Uutiset

Lisääkö tietoyhteiskunta tiedon määrää?

Termi "informaatio" voi tarkoittaa tietoa, joka auttaa meitä ymmärtämään asioita ja toimimaan loogisemmin. Toisaalta sillä voidaan tarkoittaa mitä hyvänsä teknistä dataa, jolla ei ole mitään tekemistä tietämisen kanssa. Medioiden määrä on tietoyhteiskunnassa lisääntynyt räjähdysmäisesti, mutta toisaalta niiden sisältö on käynyt yksipuolisemmaksi, muistuttavat tutkijat.

Mitä tarkoittaa informaatioyhteiskunta? Termi "information" voi englanniksi tarkoittaa kahta asiaa: perinteisessä mielessä kyseessä on palanen tietoa, joka auttaa meitä ymmärtämään asioita ja toimimaan loogisemmin. Tässä merkityksessä sana on ollut käytössä Euroopan modernien valtioiden syntyajoilta saakka. Toisaalta informaatio voi olla mitä hyvänsä teknistä dataa siinä mielessä, jossa alan teoreetikot 1940- ja 50-luvuilta lähtien ovat termiä alkaneet käyttää. Tämäntyyppisellä informaatiolla taas ei ole tiedon kanssa mitään tekemistä.

Monet tutkijat ovatkin kritisoineet jo käyttöön vakiintunutta termiä "information society" huomauttaen, että kaksi merkitystä sotkeutuvat turhan helposti – tietoyhteiskunta ole millään muotoa tiedostavampi tai viisaampi kuin sellainen, jossa tietotekniikka ei ole keskiössä.

Yhdysvaltalainen Amit Basole käyttää esimerkkinä yksittäisen kuluttajan suhdetta teollisiin tuotteisiin, joiden valmistus pystytään uusien teknologioiden avulla entistä tehokkaammin hajauttamaan ympäri maapalloa sinne, missä kustannukset kulloinkin ovat halvimmat. Kuluttaja ei nyky-yhteiskunnassa mitenkään voi tietää, millaisissa olosuhteissa tuote on valmistettu tai millaiset ympäristövaikutukset sillä on.

"Välimatkojen kasvun ja palautteen puuttumisen ikävät vaikutukset on helppo havaita", tutkija huomauttaa artikkelissaan The Information Revolution and creation of the uninformed society.

Tiedotuksen määrä kasvaa, sisältö yhtenäistyy

Toinen Basolen käyttämä esimerkki liittyy tiedotusvälineisiin. Viiden viime vuosikymmenen mittaan Yhdysvaltain media on voimakkaasti keskittynyt siten, että vuoteen 1997 mennessä ylivoimainen enemmistö kaikista tiedotusvälineistä oli kymmenen suurimman yhtiön hallussa, ja vuoteen 2000 mennessä luku oli pudonnut jo kuuteen.

Sekä televisio, radio, sanomalehdet, elokuvat että musiikkiteollisuus ovat tietoyhteiskunnassa siis yksissä käsissä, ja vaikka medioita on lukumääräisesti enemmän kuin aiemmin, muistuttaa niiden sisältö yhä enemmän toinen toistaan. Basole menee jopa niin pitkälle, että väittää informaation vallankumouksen synnyttäneen ei-informoidun ("uninformed") yhteiskunnan: "Seurauksena ovat tiedon monopolit ja kuluttajan vieraannuttaminen tuottajasta."

Internetin tietotulva ei korvaa perinteistä tietoa

Artikkelissaan "On the Double Meaning of Information and the Work of Knowledge" intialaistutkija Avinash Jha kiinnittää huomiota hakukoneiden valtavaan suosioon ja kykyyn etsiä rajattomasti informaatiota internet-sivuilta ympäri maailman. Voimme naputella Googlen tai Yahoon kenttään minkä hyvänsä sanan tai lauseen, ja saada haun tuloksena tuhansia sivuja dataa. Jhan mukaan meillä on sen perusteella taipumus ajatella, että tietomme määrä kasvaisi samassa suhteessa – mikä ei suinkaan pidä paikkaansa.

Intialaisissa maalais- ja heimoyhteisöissä työskennellyt K.B. Jinan puolestaan tarkasteli informaatioyhteiskunnan ja luonnon suhdetta traditionaalisen tiedon valossa Maailman sosiaalifoorumissa tammikuussa 2004. Ekokatastrofin partaalla tietoyhteiskunta ei ole lisännyt ihmisen viisautta tai tuonut ratkaisuja elämän perimmäisiin kysymyksiin: "Jos tietoa pidetään ihmisen biologisena avuna elämän ylläpitämiseksi, niin tapa jolla ihminen on vieraantunut luonnosta on täysin käsittämätön."


Linkit:

Rooman klubi: merkityksellinen tieto kadoksissa
maailma.netin artikkeli 1.4.2004

Indigen Research Foundation

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Tuhoutuneita rakennuksia ja pölyä.

Räjähdyksestä toipuvassa Beirutissa vanhat yrittävät sopeutua, nuoret pyrkivät pois maasta – ”Ihmisten mieliala on sekoitus turhautumista, kiukkua ja luovuttamista”

Jälleenrakennus edistyy hitaasti Beirutissa kaksi ja puoli kuukautta ammoniumnitraattilastin räjähdyksen jälkeen. Ihmisiä on päässyt muuttamaan takaisin koteihinsa, mutta tulevaisuus on epävarma. Nyt mielialat ovat synkät, kertovat paikalliset avustustyöntekijät.
Keltainen rakennus, jossa kivipylväät ja koristeellinen pääty.

Raportti: Suomen asevientiä on vaikea arvioida, koska tilastot eivät ole läpinäkyviä

Suomi vei viime vuonna aseita muun muassa Arabiemiirikuntiin. Esimerkiksi Bahrainin ja Indonesian aseviennin kohteita ei tiedetä, koska lupajärjestelmä ei ole läpinäkyvä, kritisoi asevientitilastoja kokoava SaferGlobe.
Yleiskuva YK:n kokoussalista.

Ydinaseet kieltävä sopimus astumassa voimaan – Suomi ja suurin osa muista Euroopan maista on sopimuksen ulkopuolella

Suomi ei ole vielä mukana tammikuussa voimaan tulevassa ydinasekieltosopimuksessa. Hallitusohjelman mukaan Suomi arvioi liittymistä kieltoprosessin edetessä. “Ei voi yhtä aikaa vastustaa ydinaseita ja puolustaa oikeutta niiden hallussapitoon”, kritisoi ICAN Finland -verkoston koordinaattori Claus Montonen.
Autoja ja mopoja kadulla.

Bangladeshissa protestoidaan kasvavaa seksuaalirikollista vastaan – Hallitus otti käyttöön kuolemanrangaistuksen, mutta sen ei uskota tehoavan

Sosiaalisessa mediassa kiertävä julma raiskausvideo on saanut bangladeshilaiset viime viikkoina kaduille vaatimaan puuttumista seksuaalirikollisuuteen. Kuolemanrangaistus on helppo ratkaisu – oikeusjärjestelmän uudistaminen vaatii enemmän työtä, toteaa Human Rights Watchin asiantuntija Meenakshi Ganguly.
Kuivuneita kuusia alhaaltapäin kuvattuna.

Tutkimus: Kymmenesosalla koronaelvytyspakettien rahoista päästäisiin lähelle Pariisin ilmastotavoitteiden saavuttamista

Maailman maat elvyttävät talouksiaan valtavilla summilla koronan vuoksi. Jos rahaa suunnattaisiin myös ilmastotoimiin, saavutettaisiin win win -tilanne, sanovat tutkijat.

Tuoreimmat

Raportti: Suomen asevientiä on vaikea arvioida, koska tilastot eivät ole läpinäkyviä
Ydinaseet kieltävä sopimus astumassa voimaan – Suomi ja suurin osa muista Euroopan maista on sopimuksen ulkopuolella
Bangladeshissa protestoidaan kasvavaa seksuaalirikollista vastaan – Hallitus otti käyttöön kuolemanrangaistuksen, mutta sen ei uskota tehoavan
Räjähdyksestä toipuvassa Beirutissa vanhat yrittävät sopeutua, nuoret pyrkivät pois maasta – ”Ihmisten mieliala on sekoitus turhautumista, kiukkua ja luovuttamista”
Tutkimus: Kymmenesosalla koronaelvytyspakettien rahoista päästäisiin lähelle Pariisin ilmastotavoitteiden saavuttamista
Sahelin humanitaarinen kriisi syvenee – Osissa Burkina Fasoa ollaan ”askeleen päässä nälänhädästä”, varoittaa WFP
Tyynenmeren saarilla on palattu perinteisiin elinkeinoihin turistien kaikottua – Seuraukset eivät ole pelkästään hyviä
Taide ottaa kantaa kestävän kehityksen tavoitteisiin tällä viikolla Helsingissä – ”Ihmiset eivät ole vain kestävyyskriisin synnyttäjiä vaan myös ratkaisijoita”
Vuoden YK:n ystävä -tunnustus professori Eeva Furmanille
Maailman ruokaohjelma vertaili ruuan hintaa Etelä-Sudanista Yhdysvaltoihin – Pahimmillaan perusruoka-annos maksaa 186 prosenttia palkasta

Luetuimmat

Selvitys: Suomen somalitaustaiset miehet vastustavat tyttöjen sukuelinten silpomista – Silpominen vaikuttaa myös miesten elämään
Transsukupuoliset ovat ahtaalla Unkarissa, jossa ei voi enää muuttaa juridista sukupuolta – ”Monen nuoren haaveet on nyt viety”, sanoo kansalaisaktivisti Tina Kolos Orbán
Suomalaisjärjestöiltä yhteisjulistus päästövähennysten puolesta
Tutkimus: Kymmenesosalla koronaelvytyspakettien rahoista päästäisiin lähelle Pariisin ilmastotavoitteiden saavuttamista
Populismi tuli Tansaniaan – Suosittu presidentti John Magufuli on pannut korruption kuriin, mutta media, järjestöt ja oppositio elävät pelossa
Seminaari: Kestävän kehityksen kysymykset otetaan journalismissa nykyään paremmin huomioon, mutta parannettavaa riittää
Raportti: Nälkä on ”hälyttävällä” tasolla 11 maassa – Koronapandemia osoittaa ruokajärjestelmän puutteet
Raportti: Ainakin 13 maata kriminalisoi yhä transsukupuolisuuden – ”Tämä on vaikeaa aikaa transihmisille”
Sään ääri-ilmiöt ovat lisääntyneet jyrkästi 20 vuoden aikana, ja suurin selitys on ilmasto, sanoo tuore YK-raportti
Maailman ruokaohjelma vertaili ruuan hintaa Etelä-Sudanista Yhdysvaltoihin – Pahimmillaan perusruoka-annos maksaa 186 prosenttia palkasta