Uutiset Lasten oikeudet

Lapsikuolleisuus laski viime vuonna ennätysalas – Korona uhkaa kääntää hyvän kehityksen

Miljoonia lapsia on pelastettu viime vuosikymmeninä muun muassa turvallisempien synnytysten ja rokottamisen avulla. Koronan takia terveyspalveluissa on kuitenkin häiriöitä, mikä voi maksaa monien lasten hengen, pelkäävät Unicef ja WHO.
Vauva saamassa rokotusta lähikuvassa.
Muun muassa rokottamisen lisääntyminen on vähentänyt lapsikuolleisuutta. Kuva Nepalista. (Kuva: Public Services International / CC BY-NC 2.0)

Lapsikuolleisuus on pudonnut lähes 60 prosenttia viimeisten 30 vuoden aikana. Viime vuonna alle 5-vuotiaita lapsia kuoli noin 5,2 miljoonaa, kun vielä vuonna 1990 määrä oli noin 12,5 miljoonaa, kertovat YK:n lastenjärjestö Unicef ja Maailman terveysjärjestö (WHO) tänään ilmestyneessä raportissaan.

”Paljon on tehty oikein ja eri toimijoiden viisasta osaamista hyödynnetty, jotta tämä menestystarina on toteutunut. Lasten hyvinvointi on osattu nähdä kulmakivenä kestäviä yhteiskuntia rakennettaessa”, sanoo Suomen Unicefin ohjelmajohtaja Inka Hetemäki tiedotteessa.

Noin puolet alle 5-vuotiaiden lasten kuolemista tapahtuu vain viidessä maassa: Etiopiassa, Intiassa, Kongon demokraattisessa tasavallassa, Nigeriassa ja Pakistanissa.

Lasten suurimpia kuolinsyitä ovat olleet ennenaikaiset synnytykset, synnytyskomplikaatiot, alhainen syntymäpaino, infektiot, keuhkokuume, ripuli, malaria ja rokottamattomuus.

Näihin syihin puuttumalla on onnistuttu pelastamaan miljoonia lapsia viimeisen kolmenkymmenen vuoden aikana, raportissa kerrotaan.

Nyt järjestöt kuitenkin pelkäävät, että koronaviruskriisin aiheuttamat häiriöt terveys-, lapsi- ja perhepalveluissa voivat lisätä alle 5-vuotiaiden kuolleisuutta jopa miljoonilla.

Unicefin kesällä 77 maassa tekemän tutkimuksen mukaan lähes 70 prosentissa maista oli häiriöitä lasten terveystarkastuksissa ja rokotuksissa. Noin 60 prosentissa maista oli häiriöitä äitiysneuvoloissa.

Maailman terveysjärjestö WHO:n 105 maassa tekemä tutkimus puolestaan osoitti, että 52 prosentissa maista muun muassa aliravitsemuksen hoito kärsi.

Taustalla ovat muun muassa julkisen liikenteen ja palveluiden rajoitukset, henkilökunnan väheneminen sekä pelko tartunnasta. Esimerkiksi Afganistanissa terveysministeriö kertoi terveyskeskuskäyntien pudonneen dramaattisesti perheiden pelätessä tartuntaa.

YK arvioi jo huhtikuussa, että koronavirus voi kumota viimeisten 2–3 vuoden aikana saavutetun edistyksen lapsikuolleisuuden vähentämisessä.

Unicef vaatii äitiysterveys- ja neuvolapalveluiden nopeaa elvytystä sekä sen varmistamista, että naisilla on mahdollisuus saada koulutettu terveydenhuollon ammattilainen avustamaan synnytyksissä.

”Emme saa antaa koronan muuttaa tätä kehityksen suuntaa. Päinvastoin, nyt on osattava hyödyntää kaikkea sitä tietotaitoa, jota meillä on, ja panostaa entistä vahvempaan terveydenhuoltoon ja resilienssiin”, sanoo myös WHO:n pääjohtaja tohtori Tedros Adhanom Ghebreyesus.

KoronavirusLasten oikeudet lapsetterveyslapsikuolleisuussairaus/lääkintä Suomen UNICEF

Lue myös

Pienen lapsen jalat näkyvissä pinnasängyn pinnojen välistä.

Koronavirus sulki monet orpokodit – Pandemiasta seuraava taloustaantuma voi silti syventää laitostamisen kulttuuria

Moni orpokodissa asuva lapsi ei todellisuudessa ole orpo vaan on joutunut laitokseen köyhyyden takia. Koronan aiheuttama globaali taloustaantuma voi johtaa siihen, että köyhyydestä tulee entistä yleisempi syy laitostamiselle, varoittaa Larisa Abrickaja.
YK:n pääsihteeri pöydän takana, vieressä YK:n lippu.

YK:n pääsihteerille sataa kritiikkiä – Jemeniä pommittava, Saudi-Arabian johtama liittouma on poistettu lapsen oikeuksien rikkojien ”häpeälistalta”

YK:n vuotuinen lapsen oikeuksien rikkojien häpeälista herättää pahennusta, sillä Saudi-Arabian johtama liittouma on jälleen poistettu siltä. ”On ilmeistä, että toiset maat ovat tasa-arvoisempia kuin toiset”, toteaa kansainvälisen Pelastakaa Lapset -järjestön pääsihteeri Inger Ashing.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

mies puolilähikuvassa puutarhakeinussa.

Eläkkeelle jäävä avustustyön veteraani Kalle Löövi on huolissaan avun politisoitumisesta – ”Retoriikka on menossa todella huonoon suuntaan”

Lähes 50 vuotta erilaisissa Punaisen Ristin tehtävissä toiminut kansainvälisen avun johtaja Kalle Löövi on nähnyt humanitaarisen avun sektorin ammattimaistumisen ja tehostumisen. Hänen mukaansa juuri nyt on tehtävä työtä sen eteen, että apu säilyy yhä puolueettomana eikä sitä hyödynnetä propagandavälineenä.
YK:n humanitaarisen avun koordinaattori Mark Lowcock

Jemen taas lähellä nälänhätää, varoittaa YK – ”Valitettavasti ne, jotka voisivat auttaa, pääosin valitsevat olla tekemättä niin”

Monet avunantajamaat eivät ole toteuttaneet lupauksiaan toimittaa Jemeniin lisää apua, ja samaan aikaan konfliktin osapuolet eivät päästä apua perille. Noin yhdeksän miljoonan ihmisen apua on jo jouduttu leikkaamaan.
Keltainen mielenosoituskyltti, jossa lukee I welcome refugees, il faut protéger les réfugiées

Järjestöt vaativat Suomea ottamaan lisää vastuuta Morian turvapaikanhakijoista

Suomi on ilmoittanut ottavansa vastaan tulipalon tuhoamasta Kreikan Moriasta 11 ilman huoltajaa olevaa alaikäistä turvapaikanhakijaa, mutta määrä sisältyy jo keväällä tehtyyn päätökseen. Nyt tarvitaan lisää tekoja, vaaditaan järjestöjen kannanotossa.
YK:n ydinaseet kieltävä sopimus kirjoituspöydällä

Ulkoministeri sanoi sen minkä voi, mutta vesittikö se rauhanliikkeen tavoitteet?

Niin vihreät, sdp kuin vasemmistoliittokin kannattivat muutama vuosi sitten liittymistä ydinaseet kieltävään sopimukseen. Sitten puolueet pääsivät hallitukseen ja tavoite ajettiin kauas horisonttiin. Rauhanliikkeen pitää vaatia päättäjiltä sanoja ja vahtia tekoja, kirjoitttaa rauhanjärjestö Sadankomitean hallitukseen kuuluva Jarmo Pykälä.
Hengityssuojaimella suojautunut nainen ompelukoneen ääressä.

”25 vuotta taaksepäin 25 viikossa” – Korona on pysäyttänyt edistyksen monissa kehitystavoitteissa, kertoo Gates-säätiön raportti

Maailman pitäisi poistaa äärimmäinen köyhyys vuoteen 2030 mennessä, mutta sen sijaan se on koronapandemian seurauksena kasvanut jo seitsemän prosenttia.