Uutiset Maatalous ja kehitysmaat

Luomuviljely innostaa Kuuban maaseudulla

Talousvaikeudet ja liiallinen keskittäminen jumittavat maatalouden kehitystä, mutta oma-aloitteisuus on kasvussa.
Kuubassa kasvatetaan mm. siipikarjaa. (Kuva: Josef Willems / cc 2.0)

(IPS) -- Kuubalainen Armando Marcelino Pi opettaa yliopistossa filosofiaa, hoitaa perheensä luomutilaa ja johtaa tuottajien yhteistyötä vuoristoisessa La Palman kunnassa Länsi-Kuubassa.

Maatalous on pääelinkeinona 35 000 asukkaan La Palmassa, jonka vuorilla harjoitetaan niin metsätaloutta, tupakanviljelyä kuin karjanhoitoakin.

"Maatalouden tutkimuslaitoksissa kerättyä tieteellistä ja teknistä tietoa pitää alkaa hyödyntää tiloilla", sanoo Pi. Hän kasvattaa 12 sukulaisensa kanssa La Carmelinan luomutilalla hedelmiä, sikoja, siipikarjaa ja mehiläisiä. Maata on seitsemän hehtaaria.

Tila tuottaa ruuan siellä työskenteleville neljälle perheelle ilman valtion apua, Pi vakuuttaa. Myös lannoitteet ja sikojen rehu tuotetaan itse.

Pi harmittelee, että luomuun on toistaiseksi siirtynyt Kuubassa vain pieni joukko viljelijöitä. Syiksi hän listaa tiedon puutteen, muutosvastarinnan, tarjolla olevien palveluiden vähäisyyden sekä tuotteista maksettavan alhaisen hinnan.

Verkostojen kautta tiedon äärelle

La Palma sijaitsee Pinar del Ríon maakunnassa, jossa on vuodesta 2000 toiminut paikallinen maatalouden innovaatio-ohjelma (Pial).

Pial on opastanut viljelijöitä korjaamaan siemeniä talteen ja innostanut naisten ja nuorten osallistumista tilanhoitoon. Se myös auttaa viljelijöitä verkostoitumaan, kaupallistamaan tuotteitaan ja sopeutumaan ilmastonmuutokseen, kertoo hankkeen vetäjä Iván Paneque.

Valtakunnallisesti Pial-ohjelmaa koordinoi Maataloustieteiden instituutti, ja sen lasketaan vaikuttaneen 50 000 ihmisen elämään 45 kunnassa. Vuoteen 2017 mennessä halutaan saada mukaan 30 kuntaa lisää, minkä toivotaan kasvattavan maataloustuotantoa.

Asiantuntijoiden mukaan sosialistisen Kuuban maatalouden kehittäminen on jumissa talousvaikeuksien ja liiallisen keskittämisen vuoksi. Tuottajat ovat jääneet paitsi alan teknistä tietämystä.

Ideat jakoon

Kuuba on lähes puolittanut valtion tutkimus- ja kehitysmäärärahat vuosina 2010–2014. Luomuviljelijöiden mukaan kehityksen ehtona on nyt maataloushallinnon hajauttaminen ja paikallisen päätösvallan lisääminen, kuten luvattiin presidentti Raúl Castron hallituksen uudistusohjelmassa vuonna 2008.

Paneque perää kuitenkin yhteistyön tiivistämistä kunta- ja ministeriötasoa myöten, jotta parhaat paikalliset keksinnöt ja ideat saadaan kaikkien käyttöön. Pial-ohjelman tilalle kaavaillaan pysyvää järjestelyä, johon osallistuisivat tuottajajärjestöt, tutkijat sekä viranomaiset.

Se edistäisi luomutuotteiden sertifiointia ja asianmukaista hinnoittelua, peltojen kestävää käyttöä ja pienimuotoisen säilyketeollisuuden kehittämistä, Paneque kaavailee.

Hänen mukaansa esimerkiksi La Palman alue saavuttaisi helposti omavaraisuuden pavunsiemenissä, sillä kasvinjalostuksesta kiinnostuneiden tuottajien siemenpankissa on jo 285 papulajiketta.

Kuubassa on 11,2 miljoonaa asukasta ja puoli miljoonaa maatilaa. Tärkeimmät tuotteet ovat tupakka, sokeriruoko, vihannekset ja mukulakasvit. Maatalouden osuus bruttokansantuotteesta on 3,8 prosenttia. Ala kasvoi kuluvan vuoden ensipuoliskolla 4,8 prosenttia, kun yleinen talouskasvu oli 4,7 prosenttia.

Maatalous ja kehitysmaat kehitysmaataloustalous Kuuba Suomen IPS

Lue myös

Puita viljapellolla

Liialliset sateet uhkaavat Pakistanin viljasatoa – ”Koko vuoden kylvökiertomme on mennyt sekaisin”

Monen pakistanilaisviljelijän elanto on uhattunua pitkittyneiden talvisateiden takia. ”Ne alkavat tammikuussa eivätkä lopu ennen kuin huhtikuussa. Niiden jälkeen tulevat monsuunisateet kesä-heinäkuussa, joten pitempää kuivaa kautta ei enää ole ”, kertoo viljelijä Aamir Hayat Bhandara.
Kaksi aikuista ja kolme lasta keskustelee pellonlaidassa

Ilmastoälykäs maanviljelys mahdollistaa Mantfombi Msibin lastenlasten koulunkäynnin

Eswatinin hallituksen pilottiohjelmassa kannustetaan viljelijöitä ilmastoälykkäisiin maanviljelystekniikoihin. Ne ovat kohentaneet huomattavasti muun muassa Mantfombi Msibin elämänlaatua, sillä ne vapauttavat sekä aikaa että rahaa.
Kaksi nuorta miestä seisoo pellolla

Maatalousalan työvoimapula uhkaa Afrikkaa – Pienviljelijän keski-ikä on 60 vuotta

Afrikka voisi periaatteessa olla jopa ruokaomavarainen, mutta etenkään nuoria raskaana pidetty ala ei houkuttele. ”Meidän täytyy muuttaa tuo asenne ja saada heidät ymmärtämään, että maanviljely voi olla vaurauden, bisneksen ja mielihyvän lähde”, sanoo maatalousinstituutti IITA:n pääjohtaja Nteranya Sanginga.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Fight racism -kyltti rakennuksen edustalla

Podcast: Rasistinen nimittely vahingoittaa mielenterveyttä – ”Kuulemme sitä niin paljon, että luulemme sen olevan normaalia”, sanoo Fiona Musangamfura

63 prosenttia Suomen tummaihoisista on kokenut rasistista syrjintää. Se on tuttua Fiona Musangamfuralle, joka vei nimittelyn lopulta oikeuteen. Maahanmuuttajien terveysongelmista väitelleen Shadia Raskin mukaan terveyspalveluissa ei vielä ymmärretä syrjinnän terveysvaikutuksia. Kuuntele podcast!
Mustatukkainen nainen vihreässä paidassa ikkunan edessä

Podcast: ”Olen suomalainen kirjailija, joka kirjoittaa espanjaksi” – Roxana Crisólogo on julkaissut neljä runokirjaa, mutta ei voi hakea Suomen kirjailijaliiton jäsenyyttä

Suomessa muiden kuin suomeksi tai ruotsiksi kirjoittavien kirjailijoiden on vaikea saada tukea tai näkyvyyttä. Perulaissyntyinen runoilija Roxana Crisólogo perusti Sivuvalo-projektin, joka edistää maahanmuuttajakirjailijoiden asemaa Suomessa. Kuuntele podcast!
Kasvokuvia maalattuna valkoiseen seinään

Jemen pelkää koronavirusepidemiaa – ”Näissä oloissa on mahdotonta alkeellisimmallakaan tavalla suojautua tartunnalta”

Koronaviruksen vaikutusta on verrattu sotaan. Jemeniläisestä näkökulmasta rikkaat maat saavat nyt pienen vilahduksen siitä todellisuudesta, jossa maa on elänyt viimeiset viisi vuotta, kirjoittaa avustusjärjestö Oxfamin humanitaarinen työntekijä Abdul Mohammed.
Koululaisia pulpettien ääressä

Koronavirus on sulkenut suurimman osan maailman kouluista – Valmiiksi vaikeassa asemassa oleva kärsivät eniten

Koulujen sulkeminen vaikuttaa lähes 1,7 miljardin koululaiseen ja opiskelijaan. Koulutuksen lisäksi moni menettää myös kouluateriat.
Sininen muovipallo, jossa punaisia piikkejä

Koronavirus koettelee demokratiaa

Demokratian taantuminen vakiintuneissakin demokratioissa on ollut trendinä jo pidempään, ja koronaviruksen kaltainen kriisi voi osaltaan vauhdittaa kehitystä, kirjoittavat demokratiajärjestö Demon asiantuntijat Anna Juhola ja Jussi Kanner.

Tuoreimmat

Podcast: ”Olen suomalainen kirjailija, joka kirjoittaa espanjaksi” – Roxana Crisólogo on julkaissut neljä runokirjaa, mutta ei voi hakea Suomen kirjailijaliiton jäsenyyttä
Koronavirus on sulkenut suurimman osan maailman kouluista – Valmiiksi vaikeassa asemassa oleva kärsivät eniten
Tutkimus: Demokratiaa ei juuri käsitellä Euroopan opettajakoulutuksessa – Syynä on se, ettei demokratia ole aiemmin ollut uhattuna, sanoo lehtori Matti Rautiainen
Käsienpesu on tehokas tapa ehkäistä koronaa, mutta monille se ei ole mahdollista – Pakolaisapu aloitti hygieniakoulutukset Ugandan pakolaisasutusalueilla
Podcast: Rasistinen nimittely vahingoittaa mielenterveyttä – ”Kuulemme sitä niin paljon, että luulemme sen olevan normaalia”, sanoo Fiona Musangamfura
Kysely: Jemenin lapset kärsivät peloista ja masennuksesta – Koronavirus luo uusia uhkia
Liialliset sateet uhkaavat Pakistanin viljasatoa – ”Koko vuoden kylvökiertomme on mennyt sekaisin”
Hävikkiruokabisnes tuli jäädäkseen
Adolfo Vera ja Ahmad Hosseini ovat eri sukupolvien maahanmuuttajia Suomessa – ”Silloin juotiin aina kolme kuppia kahvia”
Naisten sukuelinten silpomien taustalla on sukupuolten epätasa-arvo, mutta edes vastustajat eivät aina ymmärrä sitä – Suomalainen väitöstutkimus peräänkuuluttaa juurisyihin puuttumista