Uutiset

Lohkoketjuteknologia auttaa pienviljelijöitä Jamaikalla – Mahdollistaa lainan saamisen jopa ilman pankkitiliä

Iso osa maailman pienviljelijöistä on kokonaan pankkipalvelujen ulkopuolella. Jamaikalainen startup-yritys hyödyntää lohkoketjuteknologiaa, jonka avulla viljelijät voivat saada mikroluottoja ilman takuita tai edes pankkitiliä.
Nainen maissipellolla
Rahoitusjärjestelmään kiinni pääseminen auttaa Afrikan pienviljelijöitä. Kuvassa zimbabwelainen maissinkasvattaja Senamiso Ndlovu. (Kuva: Busani Bafana / IPS)

Maailmassa on lähes kaksi miljardia ihmistä vailla pankkipalveluita. Heistä kahdella kolmasosalla on kuitenkin matkapuhelin, jonka avulla nämä palvelut voisivat olla heidän ulottuvillaan.

Pankkijärjestelmän ulkopuolelle jääminen on ongelmallista kenelle tahansa, mutta erityisen hankalaa se on kehittyvien maiden ammattimaisille maanviljelijöille. Kun pankista ei saa lainaa, toiminnan laajentaminen on melkein mahdotonta.

Jamaikalainen startup-yritys FarmCredibly tarjoaa ratkaisuksi kryptovaluutoista tuttua lohkoketjuteknologiaa. Yritys luo pienviljelijöistä rekisterin, josta näkee, miten paljon he ovat milloinkin tuottaneet. Tämä rekisteri korvaa takuut, joita pankit vaativat lainanhakijalta.

”Et voi huijata kaikkia kaiken aikaa”

Lohkoketjuteknologia antaa viljelijöille myös mahdollisuuden suunnitella tuotantoaan todellisen kysynnän mukaan. Ostajat puolestaan tietävät keiden luotettavien tuottajien puoleen kääntyä.

”Me yksinkertaistimme lohkoketjuteknologian käytön hyödyn siihen, että se takaa informaation luotettavuuden. Jamaikalainen laulaja on muotoillut saman asian kaunopuheisemmin laulussaan, jossa sanotaan 'voit huijata joitakin ihmisiä jonkin aikaa, mutta et voi huijata kaikkia kaiken aikaa'. Tämä on lisäarvo, jonka voimme tuoda maatalouteen”, FarmCrediblyn perustaja Varun Baker sanoo.

Baker työskenteli kymmenen vuotta sitten maaviljelijöiden kanssa ja yritti kannustaa heitä käyttämään mobiilisovelluksia kirjanpidossa ja dokumentoimaan työtä tiloillaan. Viljelijät kuitenkin olivat usein vastahakoisia käyttämään mitään netti- tai mobiililaitteita pelloillaan.

Lohkoketjuteknologian ansiosta maanviljelijöiden ei itse tarvitse käyttää sovelluksia. FarmCredibly solmii yhteyksiä niihin yrityksiin, joiden kanssa viljelijät jo ovat tehneet kauppaa. Näitä yrityksiä ovat tukkukauppiaiden lisäksi muun muassa hotellit ja supermarketit. Niiltä saatu tieto auttaa rakentamaan tuotantoprofiilin viljelijän puolesta.

Kun viljelijä sitten on valmis ottamaan lainan pankista, tämä rekisteri helpottaa pankin päätöksentekoa. Se tekee lainan saamisesta mahdollisen myös ihmisille, joilla ei koskaan ole ollut pankkitiliä.

”Olen huomannut, että luotonantajien mielestä maatalous on riskibisnestä. Yritämme vakuuttaa heille, että alennamme riskiä alueella, joka tuottaa massiivista taloudellista arvoa ympäri maailman”, Baker sanoo.

Mikrolainalla lisää chiliä

Jamaikalainen pienviljelijä Kevin Buchanan taisteli vuosia saadakseen lainaa pankista, mutta taistelu päättyi aina tappioon takuiden puuttumisen vuoksi.

Buchanan kasvattaa kymmenen hehtaarin tilallaan chiliä, paprikaa ja bataattia. Hän tarvitsi rahoitusta muuttaakseen viljelmänsä paremmin kysyntää vastaavaksi. Chilin osuutta piti lisätä, sillä sen markkinat ovat takuuvarmat.

Digitaalisen profiloinnin ansiosta Buchanan sai FarmCrediblyn kautta äskettäin 340 euron mikrolainan, jolla hän hankki tarvikkeita taimitarhan perustamiseen.

”Minua rajoitti rahoituksen puute. En ole tässä yksin, monilla viljelijöillä on sama pulma. Ennen kuin lohkoketju tuli mukaan, pystyin viljelemään bataattia vain neljänneshehtaarilla, nyt minulla on bataattia runsaalla hehtaarilla. Lohkoketjun ansiosta pystyn myös toimittamaan taimia toisille viljelijöille. Tuloilla voin ostaa kastelujärjestelmän ja sen ansiosta kasvattaa lisää chiliä”, Buchanan kertoo.

”Teknologia auttaa tekemään asioita paremmin ja tehokkaammin. Samalla määrällä resursseja saadaan enemmän aikaan. Se kasvattaa tulojani ja tekee menestyksestä varmempaa”, Kevin Buchanan sanoo.

kehitysköyhyysmaatalousruokasoveltava teknologiatyötietotalouskauppaliiketoimintaluotto/investointimikroluottorahoitus Jamaika

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Nainen järven rannalla

Ilmastovirtahepo seisoo olohuoneessamme – Miten ahdistuksen kanssa voi tulla toimeen?

Suomessa on jo saatavilla apua ilmastonmuutoksen aiheuttamaan ahdistukseen. Taiteilija ja tutkija Henna Lainisen työpajoissa puretaan tunteita muun muassa kirjoittamalla kirjeitä tulevaisuuteen. ”Monissa osallistujissa on herännyt myös halu tehdä enemmän ympäristön puolesta”, hän kertoo.
Jäävuoria Grönlannissa

Ympäristöhuoli koskettaa myös lapsia – Katso video partiolaisten mietteistä!

Tiedetoimittaja Mikko Pelttarin lastenkirja Näkymätön myrsky muistuttaa, ettei ilmastonmuutos ole lasten harteilla mutta jokainen voi silti tehdä jotain. Laajasalon opiston toimittajaopiskelijat lukivat kirjan haagalaiselle partiolippukunnalle, jonka jäsenet ovat jo huomanneet ilmaston muuttumisen merkit. Katso video!
Mies puun alla, kivi taustalla

Kenialaisella aktivistilla Paul Okumulla on ajatus siitä, miten rikkaat maat voivat tehdä maailmasta reilumman – ”Lopettakaa sekaantuminen”

Euroopassa keskustellaan nykyään paljon siitä, pitäisikö hyvinvointia mitata jollakin muulla tavalla kuin bruttokansantuotteella. Kenialainen aktivisti Paul Okumu kehottaa miettimään, kenen kustannuksella hyvinvointi tulee.
Mielenosoittajia kylttien kera Tampereella

Nuorille tehty kysely: Ilmastonmuutos suurin huoli ympäri maailman

Ihmisoikeusjärjestö Amnestyn tutkimuksessa yli 10 000 nuorelta kaikilla mantereilla, mitkä heidän mielestään ovat suurimpia ongelmia maailmassa tällä hetkellä. Ympäristö- ja turvallisuuskysymykset nousivat yli muiden.
Kaksi naista tulvavedessä

Bangladeshin ilmastopakolaiset sopeutuvat uuteen pakon edessä – Uudet viljelymenetelmät auttavat sään ääri-ilmiöitä paenneita

Bangladeshilaisen Ruma Begumin perhe joutui muuttamaan jokiuoman eroosion ja viljelysmaan suolapitoisuuden takia. Aluksi vanhat ongelmat jatkuivat, mutta muun muassa uusi kelluva kasvatus on auttanut elinkeinojen monipuolistamisessa.