Uutiset Ympäristö

Lietteestä biokaasua – Argentiinassa yritetään tehdä ympäristöongelmasta ratkaisu

Argentiinan valtio lupasi vuonna 2016 ostaa kaiken muun kuin fossiilisilla polttoaineilla tuotetun sähkön. Se on yksi syy siihen, miksi monilla maan karjatiloilla tehdään nyt lietteestä biokaasua. Suurtilalliset ja teollisuusyritykset ovat kuitenkin innostuneempia kuin pienviljelijät.
Lehmiä pellolla ja lintuja lentämässä ympärillä.
Karjankasvatuksessa syntyvää lietettä voidaan hyödyntää myös energianlähteenä. (Kuva: David Larson / CC BY-NC-ND 2.0)

(IPS) -- ”Vielä viisi vuotta sitten emme tienneet mitään kiertotaloudesta, mutta tänään meidän jätteemme synnyttävät ympäristöneutraaleja tuotteita, joista saadaan vielä voittoakin”, Argentiinan Monjessa toimivan noin 550 pienviljelijän osuuskunnan johtaja José Luis Barrinat sanoo.

Monjen maanviljelys- ja karjatalousosuuskunta sijaitsee 370 kilometriä Buenos Airesista, Santa Fen maakunnassa. Osuuskunnalla on noin 200 emakon sikala, josta myydään keskimäärin 90 porsasta viikossa.

Vielä hiljakkoin sikojen lanta kerättiin suuriin avolammikoihin, jotka erittivät suuria määriä metaania. Metaani on tärkeimpiä ilmastoa lämmittäviä kasvihuonekaasuja.

Kaikki muuttui, kun vuonna 2018 tilalle tuotiin biokompostori. Biokompostori jäljittelee luontoa muuttamalla bakteerien avulla sikalan jätelietteen ja muun eloperäisen jätteen energiaksi.

Biokompostorin synnyttämällä biokaasulla on kaksi käyttötarkoitusta. ”Käytämme sitä sähkögeneraattorin ja viljankuivaajan polttoaineena. Me myös uutamme siitä luomulannoitteita, joita levitämme 35 hehtaarin pellollemme”, Barrinat selittää.

Kasvu pysähtyi Argentiinan talousvaikeuksiin

Biokompostorin rakentaminen maksoi noin 80 000 euroa. Se ei olisi onnistunut ilman YK:n ruoka- ja maatalousjärjestö FAO:n avustusta ja Argentiinan kansallisen maatalousteknologian instituutin (INTA) opastusta.

”Biokaasun käyttö ja tutkimus on kasvanut valtavasti sitten vuoden 2015”, INTA:n kansainvälinen neuvonantaja Jorge Hilbert sanoo.

”Valitettavasti kehitys on pysähtynyt Argentiinan talousvaikeuksien vuoksi viimeisen kahden vuoden aikana.”

Hilbert koordinoi EU:n rahoittamaa globaalia digitaalista biokaasuyhteistyöprojektia Argentiinassa. Viime vuonna projekti tutki markkinaolosuhteita Argentiinan lisäksi Etiopiassa, Ghanassa, Indonesiassa ja Etelä-Afrikassa. EU:ta kiinnostaa viedä biokaasuteknologiaansa kehittyviin maihin.

Argentiinasta havaittiin, että maassa toimii sata biokaasuvoimalaa ja että uusiutuvan energian pääpotentiaali on sikaloiden, lihakarjatuotannon ja meijeriteollisuuden jätteissä.

Resurssien haaskausta

Biokaasun tuotanto sai Argentiinassa merkittävän sysäyksen vuoden 2015 uusiutuvien energioiden tukilaista. Seuraavana vuonna käynnistyi valtion RenovAr-ohjelma, jonka puitteissa valtio lupaa ostaa kaiken muilla kuin fossiilisilla polttoaineilla tuotetun sähkön.

RenovArin ansiosta on joko rakennettu tai rakenteilla 36 suurta biokaasuvoimalaa, INTA:n tutkija, ympäristöinsinööri Mariano Butti sanoo. Ne tuottavat energiaa kansalliseen voimaverkkoon.

Buttin mukaan varsinkin pienillä ja keskisuurilla maatiloilla on kuitenkin vielä paljon parantamisen varaa.

”Vielä tänäänkin me Argentiinassa haaskaamme resursseja. Esimerkiksi Navarrossa on 20 000 asukasta ja 180 karjatilaa, joissa on yhteensä 38 000 nautaa. He tuottavat paikallisenergiansa kahdella dieselkoneella ja kaatavat karjan jätevedet jokeen sen sijaan, että käyttäisivät sen hyödyksi”, Butti harmittelee.

INTA:n asiantuntija Ignacio Huerga arvioi, että biokaasun maatalousjätteestä tuottamisen näkymät vaihtelevat suuresti riippuen maatilojen koosta.

”Suurtilalliset voivat suunnitella miljoonien investointeja teknologiaan, joka tuodaan Saksan ja Italian kaltaisista maista. Pienemmät tuottajat jäävät yliopistoprojektien ja paikallisten yhtiöiden tarjoaman teknologian varaan”, Huerga selittää.

”Taloudellisen kannattavuuden ongelma liittyy siihen, ettei kukaan Argentiinassa maksa toimintansa ympäristöseurausten kustannuksia. Jos niistä pitäisi maksaa, asiat olisivat toisin. Mutta joka tapauksessa biokaasuala varmasti kasvaa tässä maassa lähivuosina”, hän toteaa.

Diego Barreiro on perustamansa biokompostorien valmistamiselle ja kaupallistamiselle omistautuneen Biomax-yhtiön asialla kiertänyt Argentiinaa 14 vuotta ja selittänyt järjestelmän etuja.

”Maanviljelijät alkavat tajuta, että karjankasvatuksen jätevedet eivät ole jätettä, vaan raaka-ainetta, josta voidaan luoda arvoa. Ympäristöongelmasta voi tulla taloudellisesti tuottava ratkaisu”, Barreiro sanoo.

Ympäristö maatalousympäristösaastuminenuusiutuva energia Argentiina Suomen IPS

Lue myös

Traktori pellolla, taustalla kylä.

Tutkijat: Euroopan voisi ruokkia luomuviljelyllä vuonna 2050

Tuoreen tutkimuksen mukaan ympäristön huomioiva viljely on mahdollista, mutta se vaatii monenlaisia muutoksia, muun muassa eläinperäisten tuotteiden käytön vähentämistä.
Mies ajaa aasien vetämillä kärryillä tietä pitkin.

Energian kalleus edistää metsätuhoa Zimbabwessa – Halvan sähkön puutteessa turvaudutaan puuhiileen

Laiton puunkaato tuhoaa Zimbabwesta joka vuosi noin 60 miljoonaa puuta eli osapuilleen 33 000 hehtaaria metsää. Yksi syy on energianlähteenä käytettävä puuhiili. Sakkorangaistuksetkaan eivät auta, sillä monelle sähkö on liian kallista ja puuhiili ainoa vaihtoehto.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Mies puolilähikuvassa tiiliseinää vasten.

Köyhyys on poliittista – Matti Kohosen missiona on taistella eriarvoisuutta vastaan talouspolitiikan keinoin

Financial Transparency Coalitionia johtava Matti Kohonen tekee työtä oikeudenmukaisemman talousjärjestelmän puolesta. Hän sai kipinän työhönsä jo lapsuudessa kohtaamastaan eriarvoisuudesta ja uskoo, että köyhyys ja eriarvoisuus eivät ole maailmassa välttämättömiä asioita.
Traktori pellolla, taustalla kylä.

Tutkijat: Euroopan voisi ruokkia luomuviljelyllä vuonna 2050

Tuoreen tutkimuksen mukaan ympäristön huomioiva viljely on mahdollista, mutta se vaatii monenlaisia muutoksia, muun muassa eläinperäisten tuotteiden käytön vähentämistä.
Kahta nuorta naista esittävä seinämaalaus korkean talon seinässä.

Ensi viikolla järjestetään suurin feministinen kokoontuminen neljännesvuosisataan – Tavoitteena tasa-arvon takapakin estäminen

YK:n tasa-arvojärjestön, Meksikon ja Ranskan johtama Generation Equality -foorumi aloittaa viisivuotisen kampanjan, jonka tavoitteena on edistää sukupuolten tasa-arvoa muun muassa teknologia-alalla. Se on osittain vastareaktio populistiselle voimille, jotka ovat viime vuosina haastaneet tasa-arvoa, kertoo ulkoministeriön tasa-arvosuurlähettiläs Katri Viinikka.
Iranin lippuja

Kovaa kritiikkiä Iranin uudelle presidentille – Ihmisoikeusjärjestöjen mukaan Ebrahim Raisi oli mukana vuoden 1988 joukkoteloituksissa

Iranissa tapettiin tuhansia poliittisia vankeja vuonna 1988. Uutta presidenttiä on epäilty osallisuudesta tapahtumiin, mutta ketään ei ole rangaistu.
Mies ajaa aasien vetämillä kärryillä tietä pitkin.

Energian kalleus edistää metsätuhoa Zimbabwessa – Halvan sähkön puutteessa turvaudutaan puuhiileen

Laiton puunkaato tuhoaa Zimbabwesta joka vuosi noin 60 miljoonaa puuta eli osapuilleen 33 000 hehtaaria metsää. Yksi syy on energianlähteenä käytettävä puuhiili. Sakkorangaistuksetkaan eivät auta, sillä monelle sähkö on liian kallista ja puuhiili ainoa vaihtoehto.

Tuoreimmat

Tutkijat: Euroopan voisi ruokkia luomuviljelyllä vuonna 2050
Ensi viikolla järjestetään suurin feministinen kokoontuminen neljännesvuosisataan – Tavoitteena tasa-arvon takapakin estäminen
Kovaa kritiikkiä Iranin uudelle presidentille – Ihmisoikeusjärjestöjen mukaan Ebrahim Raisi oli mukana vuoden 1988 joukkoteloituksissa
Energian kalleus edistää metsätuhoa Zimbabwessa – Halvan sähkön puutteessa turvaudutaan puuhiileen
Globaali ruokajärjestelmä tuottaa nälkäisiä ja uhkaa planeetan kantokykyä – Systeemin pitää muuttua, ja siihen voi vaikuttaa myös Suomi, summaa tuore raportti
Kuivuus voi olla seuraava pandemia, varoittaa YK-raportti – Ilmastonmuutos altistaa lisää useimpien maiden kuivuusriskiä lähivuosikymmeninä
Köyhyys on poliittista – Matti Kohosen missiona on taistella eriarvoisuutta vastaan talouspolitiikan keinoin
Lämpenevä merivesi tuhoaa koralleja El Salvadorissa ja vie samalla elinkeinon kalastajilta – ”Vesi on niin kuumaa, että se näyttää jo keitolta”
Egypti aikoo teloittaa 12 Muslimiveljeskunnan jäsentä – Teloitukset kiihtyneet jälleen tänä vuonna
Filippiinien huumesodassa on todennäköisesti tapahtunut rikoksia ihmisyyttä vastaan – Kansainvälisen rikostuomioistuimen pääsyyttäjä vaatii virallista tutkintaa

Luetuimmat

Suomen uudessa kehityspolitiikan selonteossa on hienoja periaatteita, mutta konkretia puuttuu, kritisoivat järjestöt – ”Voi jäädä rammaksi ankaksi”
Maailman piti päästä eroon lapsityöstä, mutta kehitys on kääntynyt jyrkkään alamäkeen – ”Intiassa kestää ainakin kymmenen vuotta päästä pandemiaa edeltävään tilanteeseen”
”Suomalaisten ei pitäisi ottaa demokratiaa itsestäänselvyytenä”, vetoaa kansalaisaktivismin veteraani Maina Kiai, joka seuraa huolestuneena koronan vaikutuksia ihmisoikeuksiin
Köyhyys on poliittista – Matti Kohosen missiona on taistella eriarvoisuutta vastaan talouspolitiikan keinoin
Kuivuus voi olla seuraava pandemia, varoittaa YK-raportti – Ilmastonmuutos altistaa lisää useimpien maiden kuivuusriskiä lähivuosikymmeninä
Suomi on tuoreen selvityksen mukaan kestävän kehityksen kärkimaa – Koronapandemia käänsi globaalit trendit kuitenkin laskusuuntaan
Vuoden maailmanparantaja -palkinto vammaistyötä tukevalle Abilis-säätiölle – Pandemia teki järjestön tuesta aiempaakin kysytympää
Maailmassa on yhä vireillä 432 hiilikaivosprojektia, vaikka hiilestä pitäisi luopua, paljastaa tuore selvitys – aktiivisimpia Kiina ja Australia
Pelastakaa Lapset: Lasten sieppauksista on tullut osa sodankäyntiä Mosambikissa – Etenkin tyttöjä kaapataan jopa suoraan kodeistaan
Kysely: Suomalaisilla vääriä mielikuvia mielenosoittamiseen liittyvistä oikeuksista – Etenkin vanhempien ikäluokkien asenteet kovia