Uutiset Lasten oikeudet

Lapsiavioliitoista päästään nykymenolla eroon vasta vajaan sadan vuoden päästä – Toisen asteen koulutus olisi tehokas lääke

Kansainvälisen yhteisön tavoitteena on päästä lapsiavioliitoista eroon vuoteen 2030 mennessä, mutta asiantuntijoiden mukaan näin tuskin tapahtuu. ”Tehtävää on aivan liian paljon ja liian monet maat suvaitsevat lapsiavioliittoja”, ihmisoikeusjärjestö Human Rights Watchin asiantuntija Heather Barr toteaa.
Kaksi tyttöä istuu sängyllä katsoen toisiinsa
Sudanin Darfurissa elävät Nana (vas.) ja Zakia menivät naimisin alaikäisinä. (Kuva: Albert González Farran / UNAMID / CC BY-NC-ND 2.0)

(IPS) -- YK:n kestävän kehityksen tavoitteisiin kuuluu lapsiavioliittojen loppuminen vuoteen 2030 mennessä. Vaikka hyvää kehitystä on tapahtunut, tavoitetta ei todennäköisesti saavuteta.

”Tavoite sinänsä on jo merkittävästi auttanut lapsiavioliittojen vähentämisessä ja tekee niin edelleen. Mutta lapsiavioliittoja tuskin saadaan lopetettua vuoteen 2030 mennessä, tehtävää on aivan liian paljon ja liian monet maat suvaitsevat lapsiavioliittoja”, ihmisoikeusjärjestö Human Rights Watchin Heather Barr sanoo.

Viimeisen kymmenen vuoden aikana lapsiavioliitot ovat vähentyneet 1,9 prosenttia vuosittain, mutta jotta tavoite saavutettaisiin, vähentymistä tulisi tapahtua 23 prosenttia vuodessa. Jos kehitys pysyy samalla tasolla kuin vuodesta 1990 lähtien, vuoteen 2030 mennessä yli 150 miljoonaa tyttöä avioituu alaikäisenä ja kestää lähes vuosisadan ennen kuin lapsiavioliitot on lopetettu kaikkialla.

Sukupuolten tasa-arvo on tärkeä tekijä. ”Olemme tutkineet lapsiavioliittoja ympäri maailman, ja se on tehnyt meidät vakuuttuneiksi, että lapsiavioliittojen pääsyy on yksinkertaisesti sukupuolten epätasa-arvo”, Barr toteaa.

Koulutus on paras lääke

Unicefin tutkimuksissa puolestaan on havaittu, että tytön koulussa viettämien vuosien ja lapsiavioliiton välttämisen välillä on korrelaatio. Toisen asteen koulutus suojaa käytännöltä paremmin kuin alakoulu: on arvioitu, että jos kaikki tytöt saisivat toisen asteen koulutuksen, lapsiavioliittoja olisi 64 prosenttia vähemmän. Jos kaikki tyytyisivät alakouluun, vähennys olisi 14 prosenttia.

Myönteisintä kehitys on ollut Etelä-Aasiassa, jossa lapsiavioliittojen määrä on pudonnut lähes 50 prosentista 30 prosenttiin. ”Lapsena avioituneiden tyttöjen kokonaismääräksi arvioidaan 12 miljoonaa vuodessa. Se merkitsee 25 miljoonaa avioliittoa vähemmän kuin ennakoitiin kymmenen vuotta sitten”, Nankali Maksud Unicefista sanoo.

”Tiedot viittaavat myös kehityksen mahdollisuuteen Afrikan mantereella. Esimerkiksi Etiopiassa lapsiavioliitot ovat vähentyneet kolmanneksella kymmenessä vuodessa. Etiopia oli ennen viiden kärjessä, kun listattiin lapsiavioliittoja Saharan eteläpuolisen Afrikan maissa”, Maksud huomauttaa.

”Tietyillä konfliktialueilla, kuten Syyriassa ja Jemenissä, kehitys on kääntynyt taaksepäin, sillä aseellinen konflikti ja vaikea taloustilanne tuottavat kielteisiä selviytymismekanismeja, jotka lisäävät lapsiavioliittojen määrää”, Maksud toteaa.

Lasten oikeudet ihmisoikeudetsukupuolten tasa-arvolapset Suomen IPS

Lue myös

Nepalin lippu kahden muun lipun välissä, taustalla rakennuksia

Nepalin viranomaisten epäillään sekaantuneen laittomiin adoptioihin

Manju ja Bhimsen Khadka antoivat poikansa lastenkotiin, koska toivoivat näiden pääsevän kouluun. Pojat kuitenkin adoptoitiin Italiaan vanhempien tietämättä. Tapaus ei ole Nepalissa harvinainen.
Nuoria miehiä rivissä kädet puuskassa

Raportti: Terrorismin vastaiset toimet kurittavat lapsia

Terrorismin vastaisessa taistelussa ei riittävästi huomioida lapsia eikä ymmärretä, mitä haittaa heille aiheutetaan. Terroristijärjestöyhteyksistä epäiltyjä lapsia tulisi kohdella terrorismin uhreina, ei rikoskumppaneina, sanoo kansalaisjärjestö Watchlist on Children and Armed Conflict.
Lapsia istuu lattialla piirustus- ja kirjoitusvälineiden kera

Raportti: Sodat ovat lapsille entistäkin vaarallisempia – Pojat kuolevat useammin taisteluissa, tytöt usein seksuaalisen väkivallan kohteina

Konflikteissa vammautuneiden tai tapettujen lasten määrä on kolminkertaistunut vuoden 2010 jälkeen. Yksi vaarallisimmista maista on Syyriassa, jossa puolet lapset ei ole kokenut elinaikanaan muuta kuin sotaa.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Nainen puolilähikuvassa

Maahanmuuttajanuorten asioista puhuvat usein keski-ikäiset kantasuomalaiset keskenään – MakeSomeNoise-foorumi antaa äänen maahanmuuttajataustaisille nuorille

Helsingissä perustetun MakeSomeNoise-foorumin nuoret eivät ole kokemusasiantuntijoita vaan asiantuntijoita, jotka puhuvat tärkeinä pitämistään asioista. Yksi sen aktiiveista on Ulkar Aghayeva, joka sai 16-vuotiaana kuulla olevansa ylikoulutettu siivoojan työhön.
Havupuiden runkoja, taustalla järvi

Koronaviruspandemia pakottaa hakemaan elämyksiä muualta kuin kuluttamisesta – Samalla se voi toimia kestävän elämäntavan oppituntina

Kaikki joutuvat nyt muuttamaan elämäänsä, ja se voi luoda mahdollisuuksia edistää vähähiilistä elämäntapaa, arvioivat Suomen luonnonsuojeluliiton ja Sitran asiantuntijat. Koronavirus opettaa myös sen, että kaikkiin kriiseihin on pakko reagoida, muistuttaa suojeluasiantuntija Hanna Aho.
Kädet vesihanan alla

Saippua ja sosiaalinen eristäytyminen ovat luksustuotteita – Pakolaiset erityisen haavoittuvia koronaviruksen vaikutuksille

Koronaviruksen leviämisen estämisessä tärkeässä osassa ovat käsien peseminen ja ihmiskontaktien välttäminen. Valitettava tosiasia kuitenkin on, että kaikki ihmiset eivät ole tasa-arvoisessa asemassa toisiinsa nähden, mitä tulee edes käsienpesuun tai ihmiskontaktien välttelemiseen, kirjoittaa Kirkon Ulkomaanavun viestinnän asiantuntija Elisa Rimaila.
Valkoinen kivirakennus sekä pienempi rakennus, jossa kyltti Fleurs d'Algeer

Kansanliike vaatii epäkohtiin puuttumista Algeriassa – Rauhanomaisen protestoinnin kautta halutaan muuttaa rakenteita

Algerian presidentin viimekeväinen ilmoitus tavoitella viidettä presidenttikautta synnytti Hirak-liikkeen, joka on vaatinut Algerian kaduilla muutoksia viikoittain yli vuoden ajan. ”Mielenosoitukset voisi nähdä lähes terapeuttisena performanssina, jonka kautta ihmiset uusintavat kansalaisoikeuksiaan”, sanoo tutkija Karim Maiche.
Puita kuvattuna alhaalta päin

Oikeus hyödyntää mangrovemetsiä teki Borneon kalastajista luonnonsuojelijoita

Sungai Nibungin kalastajat hakkasivat mangrovemetsiä aiemmin polttopuuksi, mutta toiminta muuttui, kun heille annettiin lupa hyödyntää metsiä, kunhan he eivät kaada sitä. ”Tuloni olivat ennen epävarmat, mutta nyt pystyin lähettämään toisen lapseni opiskelemaan yliopistoon ja nuorimmaiseni yläkouluun”, kertoo kalastaja Muhammad Tahir.

Tuoreimmat

Koronaviruspandemia pakottaa hakemaan elämyksiä muualta kuin kuluttamisesta – Samalla se voi toimia kestävän elämäntavan oppituntina
Maahanmuuttajanuorten asioista puhuvat usein keski-ikäiset kantasuomalaiset keskenään – MakeSomeNoise-foorumi antaa äänen maahanmuuttajataustaisille nuorille
Kansanliike vaatii epäkohtiin puuttumista Algeriassa – Rauhanomaisen protestoinnin kautta halutaan muuttaa rakenteita
Oikeus hyödyntää mangrovemetsiä teki Borneon kalastajista luonnonsuojelijoita
Syyriaan vaaditaan tulitaukoa – Maassa on havaittu ensimmäiset tartunnat, ja koronavirusepidemiaa olisi vaikea hallita
Podcast: ”Olen suomalainen kirjailija, joka kirjoittaa espanjaksi” – Roxana Crisólogo on julkaissut neljä runokirjaa, mutta ei voi hakea Suomen kirjailijaliiton jäsenyyttä
Koronavirus on sulkenut suurimman osan maailman kouluista – Valmiiksi vaikeassa asemassa oleva kärsivät eniten
Tutkimus: Demokratiaa ei juuri käsitellä Euroopan opettajakoulutuksessa – Syynä on se, ettei demokratia ole aiemmin ollut uhattuna, sanoo lehtori Matti Rautiainen
Käsienpesu on tehokas tapa ehkäistä koronaa, mutta monille se ei ole mahdollista – Pakolaisapu aloitti hygieniakoulutukset Ugandan pakolaisasutusalueilla
Podcast: Rasistinen nimittely vahingoittaa mielenterveyttä – ”Kuulemme sitä niin paljon, että luulemme sen olevan normaalia”, sanoo Fiona Musangamfura

Luetuimmat

Koronaviruspandemia pakottaa hakemaan elämyksiä muualta kuin kuluttamisesta – Samalla se voi toimia kestävän elämäntavan oppituntina
Syyriaan vaaditaan tulitaukoa – Maassa on havaittu ensimmäiset tartunnat, ja koronavirusepidemiaa olisi vaikea hallita
Kansanliike vaatii epäkohtiin puuttumista Algeriassa – Rauhanomaisen protestoinnin kautta halutaan muuttaa rakenteita
Käsienpesu on tehokas tapa ehkäistä koronaa, mutta monille se ei ole mahdollista – Pakolaisapu aloitti hygieniakoulutukset Ugandan pakolaisasutusalueilla
Akkuteollisuus ei pärjäisi ilman Kongon pahamaineisia kaivoksia – Koboltin eettisyyttä on vaikea varmistaa, sanoo kaivosalueella vieraillut suomalaistutkija
Avustusjärjestö: Kreikan saarten pakolaisleirit evakuoitava koronan vuoksi – Ihmisten pitäminen leireillä ”lähentelee rikollista toimintaa”
Maailmanpankki: Äärimmäinen köyhyys laskenut ennätysalhaiseksi – Köyhyyden poistaminen kokonaan on kuitenkin osoittautunut vaikeaksi
Koronavirus on sulkenut suurimman osan maailman kouluista – Valmiiksi vaikeassa asemassa oleva kärsivät eniten
Terveysjärjestö varoittaa koronasta Syyriassa – Yhdeksän vuotta kestänyt konflikti on tuhonnut terveysjärjestelmän ja ajanut miljoonat pakosalle
Raportti: Demokratia heikkenee kehittyvissä maissa – sortoa kiristävät nyt myös aiemmin edistyneet maat