Uutiset Vesi ja sanitaatio

Limassa kaavaillaan aurinkosähkön hyödyntämistä, jotta köyhillekin saataisiin vettä

Perun pääkaupungin vuorenrinteillä sijaitsee yli miljoonan asukkaan San Juan de Luriganchon alue. Ympäristöinsinööri Yeffel Pedreros suunnittelee hanketta, jossa asukkaille pumpattaisiin vettä aurinkosähköllä käyvien pumppujen avulla. Näin saataisiin toimitettua vettä ekologisella tavalla.
Perulaiset Yeffel Pedreros ja Freyre Pedraza vuorenrinteellä sijaitsevassa kylässä
Perulaiset ympäristöinsinöörit Yeffel Pedreros ja Freyre Pedraza haluavat parantaa elinoloja Liman reunalla kasvavalla San Juan de Luriganchon alueella. (Kuva: Mariela Jara / IPS)

(IPS) -- Perun pääkaupungin Liman tiheimmin asutulta alueelta puuttuu vesijohto ja paljon muuta. Puutteet voidaan ratkaista ekologisesti, uskovat nuoret ympäristöinsinöörit, jotka hakivat oppia Brasiliasta.

24-vuotiaat Freyre Pedraza ja Yeffel Pedreros kuuluivat kymmenen perulaisen ryhmään, joka osallistui lokakuussa uusiutuvan energian kurssille Cajazeirasissa Brasilian Paraíban osavaltiossa.

”Näimme, miten aurinkoenergia kohentaa maaseutuyhteisöjen elämää”, kertoo Pedreros. Hän on mukana ilmastonmuutosliikkeessä San Juan de Luriganchon alueella Limassa. Yli miljoonan asukkaan asuinalue on syntynyt vuorenrinteille pääasiassa maaltamuuton seurauksena.

”Aurinkosähkön avulla voidaan pumpata vettä kaikkein korkeimmillekin alueille. Samalla päästään eroon nykyisistä bensiinillä toimivista pumpuista”, Pedreros visioi kiivetessään kohti Kesäkuun 24. päivän yhteisöä. Siellä asuvilta 62 perheeltä puuttuvat sekä vesi- että sähköjohdot.

Pesuvedet kiertoon

”Brasiliassa tutustuimme perheiden luomukasvimaihin, joille vesi pumpataan aurinkoenergian avulla. Haluaisimme ottaa siitä mallia Kesäkuun 24. päivän yhteisössä, jonka asukkaat kasvattavat vihanneksia ja yrttejä omiin tarpeisiinsa”, Pedraza selittää.

Liman vesilaitos toimittaa vettä säiliöautoilla ylärinteille. Pedrazan kaavailuissa pesuvedet puhdistettaisiin ja varastoitaisiin alarinteeseen, mistä ne nostettaisiin aurinkopumpuilla takaisin kasteluvedeksi.

Nuorten mallina on Brasilian Pombalin kunnassa sijaitseva Varzea Comprida dos Oliveirasin kylä, johon he pääsivät tutustumaan kurssin aikana.

Kylän 84 perhettä elättävät itsensä pääasiassa luomuviljelyllä. Yhteisön puheenjohtaja Solange de Oliveira vakuuttaa, että naisilla on vahva rooli yhteisten asioiden hoidossa. Heistä 19 työskentelee omassa leipomossa, joka saa sähkönsä auringosta, kuten peltojen kastelujärjestelmäkin. Biokaasun tuotanto on kokeiluvaiheessa.

”Emme pysty muuttamaan luontoa, mutta voimme valita suunnan, johon kuljemme”, de Oliveira sanoo.

Taistelusta yhteistyöhön

Kuivuus on jatkuva uhka puolikuivalla vyöhykkeellä, jolla asuu 27 miljoonaa Brasilian 208 miljoonasta asukkaasta. Menneillä vuosikymmenillä ihmiset kokivat luonnon vihollisekseen ja kävivät jatkuvaa taistelua kuivuutta vastaan.

”Nyt etsimme rinnakkaiseloa ja painotamme perimätietoa sekä naisten työtä”, sanoo Campo Granden yliopiston tutkija Mariana Morena, joka tekee yhteistyötä asukkaiden kanssa.

Varzeassa asukkaat päättivät, että sähkö on yhteistä hyvää eikä kauppatavaraa, Morena kertoo.

Cajazeirasin kurssille osallistui perulaisten ohella nuoria Boliviasta, Brasiliasta ja Saksasta. He kirjasivat loppujulistukseensa, että puhdas ja kestävä energia kuuluu kaikkien perusoikeuksiin.

Vesi ja sanitaatio kehitysvesi ja viemäröintiuusiutuva energia Peru Suomen IPS

Lue myös

Satelliittikuva Pakistanin Karachista.

Pakistan on vesikonfliktien kynnyksellä

Veden saatavuus on Pakistanissa pudonnut yli 80 prosenttia viimeisten 70 vuoden aikana. Kestämättömän tilanteen taustalla olevat syyt ovat moninaiset, ja ne juontavat juurensa aina brittien siirtomaavaltaan asti.
Pilvenpiirtäjiä ja rakennuksia yleiskuvassa.

Etelä-Afrikka oli vesiturvan edelläkävijämaa, mutta nyt se kärsii sitkeästä vesipulasta – Ilmastonmuutos ei ole ainoa syy

Kaksi vuotta sitten Kapkaupunki pelastui täpärästi Day Zerolta, veden totaaliselta loppumiselta. Tilanne voi kuitenkin toistua, sillä vesipula koskettaa koko maata eikä syitä ole saatu kitkettyä. Vesipulaa pahentavat kuivuuden lisäksi myös poliittinen vääntö ja apartheidin perintö, laiminlyönnit sekä leväperäisyys, kirjoittaa globaaleihin vesikysymyksiin perehtynyt Olli-Pekka Haavisto.
Kädet vesihanan alla

Saippua ja sosiaalinen eristäytyminen ovat luksustuotteita – Pakolaiset erityisen haavoittuvia koronaviruksen vaikutuksille

Koronaviruksen leviämisen estämisessä tärkeässä osassa ovat käsien peseminen ja ihmiskontaktien välttäminen. Valitettava tosiasia kuitenkin on, että kaikki ihmiset eivät ole tasa-arvoisessa asemassa toisiinsa nähden, mitä tulee edes käsienpesuun tai ihmiskontaktien välttelemiseen, kirjoittaa Kirkon Ulkomaanavun viestinnän asiantuntija Elisa Rimaila.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

mies puolilähikuvassa puutarhakeinussa.

Eläkkeelle jäävä avustustyön veteraani Kalle Löövi on huolissaan avun politisoitumisesta – ”Retoriikka on menossa todella huonoon suuntaan”

Lähes 50 vuotta erilaisissa Punaisen Ristin tehtävissä toiminut kansainvälisen avun johtaja Kalle Löövi on nähnyt humanitaarisen avun sektorin ammattimaistumisen ja tehostumisen. Hänen mukaansa juuri nyt on tehtävä työtä sen eteen, että apu säilyy yhä puolueettomana eikä sitä hyödynnetä propagandavälineenä.
YK:n humanitaarisen avun koordinaattori Mark Lowcock

Jemen taas lähellä nälänhätää, varoittaa YK – ”Valitettavasti ne, jotka voisivat auttaa, pääosin valitsevat olla tekemättä niin”

Monet avunantajamaat eivät ole toteuttaneet lupauksiaan toimittaa Jemeniin lisää apua, ja samaan aikaan konfliktin osapuolet eivät päästä apua perille. Noin yhdeksän miljoonan ihmisen apua on jo jouduttu leikkaamaan.
Keltainen mielenosoituskyltti, jossa lukee I welcome refugees, il faut protéger les réfugiées

Järjestöt vaativat Suomea ottamaan lisää vastuuta Morian turvapaikanhakijoista

Suomi on ilmoittanut ottavansa vastaan tulipalon tuhoamasta Kreikan Moriasta 11 ilman huoltajaa olevaa alaikäistä turvapaikanhakijaa, mutta määrä sisältyy jo keväällä tehtyyn päätökseen. Nyt tarvitaan lisää tekoja, vaaditaan järjestöjen kannanotossa.
YK:n ydinaseet kieltävä sopimus kirjoituspöydällä

Ulkoministeri sanoi sen minkä voi, mutta vesittikö se rauhanliikkeen tavoitteet?

Niin vihreät, sdp kuin vasemmistoliittokin kannattivat muutama vuosi sitten liittymistä ydinaseet kieltävään sopimukseen. Sitten puolueet pääsivät hallitukseen ja tavoite ajettiin kauas horisonttiin. Rauhanliikkeen pitää vaatia päättäjiltä sanoja ja vahtia tekoja, kirjoitttaa rauhanjärjestö Sadankomitean hallitukseen kuuluva Jarmo Pykälä.
Hengityssuojaimella suojautunut nainen ompelukoneen ääressä.

”25 vuotta taaksepäin 25 viikossa” – Korona on pysäyttänyt edistyksen monissa kehitystavoitteissa, kertoo Gates-säätiön raportti

Maailman pitäisi poistaa äärimmäinen köyhyys vuoteen 2030 mennessä, mutta sen sijaan se on koronapandemian seurauksena kasvanut jo seitsemän prosenttia.