Uutiset Kehityksen edistysaskeleita

”Luulin, että ehkäisy veisi lisääntymiskyvyn” – kehitysmaissa yhä useampi käyttää ehkäisyä, mutta ennakkoluulot ovat syvällä

Malawilainen Taleka Makunje kampanjoi maansa nuorten seksuaaliterveyden parantamiseksi. Vaikka tilanne on parantunut, ongelmana on muun muassa se, että moni pitää ehkäisyä länsimaisena hapatuksena.
Cyece-järjestön tiedottaja Taleka Makunje
Malawilainen Taleka Makunje vieraili syksyllä Helsingissä. Hän kampanjoi kotimaassaan seksuaaliterveyden puolesta. (Kuva: Teija Laakso)

Taleka Makunje sai jo nuorena opetuksen siitä, että ehkäisyvälineet ovat pahasta.

Kun hänen siskonsa toi koulun messuilta kotiin kondomeja ja perheen äiti huomasi asian, sisko sai rajusti selkäänsä.

”Kasvoin ajatellen, että minullekin voi käydä noin. Luulin myös, että ehkäisy tappaa kehossa tärkeitä soluja ja veisi lisääntymiskyvyn niin, etten voisi koskaan saada lapsia”, Makunje kertoo.

Nykyään 28-vuotias Makunje ajattelee toisin. Hän työskentelee malawilaisessa nuorisovalistusjärjestössä Cyecessä (Centre for Youth Empowerment and Civic Education) tiedottajana ja kampanjoi nuorten oikeuksien sekä seksuaali- ja lisääntymisterveyden parantamisen puolesta.

Siinä on paljon tekemistä. Itäisessä Afrikassa sijaitsevassa Malawissa seksielämä aloitetaan varhain ja ehkäisyä jätetään herkästi käyttämättä. Lapsiavioliitot kiellettiin lopullisesti vasta tänä vuonna. Puolet uusista hiv-tartunnoista havaitaan 15–17-vuotiailla, ja teiniraskaudet ovat yli 20 kertaa yleisempiä kuin Suomessa.

Makunje itse heräsi ongelmiin käydessään yläkoulua, kun kaikki tytöt eivät enää tulleet lomalta takaisin.

”Osa tytöistä menee tyttökouluihin ja osa naimisiin. Jotkut osallistuivat aikuistumisseremonioihin ja jäävät niiden takia jälkeen opinnoissa”, hän kertoo.

Aikuistumisrituaaleihin kuuluu esimerkiksi seksioppitunteja tytöille sekä opitun kokeilua myös käytännössä miehen kanssa. Makunjen mukaan tällaiset perinteet ovat vähenemässä mutta eivät vielä täysin kadonneet.

Ennakkoluulot esteenä

Kehittyvissä maissa arvioidaan olevan yhteensä noin 214 miljoonaa naista, jotka eivät käytä ehkäisyä, vaikka haluaisivat. Malawissa heitä on lähes viidennes hedelmällisessä iässä olevista naisista.

Kaikilla ei ole varaa hankkia ehkäisyvälineitä eikä välttämättä käytännön mahdollisuuksiaan, sillä maaseudulla välimatkat terveysklinikoille ovat pitkiä. Makunjen mukaan Malawissa yksi syy ovat kuitenkin myös kielteiset asenteet ja suoranaiset myytit.

Monet pitävät ehkäisyä länsimaisena ilmiönä, joka ei kuulu paikalliseen kulttuuriin. Samantyyppiset väärinkäsitykset, joita Makunjella itsellään oli, leviävät helposti.

”Etenkään maaseudulla ihmisillä ei ole mahdollisuutta lukea asioista tai vaikkapa googlata. Niinpä he jakavat vääriä tietoja keskenään. Väärinkäsityksiä on kuitenkin jopa eliitin keskuudessa. Meillä sanotaan yleisesti, että kannattaa alkaa käyttää ehkäisyä vasta, kun on jo synnyttänyt, sillä jos sitä käyttää etukäteen, ei välttämättä saa koskaan lapsia”, Makunje kertoo.

Ennakkoluulot on havaittu myös kansainvälisissä tutkimuksissa. Yhdysvaltalaisen seksuaaliterveyteen keskittyvän Guttmacher-instituutin viime vuonna tekemän tutkimuksen mukaan yleisin syy olla käyttämättä ehkäisyä on huoli sivuvaikutuksista sekä väärät tiedot siitä, miten voi tulla raskaaksi. Naimattomat naiset pelkäävät myös yhteisön paheksuntaa.

Malawilaisnuoria istumassa ringissä
Taksvärkki ry:n ja Cyecen tukemissa nuorten ryhmissä saa vertaistukea. Niissä keskustellaan esimerkiksi opiskelusta, tasa-arvosta, lapsen oikeuksista ja seksuaaliterveydestä. (Kuva: Pamela Arslan / Taksvärkki ry)

Yhä useampi ehkäisee

Ongelmista huolimatta ehkäisyn käyttö on viime vuosina lisääntynyt nopeasti Malawissa. Niin on käynyt myös muualla maailmassa. Kansainvälinen Family Planning 2020 -kumppanuusjärjestö kertoi viime viikolla, että 69 kehitysmaassa pelkästään viiden viime vuoden aikana modernia ehkäisyä käyttävien naisten ja tyttöjen määrä on kasvanut lähes 40 miljoonalla.

Sen seurauksena näissä maissa on estetty viimeisen vuoden aikana 125 000 äitiyskuolemaa sekä 26,6 miljoonaa turvatonta aborttia.

Trendi on ollut samanlainen 1970-luvulta alkaen. YK:n taloudellisten ja sosiaalisten asioiden osaston mukaan vuonna 2015 noin 57 prosenttia maailman naisista käytti jotakin modernia ehkäisykeinoa. Vuonna 1970 mitä tahansa ehkäisyä, mukaan lukien perinteiset keinot, kuten keskeytetty yhdyntä, käytti vain runsas kolmannes naisista.

”Siihen on monta syytä. Välineiden valikoima on laajentunut ja hinnat ovat tulleet alas. Ilmapiiri monessa maassa on muuttunut sallivammaksi, ja vaikutusta on myös sillä, että tytöt ja naiset ovat päässeet kouluun. Aiheesta myös puhutaan hirveän paljon YK:n eri foorumeilla”, arvioi ulkoministeriön terveysneuvonantaja Gisela Blumenthal.

Malawi kuuluu erityisen nopeasti edistyneisiin maihin. Vaihtelevien tilastojen mukaan modernia ehkäisyä käyttää 45–55 prosenttia maan hedelmällisessä iässä olevista naisista.

Maan hallituksella on kunnianhimoiset tavoitteet parantaa ehkäisyä, ja se on esimerkiksi kohentanut perhesuunnittelupalveluiden saatavuutta etenkin paikallistasolla sekä kouluttanut terveystyöntekijöitä.

Oma roolinsa on ollut myös järjestöillä, kuten Cyecellä, jonka tavoitteena on samalla parantaa nuorten asemaa yleensäkin. Järjestö kokoaa nuorten ryhmiä, joissa keskustellaan muun muassa seksistä ja nuorten oikeuksista. Osa nuorista koulutetaan vertaiskouluttajiksi, jotka voivat kouluttaa paitsi toisia nuoria, myös muita yhteisön jäseniä.

Cyece saa tukea työhönsä muun muassa suomalaiselta Taksvärkki ry:ltä. Tänä vuonna järjestöjen yhteisen hankkeen tarkoituksena on pitää tytöt koulussa. Se on avainasia esimerkiksi lapsiavioliittojen ja teiniraskauksien välttämisen kannalta. Tällä hetkellä melkein joka viides yläkouluikäinen tyttö on poissa koulusta Malawissa.

Vaikka Cyecen työtä myös vastustetaan ennakkoluulojen takia, se on Makunjen mukaan ollut tuloksellista. ”Eräällä hankealueellamme yläkoulussa oli vuonna 2011 21 teiniraskautta. Viime vuonna niitä oli enää yksi.”

Raha ratkaisee

Vaikka kehitystä tapahtuu, yli 40 prosenttia kehitysmaiden raskauksista on edelleen ei-toivottuja. Kaikkein vähiten kehittyneissä maissa moderneja ehkäisykeinoja käyttää vain noin kolmannes naisista. Osittain siihen vaikuttaa valtioiden nihkeys satsata asiaan: esimerkiksi Yhdysvaltain presidentti Donald Trump on tänä vuonna leikannut monien lisääntymisterveysjärjestöjen rahoituksen. Toisaalta myös väestönkasvu selittää ongelmaa, sillä ikäluokat kasavavat koko ajan, joten tarvekin kasvaa nopeasti, ulkoministeriön Blumenthal sanoo.

Kansainvälisen yhteisön tavoitteena on, että vuonna 2030 kaikki ehkäisyä haluavat naiset saisivat sitä. Guttmacher-instituutti on laskenut, että ehkäisypalveluiden sekä äitien ja vastasyntyneiden terveydenhuollon ulottaminen kaikille kehitysmaissa vaatisi noin 8,56 dollarin investoinnit jokaista maailman asukasta vuosittain. Se tarkoittaa runsasta seitsemää euroa.

Esimerkiksi Suomen kehitysyhteistyövaroista on luvattu tänä vuonna seksuaaliterveyteen jopa hieman enemmän: yli 40 miljoonaa euroa. Rahat tosin jakautuvat useammalle vuodelle.

Mitä tarkoittaa moderni ehkäisy?

  • Tilastoissa moderneiksi ehkäisymetodeiksi lasketaan sterilisointi, e-pillerit, kohdunsisäiset välineet, kondomit, ruiskeena annettava ehkäisy, ehkäisykapselit, emättimeen asetettavat ehkäisyvälineet sekä katumuspillerit.
  • Perinteisiä ei-luotettavina pidettyjä ehkäisymetodeja ovat pidättäytyminen seksistä hedelmällisiksi oletettuina päivinä, keskeytetty yhdyntä sekä luottaminen synnytyksen jälkeiseen tilanteeseen, jolloin kuukautiset eivät ole vielä palautuneet ja vauvaa imetetään.
  • YK:n tilastojen mukaan parisuhteessa elävien naisten yleisin ehkäisyväline maailmanlaajuisesti on naisten sterilisaatio.

Artikkeli on osa maailma.netin vuosina 2017–2018 toteutettavaa Kehityksen edistysaskeleita -juttusarjaa. Sarjassa käsitellään kehitysmaissa viime vuosina tapahtunutta edistystä. Hanke saa ulkoministeriön viestintä- ja globaalikasvatustukea. Lisätietoa juttusarjasta täällä.

Juttusarjan kaikki jutut täällä.

Oletko 16–24-vuotias ja haluat antaa palautetta sarjan jutuista? Lisätietoa täällä!

Ulkoministeriö Tuettu kehitysyhteistyövaroin -logo

Kehityksen edistysaskeleita seksuaalisuusnuorisokansalaisyhteiskuntaterveys Malawi Taksvärkki ryUlkoministeriö

Lue myös

Tunisialaiset poliitikot Bouthaina Elkorbi ja Yamen Akkari

Miten maasta tulee demokratia? – Sitä opetellaan Tunisiassa, jossa uuden polven poliitikot ovat optimisteja kompastuskivistä huolimatta

Yamen Akkari ja Bouthaina Elkorbi ovat Tunisian ensimmäisiä vapaan poliitikkosukupolven edustajia. Kahdeksan vuotta kansannousun jälkeen Tunisia on onnistunut muuttumaan diktatuurista monipuoluedemokratiaksi, jolla on vielä paljon parantamisen varaa. Suomessa vierailleet puolueaktiivit uskovat, että pohjoismainen malli voisi toimia Tunisiassakin.
Maissia pitelevät kädet

Lautasmalli Beniniin – Suomalaisrahoitteinen tutkimushanke parantaa Afrikan ruokaturvaa

Ulkoministeriön rahoittamassa Luonnonvarakeskuksen kuusivuotisessa tutkimushankkeessa muun muassa koulutettiin paikallisia tutkijoita, kartoitettiin villikasvien käyttöä ruuanlaitossa ja tutkittiin maaperän hivenaineita. Tulokset ovat lupaavia.
Vauva syö plumpy'nutia.

Nälkäisten Nutella – Maapähkinätahna on ihmeaine, joka pelastaa vakavasti aliravittuja lapsia nälkäkuolemalta

Ranskalaislääkäri kehitti 1990-luvun lopulla maapähkinätahnan, joka on merkinnyt vallankumousta nälkäkriisien hoidossa: nykyään kaikki vakavasta aliravitsemuksesta kärsivät lapset on periaatteessa mahdollista hoitaa. Tahnan taustalla pyörii bisnes, jota on myös kritisoitu.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Keltapaitainen nainen keltaista taustaa vasten

Neljäkymmentä vuotta vankeutta keskenmenosta – Ihmisoikeusloukkaukset, väkivalta ja köyhyys ajavat ihmisiä pakoon Keski-Amerikasta

Sillä aikaa kun elsalvadorilainen Maria Teresa Rivera istui vankilassa keskenmenon vuoksi, jengit uhkailivat hänen 9-vuotiasta poikaansa. Nyt he asuvat pakolaisina Ruotsissa. Keski-Amerikan siirtolaiskriisin taustalla on monimutkainen vyyhti historiallisia, taloudellisia ja suurvaltapolitiikkaan liittyviä syitä.
Ilmastoaktivisti Greta Thunberg kuulokkeet korvilla Euroopan parlamentin istunnossa

Amnestyn tärkein ihmisoikeuspalkinto ilmastoaktivisti Greta Thunbergille ja koululaisten ilmastoliikkeelle – ”Kaikkien on osallistuttava ilmastolakkoon”

Thunberg kannustaa kaikkia osallistumaan ilmastolakkoon, joka järjestetään syyskuun 20. ja 27. päivänä.
Mielenosoittajan kyltti, jossa lukee Boycott Brazilian Coffee, Soy, Timber - Stop Amazon Burning

Raportti: Rikollisverkostot kiihdyttävät Amazonin metsätuhoa ja hyökkäävät metsien suojelijoita vastaan

Paikallisilla yhteisöillä on tärkeä rooli laittomien hakkuiden estämisessä, mutta presidentti Jair Bolsonaron aikana heidän asemansa on heikentynyt, käy ilmi Human Rights Watchin raportista.
Pino Argentiina pesoja

Kehitysmaissa on meneillään kolmas suuri velkakriisi

Vuonna 2008 alkanut finanssikriisi saatiin katkaistua määrällisen kevennyksen ohjelmilla. Kehitysmaissa on kuitenkin käynnissä laaja velkakriisi, joka on suoraa seurausta finanssikriisin pelastustoimenpiteistä, kirjoittaa Suomen Attacin puheenjohtaja Omar El-Begawy.

Tuoreimmat

Amnestyn tärkein ihmisoikeuspalkinto ilmastoaktivisti Greta Thunbergille ja koululaisten ilmastoliikkeelle – ”Kaikkien on osallistuttava ilmastolakkoon”
Raportti: Rikollisverkostot kiihdyttävät Amazonin metsätuhoa ja hyökkäävät metsien suojelijoita vastaan
Aavikoituminen maksaa biljoonia vuosittain – ”Ongelma voidaan hoitaa pois päiväjärjestyksestä”
Nälkäisten määrä kasvanut Mosambikissa puoli vuotta sykloni Idain jälkeen – Ihmisiä pyörtyy pelloille ja ruuaksi etsitään villikasveja
Neljäkymmentä vuotta vankeutta keskenmenosta – Ihmisoikeusloukkaukset, väkivalta ja köyhyys ajavat ihmisiä pakoon Keski-Amerikasta
”Talouskasvun luominen vain lisäämällä kulutusta ei ole enää toteuttamiskelpoinen vaihtoehto” – Tutkijaryhmä vaatii nopeita keinoja kestävän kehityksen edistämiseksi
Yksityistä sektoria korostava kehityspolitiikka jatkuu myös tällä hallituskaudella – Kehitysministeri Ville Skinnari haluaa suomalaisyritykset Afrikan markkinoille
Uusi kampanja haluaa eroon mainosten stereotyyppisistä sukupuolirooleista – Myös suomalaisyrityksiä kannustetaan mukaan
Myanmarista paenneet rohingyat elävät välitilassa
”Sensuuri elää ja voi hyvin” – Uusi raportti paljastaa, että lehdistönvapautta polkevat maat soveltavat usein taitavasti uutta teknologiaa