä tietoja ja löytämään markkinoita, kaivosministeriön pienkaivososaston johtaja Pheaga Gad Kwata uskoo.

Ministeriö on alkanut järjestää kaivajille koulutusta, jonka avulla he voivat laillistaa asemansa. "Tältä alalta on mahdollisista saada nopeasti työtä", Kwata vakuuttaa.

Phakatin mukaan koulutus parantaa myös alan terveys- ja turvallisuustilannetta. Hänen tutkimallaan alueella valtaosa kaivajista ei käyttänyt mitään turvavarusteita.

Laillistamisen esteenä on kuitenkin sama köyhyys, jota sen on määrä helpottaa. Monilla kaivajilla ei ole varaa matkustaa virastoon laatimaan papereita, kustantaa ympäristövaikutusten arviointia tai perustaa kohteen ennallistamisen vaatimaa vararahastoa.

"Laillistaminen ei saisi tappaa liiketoimintaa, vaan se pitää räätälöidä kaivajien tarpeisiin", Phakathi pohtii.

Sääntöjä uudistettava

Luvallisen toiminnan sujuva laajentaminen vaatii lakimuutoksia, Witwatersrandin yliopiston tutkija Pontsho Ledwaba sanoo.

"Sallittu viiden hehtaarin maksimiala on liian pieni graniitin ja hiekkakiven tuotantoon. Lisäksi muutaman vuoden lupakausi ei riitä toiminnan vakiinnuttamiseen, jolloin investoinnit jäävät saamatta", hän selittää.

Ledwaba patistaa hallitusta korjaamaan teollisuus- ja rakennusmateriaalien, kuten hiekan, saven ja hiekkakiven, kaivamisen sääntöjä vastaamaan todellisuutta.

Phakati muistuttaa, että Etelä-Afrikan kaivosalan uudistuksissa ei pidä unohtaa naisia, sillä selvitysten mukaan nämä muodostavat 40–50 prosenttia Afrikan pienkaivajista.

Etelä-Afrikan Limpopossa naiset ovat kaivaneet savea sukupolvien ajan. Maan luoteisosissa naisten nimissä on myös laillisia kaivosoikeuksia. Alan miesvaltaisuudesta huolimatta asiantuntijat uskovat sen avaavan uusia yritysmahdollisuuksia myös naisille.

Kuva: Masakanen kylä Etelä-Afrikan Mpumalangassa sijaitsee aivan Duvhan voimalaa ruokkivien hiilikasojen vieressä. Kyläläiset joutuvat kuitenkin hankkimaan elantonsa luvattomalla hiilenkaivulla.

työlaki Etelä-Afrikka Suomen IPS

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

mies puolilähikuvassa puutarhakeinussa.

Eläkkeelle jäävä avustustyön veteraani Kalle Löövi on huolissaan avun politisoitumisesta – ”Retoriikka on menossa todella huonoon suuntaan”

Lähes 50 vuotta erilaisissa Punaisen Ristin tehtävissä toiminut kansainvälisen avun johtaja Kalle Löövi on nähnyt humanitaarisen avun sektorin ammattimaistumisen ja tehostumisen. Hänen mukaansa juuri nyt on tehtävä työtä sen eteen, että apu säilyy yhä puolueettomana eikä sitä hyödynnetä propagandavälineenä.
Yksityisautoilu on elintasosairaus -kyltti ja mielenosoittajia

Suomalaisjärjestöt raportoivat YK:lle ihmisoikeusongelmista – Varjoraportti nostaa esiin muun muassa terveydenhuollon eriarvoisuuden ja ilmastonmuutoksen

Suomen on otettava vakavasti pitkään jatkuneet ihmisoikeusongelmat, joista osaa koronapandemia on entisestään syventänyt, vaatii 24 järjestön ensimmäinen yhteisraportti taloudellisten, sosiaalisten ja sivistyksellisten oikeuksien toteutumisesta.
Kaksi pyykkipoikaa farkkujen yläosassa

Selvitys: Suomalaisten vaateyritysten avoimuus on parantunut – Pienet pärjäävät isoja paremmin

Yhä useampi suomalainen vaatebrändi julkaisee tehdaslistansa ja kertoo ilmastotoimistaan, käy ilmi Eetin selvityksestä. Järjestö peräänkuuluttaa parempaa avoimuutta etenkin riskimaissa tuottavien yritysten toimintaan.
Erivärisiä lippuja narulla, taustalla vuoret.

Entisten maaorjien asema on Nepalissa yhä surkea – Suomen Lähetysseura aloittaa uuden hankkeen vapautettujen orjien ihmisoikeuksien puolustamiseksi

Nepalin haliyat vapautettiin maaorjuudesta vuonna 2008, mutta monet eivät vieläkään tunne oikeuksiaan. Uusi EU:n rahoittama hanke kerää tietoa tilanteesta mobiilisovelluksen avulla.
Auto kuraisella maantiellä ja ihmisiä.

Saharan eteläpuolisessa Afrikassa on valtava maatalouspotentiaali, mutta jopa 40 prosenttia ruuasta ei koskaan pääse markkinoille

Muun muassa huonot tiet vaikeuttavat paikallisten maanviljelijöiden liiketoimintaa ja luovat kysyntää halvalle tuontiruualle Afrikassa. Yksi ratkaisu voisi olla investointi kaupunkimaatalouteen, sanoo tutkija Daniele Fattibene.