Uutiset

Lakkoaaltoja ja ympäristöongelmia Arevan kaivoksilla Nigerissä

Asuinolot ja palkkaus ovat ajaneet Arevan työntekijät Nigerissä lakkoihin, kirjoittaa Finnwatch.
(Kuva: Julien Harneis / cc 2.0)

Tämä artikkeli on alunperin julkaistu Finnwatchin sivustolla..

Ydinvoimayhtiö Areva on Suomessa joutunut selittelemään rakenteilla olevan Olkiluoto 3 -ydinvoimalan työntekijöiden huonoja työehtoja. Työntekijöiden tyytymättömyys on kasvanut myös Nigerissä, missä yhtiö tuottaa ydinvoimaloissa käytettävää uraania.

Areva omistaa Nigerissä kaksi toiminnassa olevaa kaivosyhtiötä: Somaïrin ja Cominakin. Cominak toimii Nigerin Afastossa maailman suurimmassa maanalaisessa uraanilouhoksessa. Somaïr operoi Arlitin kaupungin lähellä olevassa avolouhoksessa.

Työtaistelut Arevan kaivoksissa Nigerissä ovat jatkuneet koko kuluvan vuoden. Cominakin kaivoksella työntekijät vaativat palkankorotuksia kolme päivää kestäneellä lakolla heinäkuussa.

Somaïrin kaivoksen työntekijät aloittivat elokuussa työtaistelun protestoidakseen huonoja työ- ja asuinoloja. Neuvottelujen jälkeen työntekijät antoivat yhtiölle aikarajan parannusten toteuttamiselle. Takarajan oli määrä umpeutua viime viikon perjantaina 24. elokuuta. Aikarajan umpeuduttua työntekijöiden edustaja Mounkaila Abass on kertonut tilannetta arvioitavan uudelleen.

Myös Arevan vasta rakenteilla olevassa kaivoksessa Nigerin Imourarenissa on keväällä lakkoiltu. Huhtikuussa kaivoksen työntekijät järjestivät seitsemän päivän varoituslakon. Työntekijät olivat tyytymättömiä palkkaansa, lisien puutteeseen sekä 12-tuntisiin työpäiviin.

Kesän työntekijäprotestit eivät ole Arevan ensimmäisiä yritysvastuuongelmia Nigerissä. Keväällä 2010 Greenpeace kertoi kaivostoiminnan pilanneen alueen juomavesiä. Suurin osa kaivoksen läheisyydestä otetuista vesinäytteistä ylitti uraanin ja radonin osalta Maailman terveysjärjestön WHO:n raja-arvot. Saman vuoden lopussa Greenpeace toi julkisuuteen Somaïrin kaivoksessa sattuneen vuodon, jossa yli 200 000 litraa radioaktiivista lietettä valui ympäristöön kaivoksen rikkinäisestä jätevesialtaasta.

Areva kiistää syytökset

Areva on kiistänyt siihen kohdistuvat syytökset. Business & Human Rights -keskukselle toimittamassaan vastineessa yritys vakuuttaa toimivansa vastuullisesti. Areva kertoo investoineensa Afrikassa sijaitseviin kaivoksiinsa 700 miljoonaa euroa ja luoneensa kymmeniätuhansia työpaikkoja. Yhtiö korostaa myös, että sen palkkaamista työntekijöistä jopa 98 prosenttia on afrikkalaisia.

Nigerissä Arevan kaivoksilla on OHSAS 18001- ja ISO 14001-sertifioinnit, jotka edellyttävät työturvallisuus- ja ympäristöjohtamisen jatkuvaa kehittämistä.

Greenpeacen ja ranskalaisen ihmisoikeusjärjestön Sherpan painostuksen myötä Areva myös ilmoitti vuoden 2011 lopussa aloittavansa kaivostyöntekijöiden terveyden säännöllisen seurannan Nigerissä.

Nigerin osuus Arevan uraanintuotannossa on merkittävä. Yrityksen kaivostoiminta Nigerissä työllistää yhteensä 2500 työntekijää ja tuottaa vuosittain noin 3000 tonnia uraania. Ranskan valtion omistaman Arevan suunnitelmissa on laajentaa merkittävästi uraaninlouhintaa Nigerissä. Yritys aloittaa vuonna 2014 kaivostoiminnan Imourarenissa, joka sijaitsee noin 80 kilometrin etäisyydellä Arlitin kaupungista. Kaivoksesta tulee Afrikan suurin uraanin avolouhos, jonka tuotanto nostaa Nigerin maailman toiseksi suurimmaksi uraanintuottajaksi.

Jäävätkö uraanin hyödyt Nigeriin?

YK:n kehitysohjelman UNDP:n inhimillisen kehityksen indeksillä mitattuna Niger oli maailman toiseksi kehittymättömin maa vuonna 2011. Sen taakse jäi vain sisällissodan runtelema Kongo. Transparency Internationalin julkaisemassa korruptioindeksissä Niger asettui myös listan häntäpäähän, sijalle 134.

Nigerin valtio on kuitenkin onnistunut neuvottelemaan Arevan kanssa paremmat sopimukset uraanin hinnasta kuin monet muut Afrikan uraanintuottajamaat. Niger on myös saanut itselleen myyntioikeudet osaan uraanista. Hollantilaisen SOMOn arvion mukaan Niger sai louhitusta uraanista tuloja noin 21,5 prosenttia vientihinnasta vuosina 2005–2009.

SOMOn mukaan on kuitenkin epäselvää, missä määrin Areva maksaa tuloveroja Nigeriin. Vuonna 2010 maan yhteisöveroprosentti oli 30, mutta valtio mahdollistaa edellisten vuosien tappioiden tai kaivostoimintaan liittyvien pääomakustannusten vähentämisen verotuksessa. Lisäksi yritykset käyttävät usein erilaisia yritysten sisäisiä siirtohinnoittelumekanismeja verojen minimoimiseksi.

Epäilyjä Arevan aggressiivisesta verosuunnittelusta on noussut myös julkisuuteen. Lehtiraporttien mukaan Arevan holdingyhtiö sijaitsee Brittiläisillä Neitsytsaarilla, jota pidetään yleisesti veroparatiisina.

TVO ei kerro avoimesti uraaninsa alkuperää

Suomessa TVO ei ole julkistanut tarkkoja tietoja uraaniostoistaan. Greenpeace esitti vuonna 2009 yrityksen hankkineen uraania Nigeristä. Tuolloin TVO kieltäytyi kommentoimasta väitteitä liikesalaisuuksiin vedoten. Vuoden 2011 vastuuraportissaan TVO kertoo hankkivansa uraania vain hyväksytyiltä toimittajilta. Näiden joukkoon kuuluu myös Areva, jonka kazakstanilaiselta tuotantolaitokselta KaTCOlta TVO on ostanut osan käyttämästään uraanista. TVO myöntää, ettei se auditoi erillisiä kaivoksia tai jalostuslaitoksia, vaan auditoinnit rajoittuvat pääasiassa sopimuskumppaneihin.

Vuonna 2011 TVO hankki uraanipolttoainetta 50 miljoonalla eurolla. Ol1- ja Ol2-laitosyksiköt käyttävät vuosittain noin 40 tonnia uraanipolttoainetta. TVO ei vieläkään raportoi avoimesti uraaninsa alkuperää. Yhtiön tuoreen yhteiskuntavastuuraportin mukaan sen käyttämä uraani tulee "etenkin Kazakstanissa ja Kanadassa sijaitsevilta kaivoksilta".

Finnwatch soitti TVO:lle ja kysyi suoraan ostaako se uraania Arevan kaivoksilta Nigeristä. Yritys vastasi, ettei se edelleenkään kerro uraaninsa tarkkoja alkuperämaita liikesalaisuuksiin vedoten.

talousympäristö Niger

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Ryhmäkuva esiintyjistä ja ohjaajasta

Roolit päälaellaan – Aleksanterin teatterin uusi Zambezi-esitys kertoo, miten käy suomalaisperheelle, joka joutuu pakenemaan Afrikkaan

Ritva Siikalan ohjaama näytelmä kertoo suomalaisperheestä, joka joutuu pakenemaan kaoottiseen tilaan ajautuneesta Euroopasta fiktiiviseen Zambeziin. Se muistuttaa, että kuka tahansa voi päätyä pakolaiseksi, sillä tulevaisuudesta ei tiedä kukaan. ”Mogadishu oli vielä 1980-luvulla Afrikan rauhallisimpia kaupunkeja”, muistuttaa esityksessä näyttelevä Wali Hashi.
Mies puolilähikuvassa

Lääkäri Pentti Haatanen on seurannut avustustyössä pakolaiskriisejä vuosien ajan – ”En ole kyynistynyt”

SPR:n avustustyöntekijänä vuosikymmeniä ollut Pentti Haatanen on työskennellyt muun muassa Kreikan pakolaisleireillä, jossa hoitoa kaivataan niin perussairauksiin kuin mielenterveysongelmiinkin.
Ujuni Ahmed yleiskuvassa Helsingin Oodi-kirjaston edustalla

Suomen PENin sananvapauspalkinto naisten ja tyttöjen oikeuksia ajavalle Ujuni Ahmedille – ”Sananvapaus ei oikeuta vihapuheeseen”

Kirjailijoiden sananvapausjärjestön mukaan Ujuni Ahmed on käyttänyt rohkeasti sananvapauttaan puolustaakseen suomalaisessa yhteiskunnassa hauraimmassa asemassa olevien naisten ja tyttöjen oikeuksia. Konkreettinen esimerkki Ahmedin työstä on tyttöjen sukuelinten silpomisen kieltävän erillislain saaminen eduskunnan käsittelyyn.
Kaksi naista puolilähikuvassa

Ystävätoiminta yhdistää naisia eri kulttuureista – Melise Mwanto ja Liina Aaltonen kokkaavat ja puhuvat suomea yhdessä

Mannerheimin Lastensuojeluliiton ystävyystoiminta on matalan kynnyksen vapaaehtoistoimintaa, jossa suomea puhuvat naiset ja maahanmuuttajanaiset ystävystyvät. Kongolaistaustainen Melise Mwanto haki mukaan, koska halusi sekä oppia kieltä että löytää ystävän, jolla olisi lapsia.
Yleiskuva YK:n turvallisuusneuvoston istuntosalista

YK-järjestöt: Syyrian pakolaiskriisi pahimmillaan koko konfliktin aikana

Syyrian Idlibistä on paennut lähes 700 000 ihmistä joulukuun alun jälkeen. ”Monet koulut ja moskeijat ovat täynnä pakolaisperheitä, ja tilan löytämisestä jopa keskeneräisistä rakennuksista on tullut lähes mahdotonta”, kertoo UNHCR:n edustaja Andrej Mahecic.

Tuoreimmat

Lääkäri Pentti Haatanen on seurannut avustustyössä pakolaiskriisejä vuosien ajan – ”En ole kyynistynyt”
Roolit päälaellaan – Aleksanterin teatterin uusi Zambezi-esitys kertoo, miten käy suomalaisperheelle, joka joutuu pakenemaan Afrikkaan
Suomen PENin sananvapauspalkinto naisten ja tyttöjen oikeuksia ajavalle Ujuni Ahmedille – ”Sananvapaus ei oikeuta vihapuheeseen”
Ystävätoiminta yhdistää naisia eri kulttuureista – Melise Mwanto ja Liina Aaltonen kokkaavat ja puhuvat suomea yhdessä
YK-järjestöt: Syyrian pakolaiskriisi pahimmillaan koko konfliktin aikana
Uudet avunantajat ja kansalaisten skeptisyys asettavat paineita perinteiselle kehitysyhteistyölle – Avunantajilta vaaditaan nyt nöyryyttä, sanoo OECD:n kehy-johtaja Susanna Moorehead
Kehittyvien maiden tytöt kaihtavat luonnontieteiden ja tekniikan opiskelua – ”Patriarkaalinen kulttuuri ja sosialisaatio tekevät päätöksen opiskelijoiden puolesta”
Ani harva pakolainen pääsi viime vuonna uuteen kotimaahan
Jätteestä ravinnoksi: Kolkatan kalalammikot ovat ainutlaatuinen vedenpuhdistusjärjestelmä, jota rakennushankkeet uhkaavat
Kuivuus ja tulvat vaikeuttavat ruuansaantia eteläisessä Afrikassa – Sambialaisen Planeta Hatuleken perhe selvisi puutarhatuotteita myymällä