Uutiset Ympäristö

Lietteestä biokaasua – Argentiinassa yritetään tehdä ympäristöongelmasta ratkaisu

Argentiinan valtio lupasi vuonna 2016 ostaa kaiken muun kuin fossiilisilla polttoaineilla tuotetun sähkön. Se on yksi syy siihen, miksi monilla maan karjatiloilla tehdään nyt lietteestä biokaasua. Suurtilalliset ja teollisuusyritykset ovat kuitenkin innostuneempia kuin pienviljelijät.
Lehmiä pellolla ja lintuja lentämässä ympärillä.
Karjankasvatuksessa syntyvää lietettä voidaan hyödyntää myös energianlähteenä. (Kuva: David Larson / CC BY-NC-ND 2.0)

(IPS) -- ”Vielä viisi vuotta sitten emme tienneet mitään kiertotaloudesta, mutta tänään meidän jätteemme synnyttävät ympäristöneutraaleja tuotteita, joista saadaan vielä voittoakin”, Argentiinan Monjessa toimivan noin 550 pienviljelijän osuuskunnan johtaja José Luis Barrinat sanoo.

Monjen maanviljelys- ja karjatalousosuuskunta sijaitsee 370 kilometriä Buenos Airesista, Santa Fen maakunnassa. Osuuskunnalla on noin 200 emakon sikala, josta myydään keskimäärin 90 porsasta viikossa.

Vielä hiljakkoin sikojen lanta kerättiin suuriin avolammikoihin, jotka erittivät suuria määriä metaania. Metaani on tärkeimpiä ilmastoa lämmittäviä kasvihuonekaasuja.

Kaikki muuttui, kun vuonna 2018 tilalle tuotiin biokompostori. Biokompostori jäljittelee luontoa muuttamalla bakteerien avulla sikalan jätelietteen ja muun eloperäisen jätteen energiaksi.

Biokompostorin synnyttämällä biokaasulla on kaksi käyttötarkoitusta. ”Käytämme sitä sähkögeneraattorin ja viljankuivaajan polttoaineena. Me myös uutamme siitä luomulannoitteita, joita levitämme 35 hehtaarin pellollemme”, Barrinat selittää.

Kasvu pysähtyi Argentiinan talousvaikeuksiin

Biokompostorin rakentaminen maksoi noin 80 000 euroa. Se ei olisi onnistunut ilman YK:n ruoka- ja maatalousjärjestö FAO:n avustusta ja Argentiinan kansallisen maatalousteknologian instituutin (INTA) opastusta.

”Biokaasun käyttö ja tutkimus on kasvanut valtavasti sitten vuoden 2015”, INTA:n kansainvälinen neuvonantaja Jorge Hilbert sanoo.

”Valitettavasti kehitys on pysähtynyt Argentiinan talousvaikeuksien vuoksi viimeisen kahden vuoden aikana.”

Hilbert koordinoi EU:n rahoittamaa globaalia digitaalista biokaasuyhteistyöprojektia Argentiinassa. Viime vuonna projekti tutki markkinaolosuhteita Argentiinan lisäksi Etiopiassa, Ghanassa, Indonesiassa ja Etelä-Afrikassa. EU:ta kiinnostaa viedä biokaasuteknologiaansa kehittyviin maihin.

Argentiinasta havaittiin, että maassa toimii sata biokaasuvoimalaa ja että uusiutuvan energian pääpotentiaali on sikaloiden, lihakarjatuotannon ja meijeriteollisuuden jätteissä.

Resurssien haaskausta

Biokaasun tuotanto sai Argentiinassa merkittävän sysäyksen vuoden 2015 uusiutuvien energioiden tukilaista. Seuraavana vuonna käynnistyi valtion RenovAr-ohjelma, jonka puitteissa valtio lupaa ostaa kaiken muilla kuin fossiilisilla polttoaineilla tuotetun sähkön.

RenovArin ansiosta on joko rakennettu tai rakenteilla 36 suurta biokaasuvoimalaa, INTA:n tutkija, ympäristöinsinööri Mariano Butti sanoo. Ne tuottavat energiaa kansalliseen voimaverkkoon.

Buttin mukaan varsinkin pienillä ja keskisuurilla maatiloilla on kuitenkin vielä paljon parantamisen varaa.

”Vielä tänäänkin me Argentiinassa haaskaamme resursseja. Esimerkiksi Navarrossa on 20 000 asukasta ja 180 karjatilaa, joissa on yhteensä 38 000 nautaa. He tuottavat paikallisenergiansa kahdella dieselkoneella ja kaatavat karjan jätevedet jokeen sen sijaan, että käyttäisivät sen hyödyksi”, Butti harmittelee.

INTA:n asiantuntija Ignacio Huerga arvioi, että biokaasun maatalousjätteestä tuottamisen näkymät vaihtelevat suuresti riippuen maatilojen koosta.

”Suurtilalliset voivat suunnitella miljoonien investointeja teknologiaan, joka tuodaan Saksan ja Italian kaltaisista maista. Pienemmät tuottajat jäävät yliopistoprojektien ja paikallisten yhtiöiden tarjoaman teknologian varaan”, Huerga selittää.

”Taloudellisen kannattavuuden ongelma liittyy siihen, ettei kukaan Argentiinassa maksa toimintansa ympäristöseurausten kustannuksia. Jos niistä pitäisi maksaa, asiat olisivat toisin. Mutta joka tapauksessa biokaasuala varmasti kasvaa tässä maassa lähivuosina”, hän toteaa.

Diego Barreiro on perustamansa biokompostorien valmistamiselle ja kaupallistamiselle omistautuneen Biomax-yhtiön asialla kiertänyt Argentiinaa 14 vuotta ja selittänyt järjestelmän etuja.

”Maanviljelijät alkavat tajuta, että karjankasvatuksen jätevedet eivät ole jätettä, vaan raaka-ainetta, josta voidaan luoda arvoa. Ympäristöongelmasta voi tulla taloudellisesti tuottava ratkaisu”, Barreiro sanoo.

Ympäristö maatalousympäristösaastuminenuusiutuva energia Argentiina Suomen IPS

Lue myös

Avocadoja kasassa lautasella.

Avokado, vanilja ja puuvilla uhattuina – Monien tärkeiden kasvien luonnonvaraiset sukulaiset ovat vaarassa kadota, paljastaa tutkimus

Monien tärkeiden satokasvien luonnonvaraiset sukulaiset ovat vaarassa kuolla sukupuuttoon. Riskinä on, ettei niiden avulla voida enää kehittää esimerkiksi ilmastonmuutosta paremmin sietäviä versioita.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Mies puolilähikuvassa puisen seinän edessä.

Kimmo Kososen tehtävänä on vakuuttaa maailman johtajat siitä, että lapsia kannattaa opettaa heidän omalla äidinkielellään – ”En olisi yliopistoon mennessäni arvannut, missä olen nyt”

Sadat miljoonat lapset eivät opi koulussa juuri mitään. Osasyynä on, että opetus tapahtuu kielellä, jota he eivät ymmärrä. Suomen Lähetysseuran asiantuntija Kimmo Kosonen on tehnyt yli 20 vuotta työtä ongelman ratkaisemiseksi. Työ vaatii ennen kaikkea kärsivällisyyttä.
Kaksi maskein suojautunutta ihmistä tutkimassa laukkua.

Tavoite 40 prosentin rokotekattavuudesta Afrikan maissa lipuu yhä kauemmas – Mantereelta puuttuu lähes 500 miljoonaa annosta

Afrikan maiden väestöstä vasta 3,6 prosenttia on rokotettu. WHO on joutunut laskemaan ennustettaan siitä, kuinka moni rokotetaan edes tänä vuonna. Samalla riski rokotteille vastustuskykyisistä muunnoksista kasvaa, sen aluejohtaja Matshidiso Moeti muistuttaa.
Nuoria mielenosoituskyltit käsissä, alla banneri, jossa lukee Climate.

Raportti: Ilmastonmuutos on myös tasa-arvokysymys, mutta kansainvälisessä ilmastopolitiikassa tuijotetaan usein vain naisneuvottelijoiden määrää

Naisia osallistuu yhä enemmän kansainvälisiin ilmastoneuvotteluihin, mutta muuten tasa-arvoa ei vielä huomioida ilmastopolitiikassa kokonaisvaltaisesti, todetaan Planin raportissa. Suomella voisi olla tasa-arvotyössä profiloitumisen paikka, mutta se ei saa ohittaa perustarvetta, ilmastokriisiin puuttumista, sanoo yksi raportin tekijöistä, Oras Tynkkynen.
Vesivoimalan patomuuri.

Sateiden puutteesta kärsivää Brasiliaa odottavat sähkökatkot tai sähkön hinnannousu – ”Ilmasto on muuttanut sadejärjestelmää, eikä se palaa entiselleen”

Vesivoimasta riippuvaisen Brasilian kaakkoisosan ja keskilännen patoaltaiden ja tekojärvien vedet ovat vähissä sateiden vähyyden vuoksi. Kuivuuden taustalla on muun muassa metsäkato.
Vakoja pellossa.

YK-järjestöjen selvitys: Suurin osa maataloustuista on haitallisia ympäristölle ja terveydelle

Tuoreen raportin mukaan maataloustuet pitäisi muokata niin, että ne tukisivat kestävää maataloutta – eivät esimerkiksi sokerin ja naudanlihan tuotantoa.

Tuoreimmat

Tavoite 40 prosentin rokotekattavuudesta Afrikan maissa lipuu yhä kauemmas – Mantereelta puuttuu lähes 500 miljoonaa annosta
Raportti: Ilmastonmuutos on myös tasa-arvokysymys, mutta kansainvälisessä ilmastopolitiikassa tuijotetaan usein vain naisneuvottelijoiden määrää
Sateiden puutteesta kärsivää Brasiliaa odottavat sähkökatkot tai sähkön hinnannousu – ”Ilmasto on muuttanut sadejärjestelmää, eikä se palaa entiselleen”
YK-järjestöjen selvitys: Suurin osa maataloustuista on haitallisia ympäristölle ja terveydelle
Kimmo Kososen tehtävänä on vakuuttaa maailman johtajat siitä, että lapsia kannattaa opettaa heidän omalla äidinkielellään – ”En olisi yliopistoon mennessäni arvannut, missä olen nyt”
Raportti: Yhä useampi maa ei enää rakenna uutta hiilivoimaa – Jäljellä olevat projektit keskittyvät kuuteen maahan, joille luopuminen voi olla vaikeampaa
Afganistanin naistoimittajat piileskelevät Talibania – ”Jos minut löydetään, olen varma, että minut kivitetään kuoliaaksi”
Koronavuosi ei pysäyttänyt ympäristön puolustajiin kohdistuvia hyökkäyksiä – Tuoreen raportin mukaan viime vuonna tapettiin ainakin 227 aktivistia
YK:n kehitysohjelma: Afganistan lähestyy ”universaalia” köyhyyttä – Kaupan häiriöt voivat johtaa talouden rajuun supistumiseen
Raportti: Egypti teloittaa terroriepäiltyjä ”ampumavälikohtauksissa” – Ihmisoikeusjärjestö Human Rights Watch vaatii asekaupan lopettamista maan kanssa

Luetuimmat

Sosiaaliturva ei Suomessa riitä elämiseen – Kyseessä on ihmisoikeusongelma, mutta sitä ei julkisessa keskustelussa huomioida, sanovat järjestöt
”Suomalaiset eivät ymmärrä, miltä tuntuu jättää kaikki taakseen”, sanoo kotimaansa tilannetta järkyttyneenä seuraava afganistanilainen valokuvaaja Naser Bayat
Kimmo Kososen tehtävänä on vakuuttaa maailman johtajat siitä, että lapsia kannattaa opettaa heidän omalla äidinkielellään – ”En olisi yliopistoon mennessäni arvannut, missä olen nyt”
Tammet, kanelipuut ja magnoliat ovat vaarassa – Lähes kolmannesta maailman puista uhkaa sukupuutto, paljastaa tuore raportti
Ilmastokatastrofit ajavat perheitä naittamaan tyttärensä Intiassa
Norsunluurannikon kaakaotilojen entisten lapsityöläisten oikeusjuttu monikansallisia ruokafirmoja vastaan kaatui
YK-järjestöjen selvitys: Suurin osa maataloustuista on haitallisia ympäristölle ja terveydelle
Avokado, vanilja ja puuvilla uhattuina – Monien tärkeiden kasvien luonnonvaraiset sukulaiset ovat vaarassa kadota, paljastaa tutkimus
Akkuteollisuus ei pärjäisi ilman Kongon pahamaineisia kaivoksia – Koboltin eettisyyttä on vaikea varmistaa, sanoo kaivosalueella vieraillut suomalaistutkija
Jo lähes kolme neljäsosaa libanonilaisista elää köyhyydessä – Maan rikkailta vaaditaan vastuunottoa kriisin torjumiseksi