Uutiset Ruokaturva

Leipä on tiukassa Perun Andeilla

Vuoristoalueiden maatalous vaatii kehittämistä, sillä alue on köyhää ja ihmiset kärsivät aliravitsemuksesta. Hallitus yllyttää erikoistumaan vientituotteisiin, mutta ilmastonmuutos tekee yhteen viljelykasviin keskittymisestä riskialtista.
Kylämaisema Perun Andeilla. Kuvassa näkyy kirkko.
Huaro on 4 500 asukkaan kunta 3 100 metrin korkeudella Perun Andeilla. (Kuva: Mariela Jara / IPS)

(IPS) -- Historiallinen Cuscon kaupunki Andeilla on Perun suosituin matkailukohde, mutta seudun intiaanitalonpojat ovat maan köyhintä väestöä. Vuoristokylistä löytyy niitäkin, joiden mielestä kurjuuden ei pidä olla ikuista.

”Vielä tulee aika, jolloin ihmisten ei tarvitse muuttaa kaupunkiin päästäkseen köyhyydestä”, Huaron kunnan pormestari Elmer Pinares vakuuttaa.

”Jos olisin Perun presidentti, ohjaisin tukea vuoriston pienviljelijöille, jotta he pystyisivät sopeutumaan ilmastonmuutokseen ja parantamaan toimeentuloaan”, hän jatkaa.

4 500 asukkaan Huaro sijaitsee 3 100 metrin korkeudella. Turismi ja uudelleen arvoonsa nousseiden perinnekasvien, kuten kvinoan ja amarantan, tuotanto eivät vaurastuta alueen ketsua-intiaaneja.

Cuscon alueen lapsista on aliravittuja 53 prosenttia, kun maan keskiarvo on 43,5 prosenttia. Vuoden 2016 tilaston mukaan perulaisista elää köyhyydessä 20,7 prosenttia, mutta maaseudulla osuus nousee 43,8 prosenttiin.

Huutia hallitukselle

”Vuoristolaisten tilanne ei liikuta maan hallitusta”, sanoo pormestari Pinares, joka on perustanut teknisen tukiryhmän auttamaan asukkaiden toimeentulon kohentamista.

Myös muissa Andien kunnissa ponnistellaan maatalouden kehittämiseksi, vaikka ilmaston aiheuttamat uudet uhkat, kuten vesipula ja äkilliset hallat, vaikeuttavat tilannetta.

Yli 3 500 metrin korkeudella sijaitsevan Quiquijanan kunnan virkailija Rosmary Challco lisää ongelmien listalle sukupuolten tasa-arvon puutteen.

”On kitkettävä machismo, joka aiheuttaa kotiväkivaltaa ja estää tyttöjen koulunkäynnin”, hän vaatii.

Nainen opettaa naisia

Maatalousinsinööri Janed Nina on elävä esimerkki siitä, että tyttöjen kouluttaminen kannattaa. Hän pääsi yliopistoon ja palasi tutkinnon suoritettuaan kotikyläänsä Sacllaan.

”Meillä on viljelyssä yli 40 kasvilajia, joista saamme monipuolista ravintoa. Ylijäämän myymme ja rahoilla pystymme kehittämään tilaamme”, selittää Nina, joka hoitaa tilaa kahden niin ikään insinööriksi valmistuneen veljensä kanssa.

He auttavat myös ympäristön viljelijöitä, ja varsinkin naisia, oppimaan uutta. Nina yhtyy valitukseen siitä, että valtio ei tunnusta pienviljelyn strategista merkitystä ja tukee Andien asukkaita korkeintaan sosiaaliavulla.

Cusipatan kunnan virkamies Vladimir Boza vahvistaa näkemyksen. ”Hallitus yllyttää maataloutta erikoistumaan vientituotteisiin, mutta näillä korkeuksilla se ei onnistu. Ilmastonmuutos tekee yhteen viljelykasviin keskittymisestä hyvin riskialtista.”

”Täällä täytyy päinvastoin edistää tuotannon monipuolistamista”, Boza painottaa.

Ruokaturva genderköyhyysmaatalousruoka Peru Suomen IPS

Lue myös

Nainen pakkaa ruoka-apua Somaliassa

Järjestö: Lähes 600 000 lasta voi kuolla konfliktialueilla nälkään

Nälkäisten määrän kasvu, vaikeudet avun toimittamisessa ja järjestöjen krooninen rahapula uhkaavat lisätä lasten kuolemia tänä vuonna, varoittaa Pelastakaa Lapset.
Vehnäpelto

Tutkimus: Hiilidioksidipäästöt heikentävät ruuan ravintoarvoja – raudan, proteiinin ja sinkin puute voi tulevaisuudessa yleistyä

Ilmastonmuutos pienentää viljasatoja, mutta se vaikuttaa ruokaan myös toisella tavalla: kasvavat hiilidioksidipäästöt voivat vähentää ruuan ravinteikkuutta, selviää tuoreesta tutkimuksesta.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Unikkoja ja aurinkoenergiapaneeleja

Vaikuttavuussijoittajat haluavat parantaa maailmaa – mutta miten ja kenen ehdoilla?

Sijoitusmaailman radikaaliksi extreme-lajiksi kutsuttu vaikuttavuussijoittaminen kasvaa vauhdilla ja ylittää jo perinteisen valtioiden antaman kehitysavun. Kysymys kuuluu: voiko sijoittamalla vähentää globaalia epätasa-arvoa?
Ilmakuva Juban liepeiltä Etelä-Sudanista

Mitä kerrot läheisillesi, kun olet käynyt konfliktialueella?

Kehitysyhteistyöjärjestöjen työntekijät joutuvat matkustamaan myös levottomille alueille. Kirkon Ulkomaanavun tiedottaja Erik Nyström kertoo, että matkasta sotaisaan Etelä-SUdaniin jäi silti päällimmäisenä mieleen paikallisten kiitollisuus siitä, että joku saapuu Suomesta asti kysymään, miten heillä menee.
Mielenosoittaja, jonka yllä pelastusliivi ja selässä teksti No Borders No Nation

Kreikan saarilla elää tuhansia siirtolaislapsia ala-arvoisissa olosuhteissa – Osa on yrittänyt jopa itsemurhaa

Yli 7 000 turvapaikanhakija- ja siirtolaislasta on saapunut tänä vuonna Kreikan saarille. Unicef vaatii, että EU-maat alkavat ottaa nopeasti vastaan heitä ja heidän perheitään. ”Tämä on paitsi häpeällistä myös lyhytnäköistä”, toteaa Suomen UNICEFin ohjelmajohtaja Inka Hetemäki.
Nainen ja korillinen kaloja

Uusi kampanja vaatii Suomeen yritysvastuulakia – ”Suomen on aika skarpata”

Laki ei tällä hetkellä velvoita suomalaisia yrityksiä selvittämään toimintansa ihmisoikeusvaikutuksia ulkomailla. Järjestöjen, yritysten ja ammattiliittojen tänään alkava kampanja vaatii seuraavaa hallitusta säätämään yritysvastuulain.