Uutiset Ympäristö

Lintubongarien suosima matkailukohde edistää Victoriajärven suojelua Keniassa

Paikallisten nuorten ympäristöryhmä keksi kaksi vuotta sitten esittää Victoriajärven Winaminlahteen asti ulottuvan lietemaan muuttamista matkailukohteeksi. Nyt alue on turistien suosima lintujenbongauspaikka.
Puusilta ja huvimaja ruovikon keskellä
Dunga Beachin museossa kävelysillalla on näytteillä perinteistä käsityötaitoa tarvekaluista soittimiin ja vaatteisiin. Esineet ovat pääosin paikallisten naisryhmien valmistamia. (Kuva: Isaiah Esipisu / IPS)

(IPS) -- Luke Oromo saapuu Dunga Beachille, Kenian Kisumun kaupungin ulkolaidalle yhdentoista maissa lauantaiaamupäivällä. Hän suuntaa suoraa päätä rakennelmalle, joka tunnetaan nimellä Dungan papyruskävelysilta.

Hän maksaa noin 1,7 euron päivämaksun ja liittyy viiden muun vierailijan seuraan kävelysillalla, joka on rakennettu kosteikkosuon ylle Victoriajärven rannalla. Oromo istuutuu ulkoilmakahvilaan, tilaa juoman ja nauttii näkymästä Afrikan suurimmalle järvelle.

Siinä on hyvä bongailla lintuja. Voi nähdä harvinaisen ja uhanalaisen suokeltakertun tai ugandanmetsäkerttusen tai papyrushempon – kaikki nimenomaan papyrusta kasvavalle kosteikolle tyypillisiä lajeja.

On vaikea uskoa, että vain muutama vuosi sitten Dunga Beach oli pahoin saastunut, ja sen saasteet levisivät laajemmallekin Victoriajärveen.

Vesiensuojelua ja lisätuloja nuorille

Kaksi vuotta sitten paikallisten nuorten ympäristöryhmä esitti Victoriajärven Winaminlahteen asti ulottuvan lietteisen marskimaan muuttamista matkailukohteeksi. Ryhmä sai rahallista tukea Ranskan Kenian-suurlähetystöltä.

”Päätavoitteemme oli luoda lisätuloja nuorille ja samalla suojella vesiympäristöä”, ryhmän vetäjä Samuel Owino sanoo.

Mies puolilähikuvassa lintuesite kädessä
Opas Edgar Ochieng esittelee nuorten ympäristöryhmän kokoamaa käsikirjaa Dunga Beachin linnuista. (Kuva: Isaiah Esipisu / IPS)

Alueella oppaana työskentelevä Edgar Ochieng, 28, kertoo, että kävelysillasta ja sille pystytetystä pienestä museosta on tullut täydellinen turistikohde paikallisille ja ulkomaisille vierailijoille.

”Paikallisista vieraista suurin osa on opiskelijoita maan eri puolilta. He saapuvat viikonloppuisin päiväsaikaan tutustumaan pieneen museoomme, jossa on näytteillä perinteistä käsityötaitoa – täällä tehtyjä soittimia, tarve-esineitä, koristeita ja asuja. Naisryhmät ovat valmistaneet useimmat näistä esineistä”, Ochieng sanoo.

Owino huomauttaa, että monet ulkomaiset vieraat tulevat mieluiten hyvin varhain aamulla. Dungan ympäristöryhmän kokoaman käsikirjan mukaan papyrusruovikossa sujahtelee 46 harvinaista lintulajia. Turistit haluavat bongata niistä mahdollisimman monta.

Kosteikosta tehtiin suojelualue samaan aikaan kävelysillan rakentamisen kanssa. Rannalla toimineet kaupat ja ruokapaikat siirrettiin paikallishallinnon avustuksella kauemmas vedestä. Osassa niistä oli käymälöitä suoraan veden päällä ja jätökset tippuivat järveen. Nyt kun ravintolat ovat rannan takana, kosteikon tila on kohentunut.

Tuhokasvista arvoraaka-aineeksi

Noin sadan metrin päässä kävelysillasta on biokaasutehdas, joka tuottaa päivässä noin 50 000 litraa etanolikaasua. Pääraaka-aineena on järvellä villinä rehottava vesihyasintti.

Erittäin nopeasti kasvavaa ja leviävää vesihyasinttia on Victoriajärvellä pahimmillaan niin runsaasti, ettei veden pintaa näe eivätkä veneet pysty kulkemaan siinä. Vesihyasintti ja levät ovat järkyttäneet järven ekosysteemiä ja pienentäneet Victoriajärven kalakantoja.

Suuri syypää on maatalous järven ympärillä. Maatiloilta on valunut järveen lannoitteita ja muita kemikaaleja, jotka ovat ruokkineet niin vesihyasinttia kuin leviäkin.

Lisäksi teollisuus Kisumun sekä Victoriajärven muiden rantavaltioiden, Ugandan ja Tansanian, kaupunkien ympärillä on muuttanut järven paikoitellen suoranaiseksi terveysriskiksi. Vaatii vielä paljon työtä ja ennen muuta yhteistyötä ennen kuin järvi on pelastettu.

Dungan papyruskävelysilta ja Dunga Beachin puhdistaminen ovat siinä hyvä alku.

Ympäristö ympäristöbiodiversiteettisuojelu Kenia Suomen IPS

Lue myös

Puunrankoja lumen keskellä, taustalla tunturi.

Moni haluaisi reissata ekologisesti, mutta se ei ole helppoa – Tutkija toivoo, ettei kestävyys olisi vain yksittäisten matkailuyritysten brändi

Ympäristötietoinen matkaaja voi nykyisin osallistua vaikkapa merikilpikonnien suojeluun. Keskivertoturistin on kuitenkin vaikea tietää, mikä on oikeaa ekomatkailua. Matkailututkimuksen tutkijatohtorin Tarja Salmelan mukaan kaikesta matkailusta pitäisi pyrkiä tekemään ekologista.
Mies pitelee puuntainta kädessään.

Ruanda onnistui ennallistamaan yli 800 000 hehtaaria metsää – Siemenpankki auttoi metsien pelastamisessa

Ruanda on kohonnut metsityksessä ja metsien ennallistamisessa maailmanmestariluokkaan. Syynä on muun muassa kansallinen puunsiemenkeskus, josta uskotaan tulevan alueellinen.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Suomen lippu merellä, taustalla suurkirkko.

Tarkkuuskivääreitä Uzbekistaniin, varaosia Arabiemiirikuntiin – Suomi myöntää yhä asevientilupia ihmisoikeuksia polkeviin maihin

Kansainvälisten sääntöjen mukaan sotaa käyviin tai ihmisoikeuksia polkeviin maihin ei periaatteessa saa viedä aseita, mutta käytännössä löyhät tulkinnat ja mutkikas vientilupajärjestelmä mahdollistavat asekaupan. Amnestyn toiminnanjohtajan Frank Johanssonin mielestä lupien myöntäminen pitäisi siirtää puolustusministeriöltä puolueettomalle taholle.
Mies kumartuneena kanavan varrella.

Selvitys: Köyhiin maihin suuntautuvaa ilmastorahoitusta ei seurata riittävän tarkasti – Suomen tukemien rahoittajien toiminnassa parantamisen varaa

Rikkaiden maiden pitäisi ohjata köyhille maille sata miljardia dollaria ilmastorahoitusta vuoteen 2020 mennessä. Rahoituksen vastuullisuutta on kuitenkin vaikea arvioida, käy ilmi Suomen Lähetysseuran selvityksestä.
Puhujanpöntö, jossa YK:n logo ja kyltti #2030isnow.

Raportti: Suomi edistää kestävää kehitystä hyvin, mutta ympäristöasioissa riittää parannettavaa

Suomi julkaisi tänään raporttinsa YK:n kestävän kehityksen tavoitteiden toteuttamisesta. Yhteistyössä järjestöjen kanssa tehdyn raportin mukaan Suomi edistyy etenkin sosiaaliseen kestävyyteen ja talouteen liittyvissä tavoitteissa, mutta esimerkiksi kulutus- ja tuotantotapoja pitäisi muokata kestävämpään suuntaan.
Sademetsän keskellä kiemurtelevia jokia ilmakuvassa.

Maailma menetti viime vuonna jalkapallokentällisen trooppista metsää joka kuudes sekunti – Vastaa 400 miljoonan auton päästöjä

Metsäpalot, hakkuut ja trooppisten metsien raivaaminen maatalouskäyttöön teki viime vuodesta vuosisadan kolmanneksi pahimman metsäkatovuoden, kertoo World Resources Institute.
Kuva kanavasta, taustalla ja ympärillä rakennuksia.

Koronavirus uhkaa lisätä hiv-tartuntoja Venäjällä – ”Huumeidenkäyttäjät ovat nyt yhteiskunnan haavoittuvimpia jäseniä, eivätkä he voi saada apua”

Koronasulku uhkaa lisätä hiv-epidemiaa Venäjällä, sillä monille huumeidenkäyttäjille ei ole pystytty jakamaan neuloja eikä seksityöläisille kondomeja. Monet hiv-keskukset on myös valjastettu koronan vastaiseen taisteluun.

Tuoreimmat

Selvitys: Köyhiin maihin suuntautuvaa ilmastorahoitusta ei seurata riittävän tarkasti – Suomen tukemien rahoittajien toiminnassa parantamisen varaa
Tarkkuuskivääreitä Uzbekistaniin, varaosia Arabiemiirikuntiin – Suomi myöntää yhä asevientilupia ihmisoikeuksia polkeviin maihin
Raportti: Suomi edistää kestävää kehitystä hyvin, mutta ympäristöasioissa riittää parannettavaa
Maailma menetti viime vuonna jalkapallokentällisen trooppista metsää joka kuudes sekunti – Vastaa 400 miljoonan auton päästöjä
Koronavirus uhkaa lisätä hiv-tartuntoja Venäjällä – ”Huumeidenkäyttäjät ovat nyt yhteiskunnan haavoittuvimpia jäseniä, eivätkä he voi saada apua”
”Tytöt pelkäävät raskautta enemmän kuin hiviä, sillä se paljastaa heidän harrastaneen seksiä” – Valistuksen puute vaikeuttaa teiniraskauksien kitkemistä Keniassa
Malawissa havaitaan päivittäin 15–20 ihmiskauppatapausta – Rahapula ja poliittisen tahdon puute vaikeuttavat ilmiön kitkemistä
Arvio: Koronaviruskriisi voi lisätä köyhien lasten määrää 86 miljoonalla – Eniten köyhyys uhkaa kasvaa Euroopassa ja Keski-Aasiassa
Moni haluaisi reissata ekologisesti, mutta se ei ole helppoa – Tutkija toivoo, ettei kestävyys olisi vain yksittäisten matkailuyritysten brändi
Sosiaaliset paineet ovat usein himoshoppailun taustalla – Harkinta on paras keino välttää pikamuodin houkutukset

Luetuimmat

”Ihmiset eivät ole tottuneet pakenemaan” – Keski-Sahelissa on käynnissä yksi maailman nopeimmin pahenevista humanitaarisista kriiseistä
Koronavirus uhkaa lisätä hiv-tartuntoja Venäjällä – ”Huumeidenkäyttäjät ovat nyt yhteiskunnan haavoittuvimpia jäseniä, eivätkä he voi saada apua”
”Tytöt pelkäävät raskautta enemmän kuin hiviä, sillä se paljastaa heidän harrastaneen seksiä” – Valistuksen puute vaikeuttaa teiniraskauksien kitkemistä Keniassa
Moni haluaisi reissata ekologisesti, mutta se ei ole helppoa – Tutkija toivoo, ettei kestävyys olisi vain yksittäisten matkailuyritysten brändi
Tarkkuuskivääreitä Uzbekistaniin, varaosia Arabiemiirikuntiin – Suomi myöntää yhä asevientilupia ihmisoikeuksia polkeviin maihin
Maailma menetti viime vuonna jalkapallokentällisen trooppista metsää joka kuudes sekunti – Vastaa 400 miljoonan auton päästöjä
YK: Maailman kehitys voi tänä vuonna kääntyä taaksepäin ensimmäistä kertaa vuosikymmeniin – Koulutus on 1980-luvun tasolla
Raportti: Suomi edistää kestävää kehitystä hyvin, mutta ympäristöasioissa riittää parannettavaa
Selvitys: Köyhiin maihin suuntautuvaa ilmastorahoitusta ei seurata riittävän tarkasti – Suomen tukemien rahoittajien toiminnassa parantamisen varaa
Roolit päälaellaan – Aleksanterin teatterin uusi Zambezi-esitys kertoo, miten käy suomalaisperheelle, joka joutuu pakenemaan Afrikkaan