Uutiset Vesi ja sanitaatio

Limassa kaavaillaan aurinkosähkön hyödyntämistä, jotta köyhillekin saataisiin vettä

Perun pääkaupungin vuorenrinteillä sijaitsee yli miljoonan asukkaan San Juan de Luriganchon alue. Ympäristöinsinööri Yeffel Pedreros suunnittelee hanketta, jossa asukkaille pumpattaisiin vettä aurinkosähköllä käyvien pumppujen avulla. Näin saataisiin toimitettua vettä ekologisella tavalla.
Perulaiset Yeffel Pedreros ja Freyre Pedraza vuorenrinteellä sijaitsevassa kylässä
Perulaiset ympäristöinsinöörit Yeffel Pedreros ja Freyre Pedraza haluavat parantaa elinoloja Liman reunalla kasvavalla San Juan de Luriganchon alueella. (Kuva: Mariela Jara / IPS)

(IPS) -- Perun pääkaupungin Liman tiheimmin asutulta alueelta puuttuu vesijohto ja paljon muuta. Puutteet voidaan ratkaista ekologisesti, uskovat nuoret ympäristöinsinöörit, jotka hakivat oppia Brasiliasta.

24-vuotiaat Freyre Pedraza ja Yeffel Pedreros kuuluivat kymmenen perulaisen ryhmään, joka osallistui lokakuussa uusiutuvan energian kurssille Cajazeirasissa Brasilian Paraíban osavaltiossa.

”Näimme, miten aurinkoenergia kohentaa maaseutuyhteisöjen elämää”, kertoo Pedreros. Hän on mukana ilmastonmuutosliikkeessä San Juan de Luriganchon alueella Limassa. Yli miljoonan asukkaan asuinalue on syntynyt vuorenrinteille pääasiassa maaltamuuton seurauksena.

”Aurinkosähkön avulla voidaan pumpata vettä kaikkein korkeimmillekin alueille. Samalla päästään eroon nykyisistä bensiinillä toimivista pumpuista”, Pedreros visioi kiivetessään kohti Kesäkuun 24. päivän yhteisöä. Siellä asuvilta 62 perheeltä puuttuvat sekä vesi- että sähköjohdot.

Pesuvedet kiertoon

”Brasiliassa tutustuimme perheiden luomukasvimaihin, joille vesi pumpataan aurinkoenergian avulla. Haluaisimme ottaa siitä mallia Kesäkuun 24. päivän yhteisössä, jonka asukkaat kasvattavat vihanneksia ja yrttejä omiin tarpeisiinsa”, Pedraza selittää.

Liman vesilaitos toimittaa vettä säiliöautoilla ylärinteille. Pedrazan kaavailuissa pesuvedet puhdistettaisiin ja varastoitaisiin alarinteeseen, mistä ne nostettaisiin aurinkopumpuilla takaisin kasteluvedeksi.

Nuorten mallina on Brasilian Pombalin kunnassa sijaitseva Varzea Comprida dos Oliveirasin kylä, johon he pääsivät tutustumaan kurssin aikana.

Kylän 84 perhettä elättävät itsensä pääasiassa luomuviljelyllä. Yhteisön puheenjohtaja Solange de Oliveira vakuuttaa, että naisilla on vahva rooli yhteisten asioiden hoidossa. Heistä 19 työskentelee omassa leipomossa, joka saa sähkönsä auringosta, kuten peltojen kastelujärjestelmäkin. Biokaasun tuotanto on kokeiluvaiheessa.

”Emme pysty muuttamaan luontoa, mutta voimme valita suunnan, johon kuljemme”, de Oliveira sanoo.

Taistelusta yhteistyöhön

Kuivuus on jatkuva uhka puolikuivalla vyöhykkeellä, jolla asuu 27 miljoonaa Brasilian 208 miljoonasta asukkaasta. Menneillä vuosikymmenillä ihmiset kokivat luonnon vihollisekseen ja kävivät jatkuvaa taistelua kuivuutta vastaan.

”Nyt etsimme rinnakkaiseloa ja painotamme perimätietoa sekä naisten työtä”, sanoo Campo Granden yliopiston tutkija Mariana Morena, joka tekee yhteistyötä asukkaiden kanssa.

Varzeassa asukkaat päättivät, että sähkö on yhteistä hyvää eikä kauppatavaraa, Morena kertoo.

Cajazeirasin kurssille osallistui perulaisten ohella nuoria Boliviasta, Brasiliasta ja Saksasta. He kirjasivat loppujulistukseensa, että puhdas ja kestävä energia kuuluu kaikkien perusoikeuksiin.

Vesi ja sanitaatio kehitysvesi ja viemäröintiuusiutuva energia Peru Suomen IPS

Lue myös

Lapsia jonossa puuvessaan

Raportti: Kolmannes maailman kouluista on ilman kunnollista vessaa

Noin 620 miljoonaa lasta käy koulua, jossa ei ole kunnollista vessaa, käy ilmi tuoreesta raportista. Huonoimmin menee Guinea-Bissaussa, jossa neljä koulua viidestä on ilman vessaa.
Ihmisiä hakemassa ämpärillä vettä kuraisesta lammikosta, Zimbabwe

Vesikriisin ratkaisu edellyttää poliittista tahtoa ja rahoitusta

Yli 60 prosenttia maapallon asukkaista elää alueilla, joilla vedestä on tai tulee pulaa ainakin ajoittain. Maailma on kuitenkin jo nyt jäljessä veteen liittyvissä kestävän kehityksen tavoitteissa, kirjoittaa WaterAid-järjestön johtaja Tim Wainwright.
Vettä kaadetaan kanisterista ämpäriin

YK-raportti: Luonnon omat keinot käyttöön vesipulan ratkaisemiseksi

Maailman pitäisi nojata enemmän perinteiseen ja alkuperäiskansojen tietoon, kun etsitään ratkaisuja vesipulaan. Muuten vesipula pahenee, sanovat YK-järjestöt.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Maissia pitelevät kädet

Lautasmalli Beniniin – Suomalaisrahoitteinen tutkimushanke parantaa Afrikan ruokaturvaa

Ulkoministeriön rahoittamassa Luonnonvarakeskuksen kuusivuotisessa tutkimushankkeessa muun muassa koulutettiin paikallisia tutkijoita, kartoitettiin villikasvien käyttöä ruuanlaitossa ja tutkittiin maaperän hivenaineita. Tulokset ovat lupaavia.
Mielenosoittajia Brasilian lippujen kera

Konservatiivisemmaksi muuttuva politiikka uhkaa hiv-työtä Brasiliassa – Haavoittuvimpia seksuaali- ja sukupuolivähemmistöt

Brasiliaa on usein pidetty hivin vastaisen työn pioneerina, mutta nyt yhä konservatiivisemmaksi muuttuva politiikka uhkaa vaarantaa pitkäjänteisen työn tulokset. Stigmatisoituvassa ilmapiirissä nuorten miesten tartuntojen määrä on pahimmillaan jopa kolminkertaistunut, kertoo seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen parissa työskentelevä Heidi Nummi.
Parturi leikkaa miehen hiuksia

Siirtolaisten rahalähetykset auttavat köyhiä mutta eivät muuta talouden rakenteita – Italiassa keksittiin ratkaisuksi kanaloihin sijoittaminen

Siirtolaisten kotimaihinsa lähettävät rahat ovat tärkeitä, mutta ne eivät kehitä taloutta. Italiassa kokeiltiin uutta konseptia, jonka seurauksena moni filippiiniläinen muutti takaisin kotimaahan huomattuaan, että siellä on mahdollista luoda elinkeinoja ja työtä.
Palmuja ja myrskyn tuhoamia rakennuksia

Filippiineillä tutkitaan, ovatko energiayhtiöt syypäitä ilmastonmuutoksen aiheuttamiin ihmisoikeusloukkauksiin – Tavoitteena ennakkotapaus

Ilmastonmuutoksen aiheuttamisesta on nostettu viime vuosina useita oikeusjuttuja. Filippiineillä tutkitaan ensimmäistä kertaa ilmastonmuutoksen ihmisoikeusvaikutuksia.