Uutiset Ympäristö

Lintubongarien suosima matkailukohde edistää Victoriajärven suojelua Keniassa

Paikallisten nuorten ympäristöryhmä keksi kaksi vuotta sitten esittää Victoriajärven Winaminlahteen asti ulottuvan lietemaan muuttamista matkailukohteeksi. Nyt alue on turistien suosima lintujenbongauspaikka.
Puusilta ja huvimaja ruovikon keskellä
Dunga Beachin museossa kävelysillalla on näytteillä perinteistä käsityötaitoa tarvekaluista soittimiin ja vaatteisiin. Esineet ovat pääosin paikallisten naisryhmien valmistamia. (Kuva: Isaiah Esipisu / IPS)

(IPS) -- Luke Oromo saapuu Dunga Beachille, Kenian Kisumun kaupungin ulkolaidalle yhdentoista maissa lauantaiaamupäivällä. Hän suuntaa suoraa päätä rakennelmalle, joka tunnetaan nimellä Dungan papyruskävelysilta.

Hän maksaa noin 1,7 euron päivämaksun ja liittyy viiden muun vierailijan seuraan kävelysillalla, joka on rakennettu kosteikkosuon ylle Victoriajärven rannalla. Oromo istuutuu ulkoilmakahvilaan, tilaa juoman ja nauttii näkymästä Afrikan suurimmalle järvelle.

Siinä on hyvä bongailla lintuja. Voi nähdä harvinaisen ja uhanalaisen suokeltakertun tai ugandanmetsäkerttusen tai papyrushempon – kaikki nimenomaan papyrusta kasvavalle kosteikolle tyypillisiä lajeja.

On vaikea uskoa, että vain muutama vuosi sitten Dunga Beach oli pahoin saastunut, ja sen saasteet levisivät laajemmallekin Victoriajärveen.

Vesiensuojelua ja lisätuloja nuorille

Kaksi vuotta sitten paikallisten nuorten ympäristöryhmä esitti Victoriajärven Winaminlahteen asti ulottuvan lietteisen marskimaan muuttamista matkailukohteeksi. Ryhmä sai rahallista tukea Ranskan Kenian-suurlähetystöltä.

”Päätavoitteemme oli luoda lisätuloja nuorille ja samalla suojella vesiympäristöä”, ryhmän vetäjä Samuel Owino sanoo.

Mies puolilähikuvassa lintuesite kädessä
Opas Edgar Ochieng esittelee nuorten ympäristöryhmän kokoamaa käsikirjaa Dunga Beachin linnuista. (Kuva: Isaiah Esipisu / IPS)

Alueella oppaana työskentelevä Edgar Ochieng, 28, kertoo, että kävelysillasta ja sille pystytetystä pienestä museosta on tullut täydellinen turistikohde paikallisille ja ulkomaisille vierailijoille.

”Paikallisista vieraista suurin osa on opiskelijoita maan eri puolilta. He saapuvat viikonloppuisin päiväsaikaan tutustumaan pieneen museoomme, jossa on näytteillä perinteistä käsityötaitoa – täällä tehtyjä soittimia, tarve-esineitä, koristeita ja asuja. Naisryhmät ovat valmistaneet useimmat näistä esineistä”, Ochieng sanoo.

Owino huomauttaa, että monet ulkomaiset vieraat tulevat mieluiten hyvin varhain aamulla. Dungan ympäristöryhmän kokoaman käsikirjan mukaan papyrusruovikossa sujahtelee 46 harvinaista lintulajia. Turistit haluavat bongata niistä mahdollisimman monta.

Kosteikosta tehtiin suojelualue samaan aikaan kävelysillan rakentamisen kanssa. Rannalla toimineet kaupat ja ruokapaikat siirrettiin paikallishallinnon avustuksella kauemmas vedestä. Osassa niistä oli käymälöitä suoraan veden päällä ja jätökset tippuivat järveen. Nyt kun ravintolat ovat rannan takana, kosteikon tila on kohentunut.

Tuhokasvista arvoraaka-aineeksi

Noin sadan metrin päässä kävelysillasta on biokaasutehdas, joka tuottaa päivässä noin 50 000 litraa etanolikaasua. Pääraaka-aineena on järvellä villinä rehottava vesihyasintti.

Erittäin nopeasti kasvavaa ja leviävää vesihyasinttia on Victoriajärvellä pahimmillaan niin runsaasti, ettei veden pintaa näe eivätkä veneet pysty kulkemaan siinä. Vesihyasintti ja levät ovat järkyttäneet järven ekosysteemiä ja pienentäneet Victoriajärven kalakantoja.

Suuri syypää on maatalous järven ympärillä. Maatiloilta on valunut järveen lannoitteita ja muita kemikaaleja, jotka ovat ruokkineet niin vesihyasinttia kuin leviäkin.

Lisäksi teollisuus Kisumun sekä Victoriajärven muiden rantavaltioiden, Ugandan ja Tansanian, kaupunkien ympärillä on muuttanut järven paikoitellen suoranaiseksi terveysriskiksi. Vaatii vielä paljon työtä ja ennen muuta yhteistyötä ennen kuin järvi on pelastettu.

Dungan papyruskävelysilta ja Dunga Beachin puhdistaminen ovat siinä hyvä alku.

Ympäristö ympäristöbiodiversiteettisuojelu Kenia Suomen IPS

Lue myös

Maskilla ja kypärällä suojautunut ihminen ruiskuttaa nestettä.

Raportti: Koronapandemian kaltaiset taudit yleistyvät, jos luonnon riistoon ei puututa

Zoonoosit eli eläinperäiset taudit tappavat vuosittain kaksi miljoonaa ihmistä. Syynä on muun muassa kestämätön luonnonvarojen käyttö, kertoo YK:n ympäristöohjelma. Se peräänkuuluttaa tieteenalojen välistä yhteistyötä tilanteen ratkaisemiseksi.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Puolilähikuva naisesta vihreällä penkillä kimppu vaaleanpunaisia neilikoita kädessään

”Meidän aikamme on narsistista pöhöttyneisyyttä ja omakuvien monistamista” – Tanssija Sanna Kekäläinen teki esityksen ilmastonmuutoksesta ja ihmisen vaikutuksesta maapalloon

Sanna Kekäläinen pohti vuosia, miten kääntää ilmastonmuutos esittävien taiteiden kielelle. Tuloksena on Kansallisteatterin suurella näyttämöllä ensi-iltansa saava teos If I Would Lose My Voice, jonka keskiössä eivät ole ihmiset henkilökohtaisine tunteineen vaan maapallo, jolla ihmiset ovat ”pelkkiä pieniä kakkiaisia”.
Mies ja lapsi tulvavedessä kelluvassa veneessä.

Bangladeshissa on pahimmat tulvat vuosiin – Noin 5,5 miljoonaa ihmistä kärsii seurauksista

Bangladeshin monsuunikaudella sataa aina, mutta tänä vuonna sateet ovat olleet poikkeuksellisen rankkoja ja tulvat kestäneet kauan. ”Ne, joilla ei laillani ole minne mennä, elävät taloissa, jotka ovat osittain veden alla. Huoneessamme on polven syvyydeltä vettä”, kertoo räätäli Arif Hossain.
Hengityssuojaimella varustettu nainen ompelukoneen ääressä.

Koronavirus supistaa vaateteollisuutta, ja seuraukset osuvat pahimmin kehitysmaiden työntekijöihin – Miljoonat ovat jääneet ilman palkkaansa

Osa vaatebrändeistä kieltäytyi koronakeväänä maksamasta jo toimitettuja tuotteita. Vaikutuksista kärsivät eniten Aasian vaatetehtaiden työntekijät, joista moni on nyt pudonnut tyhjän päälle.
Vaurioituneita rakennuksia ja miehiä raivaamassa raunioita.

Suomalaisjärjestöiltä tukea Beirutin avustustyöhön – Räjähdys on maalle jälleen uusi kriisi

Unicefin hätäapukeräys tuotti kolmessa päivässä yli 100 000 euroa. Maa tarvitsee hätäavun lisäksi myös jälleenrakentamista.
Sateenkaarilippu

Loppu homovitseille ja epäkunnioittavalle pukukoppikulttuurille

Hetero-oletukset, homofobia ja humoristisiksi tarkoitetut heitot ovat yhä yleisiä urheilumaailmassa. Epäkunnioittavaan pukukoppi- ja fanikulttuuriin tulee puuttua. Sitä helpottaa, kun osaa ottaa sateenkaariteemoja puheeksi, kirjoittaa Setan koulutusasiantuntija Marita Karvinen.

Luetuimmat

YK:n kestävän kehityksen raportti: Afrikan maat saavuttaneet ilmastotavoitteet parhaiten, Suomi ja muut länsimaat listan häntäpäässä
”Meidän aikamme on narsistista pöhöttyneisyyttä ja omakuvien monistamista” – Tanssija Sanna Kekäläinen teki esityksen ilmastonmuutoksesta ja ihmisen vaikutuksesta maapalloon
Tutkimus: Alle 15-vuotiaiden tyttöjen sukuelinten silpominen romahtanut Afrikassa – ”Riskitekijät ovat silti yhä vallalla”
Zimbabwe pidätti protestijohtajan
Koronavirus on vauhdittanut etäoppimista myös kehittyvissä maissa – Moni kuitenkin putosi kyydistä, eivätkä kaikki pääse enää takaisin
Akkuteollisuus ei pärjäisi ilman Kongon pahamaineisia kaivoksia – Koboltin eettisyyttä on vaikea varmistaa, sanoo kaivosalueella vieraillut suomalaistutkija
Lähes kolmannes haitilaisista kärsii nälästä – Köyhyyden siemenet kylvettiin jo siirtomaa-aikoina, ja siksi maan kriisi on helppo unohtaa
Suomalaisjärjestöiltä tukea Beirutin avustustyöhön – Räjähdys on maalle jälleen uusi kriisi
Puiden istutusta ylistetään ilmastonmuutoksen ratkaisukeinona – Tutkijoiden mukaan pahimmillaan vaikutus voi olla kuitenkin päinvastainen
Luoteis-Syyriassa vahvistettu ensimmäinen koronavirustapaus – ”Koronavirus tulee leviämään pakolaisleireillä kulovalkean tavoin”