Uutiset EU:n kehityspolitiikka

Länsimaiden ihmisoikeuspolitiikalle kritiikkiä – "EU on heikko"

Andrew Anderson johtaa irlantilaista Front Line Defenders -järjestöä, joka tukee ihmisoikeusaktivisteja. Hänen mukaansa ihmisoikeuksia polkevat maat käyttävät hyväkseen länsimaiden löperyyttä.
(Kuva: Jean-Etienne Minh-Duy Poirrier / CC BY-SA 2.0)

EU ja länsimaat väittävät pitävänsä ihmisoikeuksia tärkeinä, mutta todellisuudessa ihmisoikeudet ovat etusijalla vain niin kauan kuin ne eivät häiritse muuta politiikkaa. Tätä mieltä on Andrew Anderson, irlantilaisen Front Line Defenders -ihmisoikeusjärjestön johtaja.

"Ihmisoikeudet eivät ole todellinen osa EU:n ulkosuhteiden politiikkaa. Sen näkee esimerkiksi Turkin kohdalla. EU on ollut täysin tehoton ilmaisemaan huolta viime aikojen kiristyksistä siirtolaisuutta torjuvan sopimuksen takia. -- EU on heikko", hän suomii.

Suomessa viime viikolla vieraillut Anderson johtaa Front Line Defendersiä, järjestöä, joka tukee vaarassa olevia ihmisoikeuspuolustajia ympäri maailman. Se maksaa näiden turvatoimia ja juridisia kuluja, tarjoaa koulutusta ja järjestää hätätapauksissa aktivisteja pois maasta.

Järjestö saa yhä enemmän avunpyyntöjä ja sen apurahabudjetti on kaksinkertaistunut viidessä vuodessa. Se ei johdu pelkästään siitä, että sen näkyvyys on parantunut, vaan ihmisoikeuspuolustajiin kohdistuva vaino on Andersonin mukaan viime vuosina lisääntynyt konkreettisesti.

"Laajasti ajateltuna ympäri maailman on meneillään vastaisku niitä vastaan, jotka puhuvat tai toimivat ihmisoikeuksien puolesta."

Länsimaille nauretaan

Front Line Defendersin tuoreimman vuosiraportin mukaan ihmisoikeuspuolustajia kohtaan käytetään aiempaa useammin väkivaltaa aiempaa useammassa maassa. Pahin paikka on Latinalainen Amerikka, jossa tapettiin viime vuonna 87 ihmisoikeuspuolustajaa. Tulilinjalla olivat etenkin erilaisia megaprojekteja vastustavat ympäristö-, maaoikeus- ja alkuperäiskansa-aktivistit.

Andersonin mukaan toinen tapa kuristaa aktivisteja on lainsäädäntö. Esimerkiksi Venäjällä ulkomaista rahoitusta saavat järjestöt määritellään "ulkomaisiksi agenteiksi", ja samaa kaavaa sovelletaan monissa muissakin maissa.

"Kyse ei ole siitä, että lakia sovellettaisiin kaikkiin, vaan jahdataan nimenomaan ihmissoikeuspuolustajia ja niitä, jotka ovat kriittisiä Venäjän hallintoa kohtaan", Anderson sanoo.

Ihmisoikeuspuolustajien työn vaarantumiseen on monia syitä. Andersonin mukaan maailma oli kylmän sodan jälkeen jo matkalla kohti ihmisoikeusmyönteisimpiä aikoja. Nyt monien maiden autoritaariset eliitit ovat kuitenkin saaneet valtansa takaisin, eivätkä ne halua enää nähdä arabikevään kaltaisia ilmiöitä.

Anderson on huolissaan siitä, että länsimaiden löperö suhtautuminen ihmisoikeusloukkauksiin saattaa pahentaa tilannetta. Vaikka esimerkiksi EU tukee ihmisoikeuspuolustajia rahallisesti ja myös antaa ihmisoikeusmyönteisiä lausuntoja, se ei riitä.

"Länsimaiset hallitukset ja johtajat ajattelevat, että ihmisoikeudet ovat kiva asia, johon voi kiinnittää huomiota, jos ne eivät sotkeudu taloudellisiin suhteisiin tai vastaavaan. Putinit ja muut sen sijaan pitävät ihmisoikeuksia tärkeinä: he panevat isot resurssit niiden vastaiseen toimintaan. On aivan kuin lännen johtajat eivät ymmärtäisi, että nämä autokraatit nauravat heille", hän sanoo.

Anderson kritisoi EU:n suhdetta esimerkiksi Egyptiin, sillä maa on jäädyttänyt muun muassa EU:lta tukea saavien ihmisoikeusjärjestöjen varoja. Unioni ei kuitenkaan nosta asiasta isoa meteliä, koska se tekee Egyptin kanssa yhteistyötä siirtolaisuuskysymyksissä.

EU on ollut hidas tuomitsemaan myös kansan protesteja kovin ottein tukahduttavaa Etiopiaa, sillä maa on tärkeä muun muassa terrorismin torjunnan kannalta. Loppujen lopuksi tällainen politiikka ei Andersonin mukaan kuitenkaan toimi edes EU:n korostamien vakauden ja turvallisuuden kannalta, sillä pitkällä aikavälillä Etiopian hallinto tuskin pysyy kovin vakaana.

Aktivismi menestyy

Ihmisoikeuspuolustajien tilanteessa on nähtävissä myös valonpilkahdus. Anderson uskoo, että osittain heihin kohdistuva vastaisku johtuu siitä, että aktivisteja on aiempaa enemmän ja he menestyvät aiempaa paremmin.

"Aloitin 26 vuotta sitten Amnestyssä. Silloin oli paljon maita, joissa ei ollut oikeastaan lainkaan tilaa ihmisoikeuksille. Nyt sellaisia maita on vain vähän", hän huomauttaa.

Esimerkiksi Afrikassa on edetty seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen oikeuksien puolustamisessa.

"Hinta on liian kova ja voisimme olla turhautuneita siitä, etteivät asiat etene riittävän nopeasti, mutta meneillään on iso yhteiskunnallinen muutos. Paljon useampi ihminen on valmis puhumaan seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen oikeuksien puolesta kuin aiemmin", Andeson sanoo.

EU:n kehityspolitiikka ihmisoikeudetpolitiikkaEU

Lue myös

Eu:n lippuja suuren rakennuksen edustalla

EU:n kumppanuusneuvottelut Afrikan, Karibian ja Tyynenmeren alueen maiden kanssa etenevät hitaasti – Komissaari Jutta Urpilaiselta vaaditaan nyt diplomaattista taitoa

EU:n kansainvälisistä kumppanuuksista vastaavan komissaarin Jutta Urpilaisen (sd) pitäisi saada päätökseen kumppanuusneuvottelut, joita käydään unionin sekä Afrikan, Karibian ja Tyynenmeren alueen maiden välillä. Tehtävä on vaikea, sillä osapuolten intressit ovat hyvin erilaiset.
Sinisiä ilmapalloja, joissa EU:n lipun tähtiä

EU on lopettanut monien keskituloisten maiden kehitysavun – Köyhyystavoitteet uhkaavat vesittyä, varoittaa tutkija

EU on lopettanut kuluneella rahoituskaudella monien keskitulotason maiden tukemisen, koska se haluaa keskittyä köyhimpiin maihin. Suurin osa maailman köyhistä elää kuitenkin juuri keskituloisissa maissa ja avun lopettaminen voi vaikeuttaa köyhyyden poistamista, varoittaa aiheesta väitellyt Riina Pilke.
Peukku pystyssä EU:n lipun edessä

Europarlamenttivaalien voittajia olivat vihreät ja oikeistopopulistit – Mitä tulos merkitsee EU:n kehitysyhteistyön ja ilmastopolitiikan kannalta?

Keskeinen kysymys on, miten käy EU:n suhteita Afrikan, Karibian ja Tyynenmeren maihin määrittävän Cotonoun sopimuksen jälkeisissä neuvotteluissa, sanoo Fingon Rilli Lappalainen. "Huolena on, tuleeko sopimuksesta aidosti tasa-arvoinen."

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Ihminen puolilähikuvassa.

Transsukupuoliset ovat ahtaalla Unkarissa, jossa ei voi enää muuttaa juridista sukupuolta – ”Monen nuoren haaveet on nyt viety”, sanoo kansalaisaktivisti Tina Kolos Orbán

Unkarin parlamentti nuiji keväällä läpi lain, jonka mukaan sukupuoli on pysyvä ominaisuus eikä nimeäkään voi enää vaihtaa. Transvanilla-järjestössä toimiva Tina Kolos Orbán toivoo kansainvälistä tukea mutta muistuttaa, että paras tapa edistää transsukupuolisten oikeuksia on tukea oman maan transihmisiä – myös Suomessa.
Vuoria meren takana.

Tyynenmeren saarilla on palattu perinteisiin elinkeinoihin turistien kaikottua – Seuraukset eivät ole pelkästään hyviä

Korona on aiheuttanut taloustaantuman, josta selviytyäkseen osa Tyynenmeren saarten kaupunkilaisista on ryhtynyt kalastamaan. Konflikteilta ei ole vältytty, kun osa kalastaa suojeltuja lajeja tai menee väärille apajille.
Keramiikkapisaroita riippuu puista.

Taide ottaa kantaa kestävän kehityksen tavoitteisiin tällä viikolla Helsingissä – ”Ihmiset eivät ole vain kestävyyskriisin synnyttäjiä vaan myös ratkaisijoita”

Töölönlahden ympäristössä on näytteillä kestävän kehityksen tavoitteita käsitteleviä teoksia aina biotaiteesta performansseihin ja osallistavaan taiteeseen. Kantavana teemana on ihmisen vastuun ymmärtäminen, kertoo näyttelyn kuratoinut taiteilija Marika Tomu Kaipainen.
Nainen puolilähikuvassa, taustalla puita.

Vuoden YK:n ystävä -tunnustus professori Eeva Furmanille

”Vaikka tilanne on erittäin vakava, siirtyminen kestäville poluille on vielä mahdollinen. Omilla toimillani haluan luoda lapsille uskoa tulevaisuuteen”, sanoo YK-liiton kunniamaininnalla palkittu Suomen kestävyyspaneelin johtaja Eeva Furman.
Riisiä ja papuja pahvilautasella.

Maailman ruokaohjelma vertaili ruuan hintaa Etelä-Sudanista Yhdysvaltoihin – Pahimmillaan perusruoka-annos maksaa 186 prosenttia palkasta

Jos eteläsudanilaisen perusruoka-annoksen hinta suhteutettaisiin yhdysvaltalaiseen tulotasoon, ateriasta saisi pulittaa peräti 336 euroa.

Tuoreimmat

Tyynenmeren saarilla on palattu perinteisiin elinkeinoihin turistien kaikottua – Seuraukset eivät ole pelkästään hyviä
Taide ottaa kantaa kestävän kehityksen tavoitteisiin tällä viikolla Helsingissä – ”Ihmiset eivät ole vain kestävyyskriisin synnyttäjiä vaan myös ratkaisijoita”
Vuoden YK:n ystävä -tunnustus professori Eeva Furmanille
Maailman ruokaohjelma vertaili ruuan hintaa Etelä-Sudanista Yhdysvaltoihin – Pahimmillaan perusruoka-annos maksaa 186 prosenttia palkasta
Koronavirus lisännyt rajusti lasten humanitaarisen avun tarvetta Länsi-Afrikassa – Mauritaniassa ruoka-avun tarve on nelinkertaistunut
Intian vertaisvalistajat auttavat pakkotyön uhreja, jotka voivat olla jopa sukupolvien mittaisessa velkavankeudessa
Transsukupuoliset ovat ahtaalla Unkarissa, jossa ei voi enää muuttaa juridista sukupuolta – ”Monen nuoren haaveet on nyt viety”, sanoo kansalaisaktivisti Tina Kolos Orbán
Saudi-Arabia ei päässyt YK:n ihmisoikeusneuvostoon – Kiinallekin aiempaa vähemmän ääniä
Raportti: Nälkä on ”hälyttävällä” tasolla 11 maassa – Koronapandemia osoittaa ruokajärjestelmän puutteet
Sään ääri-ilmiöt ovat lisääntyneet jyrkästi 20 vuoden aikana, ja suurin selitys on ilmasto, sanoo tuore YK-raportti

Luetuimmat

Selvitys: Suomen somalitaustaiset miehet vastustavat tyttöjen sukuelinten silpomista – Silpominen vaikuttaa myös miesten elämään
Transsukupuoliset ovat ahtaalla Unkarissa, jossa ei voi enää muuttaa juridista sukupuolta – ”Monen nuoren haaveet on nyt viety”, sanoo kansalaisaktivisti Tina Kolos Orbán
Seminaari: Kestävän kehityksen kysymykset otetaan journalismissa nykyään paremmin huomioon, mutta parannettavaa riittää
Populismi tuli Tansaniaan – Suosittu presidentti John Magufuli on pannut korruption kuriin, mutta media, järjestöt ja oppositio elävät pelossa
Raportti: Ainakin 13 maata kriminalisoi yhä transsukupuolisuuden – ”Tämä on vaikeaa aikaa transihmisille”
Raportti: Nälkä on ”hälyttävällä” tasolla 11 maassa – Koronapandemia osoittaa ruokajärjestelmän puutteet
Sään ääri-ilmiöt ovat lisääntyneet jyrkästi 20 vuoden aikana, ja suurin selitys on ilmasto, sanoo tuore YK-raportti
Oikeus määräsi Kenian viranomaiset jättikorvauksiin lyijymyrkytyksen uhreille – Kaikki sai alkunsa Phyllis Omidosta, joka on nyt monien sankari
Koronavirus lisännyt rajusti lasten humanitaarisen avun tarvetta Länsi-Afrikassa – Mauritaniassa ruoka-avun tarve on nelinkertaistunut
Tyttöjen verkkohäirintä on yleistä niin köyhissä kuin rikkaissakin maissa – Tuore tutkimus vaatii some-yhtiöitä lisää toimia häirinnän kitkemiseksi