Uutiset

Lakkoaaltoja ja ympäristöongelmia Arevan kaivoksilla Nigerissä

Asuinolot ja palkkaus ovat ajaneet Arevan työntekijät Nigerissä lakkoihin, kirjoittaa Finnwatch.
(Kuva: Julien Harneis / cc 2.0)

Tämä artikkeli on alunperin julkaistu Finnwatchin sivustolla..

Ydinvoimayhtiö Areva on Suomessa joutunut selittelemään rakenteilla olevan Olkiluoto 3 -ydinvoimalan työntekijöiden huonoja työehtoja. Työntekijöiden tyytymättömyys on kasvanut myös Nigerissä, missä yhtiö tuottaa ydinvoimaloissa käytettävää uraania.

Areva omistaa Nigerissä kaksi toiminnassa olevaa kaivosyhtiötä: Somaïrin ja Cominakin. Cominak toimii Nigerin Afastossa maailman suurimmassa maanalaisessa uraanilouhoksessa. Somaïr operoi Arlitin kaupungin lähellä olevassa avolouhoksessa.

Työtaistelut Arevan kaivoksissa Nigerissä ovat jatkuneet koko kuluvan vuoden. Cominakin kaivoksella työntekijät vaativat palkankorotuksia kolme päivää kestäneellä lakolla heinäkuussa.

Somaïrin kaivoksen työntekijät aloittivat elokuussa työtaistelun protestoidakseen huonoja työ- ja asuinoloja. Neuvottelujen jälkeen työntekijät antoivat yhtiölle aikarajan parannusten toteuttamiselle. Takarajan oli määrä umpeutua viime viikon perjantaina 24. elokuuta. Aikarajan umpeuduttua työntekijöiden edustaja Mounkaila Abass on kertonut tilannetta arvioitavan uudelleen.

Myös Arevan vasta rakenteilla olevassa kaivoksessa Nigerin Imourarenissa on keväällä lakkoiltu. Huhtikuussa kaivoksen työntekijät järjestivät seitsemän päivän varoituslakon. Työntekijät olivat tyytymättömiä palkkaansa, lisien puutteeseen sekä 12-tuntisiin työpäiviin.

Kesän työntekijäprotestit eivät ole Arevan ensimmäisiä yritysvastuuongelmia Nigerissä. Keväällä 2010 Greenpeace kertoi kaivostoiminnan pilanneen alueen juomavesiä. Suurin osa kaivoksen läheisyydestä otetuista vesinäytteistä ylitti uraanin ja radonin osalta Maailman terveysjärjestön WHO:n raja-arvot. Saman vuoden lopussa Greenpeace toi julkisuuteen Somaïrin kaivoksessa sattuneen vuodon, jossa yli 200 000 litraa radioaktiivista lietettä valui ympäristöön kaivoksen rikkinäisestä jätevesialtaasta.

Areva kiistää syytökset

Areva on kiistänyt siihen kohdistuvat syytökset. Business & Human Rights -keskukselle toimittamassaan vastineessa yritys vakuuttaa toimivansa vastuullisesti. Areva kertoo investoineensa Afrikassa sijaitseviin kaivoksiinsa 700 miljoonaa euroa ja luoneensa kymmeniätuhansia työpaikkoja. Yhtiö korostaa myös, että sen palkkaamista työntekijöistä jopa 98 prosenttia on afrikkalaisia.

Nigerissä Arevan kaivoksilla on OHSAS 18001- ja ISO 14001-sertifioinnit, jotka edellyttävät työturvallisuus- ja ympäristöjohtamisen jatkuvaa kehittämistä.

Greenpeacen ja ranskalaisen ihmisoikeusjärjestön Sherpan painostuksen myötä Areva myös ilmoitti vuoden 2011 lopussa aloittavansa kaivostyöntekijöiden terveyden säännöllisen seurannan Nigerissä.

Nigerin osuus Arevan uraanintuotannossa on merkittävä. Yrityksen kaivostoiminta Nigerissä työllistää yhteensä 2500 työntekijää ja tuottaa vuosittain noin 3000 tonnia uraania. Ranskan valtion omistaman Arevan suunnitelmissa on laajentaa merkittävästi uraaninlouhintaa Nigerissä. Yritys aloittaa vuonna 2014 kaivostoiminnan Imourarenissa, joka sijaitsee noin 80 kilometrin etäisyydellä Arlitin kaupungista. Kaivoksesta tulee Afrikan suurin uraanin avolouhos, jonka tuotanto nostaa Nigerin maailman toiseksi suurimmaksi uraanintuottajaksi.

Jäävätkö uraanin hyödyt Nigeriin?

YK:n kehitysohjelman UNDP:n inhimillisen kehityksen indeksillä mitattuna Niger oli maailman toiseksi kehittymättömin maa vuonna 2011. Sen taakse jäi vain sisällissodan runtelema Kongo. Transparency Internationalin julkaisemassa korruptioindeksissä Niger asettui myös listan häntäpäähän, sijalle 134.

Nigerin valtio on kuitenkin onnistunut neuvottelemaan Arevan kanssa paremmat sopimukset uraanin hinnasta kuin monet muut Afrikan uraanintuottajamaat. Niger on myös saanut itselleen myyntioikeudet osaan uraanista. Hollantilaisen SOMOn arvion mukaan Niger sai louhitusta uraanista tuloja noin 21,5 prosenttia vientihinnasta vuosina 2005–2009.

SOMOn mukaan on kuitenkin epäselvää, missä määrin Areva maksaa tuloveroja Nigeriin. Vuonna 2010 maan yhteisöveroprosentti oli 30, mutta valtio mahdollistaa edellisten vuosien tappioiden tai kaivostoimintaan liittyvien pääomakustannusten vähentämisen verotuksessa. Lisäksi yritykset käyttävät usein erilaisia yritysten sisäisiä siirtohinnoittelumekanismeja verojen minimoimiseksi.

Epäilyjä Arevan aggressiivisesta verosuunnittelusta on noussut myös julkisuuteen. Lehtiraporttien mukaan Arevan holdingyhtiö sijaitsee Brittiläisillä Neitsytsaarilla, jota pidetään yleisesti veroparatiisina.

TVO ei kerro avoimesti uraaninsa alkuperää

Suomessa TVO ei ole julkistanut tarkkoja tietoja uraaniostoistaan. Greenpeace esitti vuonna 2009 yrityksen hankkineen uraania Nigeristä. Tuolloin TVO kieltäytyi kommentoimasta väitteitä liikesalaisuuksiin vedoten. Vuoden 2011 vastuuraportissaan TVO kertoo hankkivansa uraania vain hyväksytyiltä toimittajilta. Näiden joukkoon kuuluu myös Areva, jonka kazakstanilaiselta tuotantolaitokselta KaTCOlta TVO on ostanut osan käyttämästään uraanista. TVO myöntää, ettei se auditoi erillisiä kaivoksia tai jalostuslaitoksia, vaan auditoinnit rajoittuvat pääasiassa sopimuskumppaneihin.

Vuonna 2011 TVO hankki uraanipolttoainetta 50 miljoonalla eurolla. Ol1- ja Ol2-laitosyksiköt käyttävät vuosittain noin 40 tonnia uraanipolttoainetta. TVO ei vieläkään raportoi avoimesti uraaninsa alkuperää. Yhtiön tuoreen yhteiskuntavastuuraportin mukaan sen käyttämä uraani tulee "etenkin Kazakstanissa ja Kanadassa sijaitsevilta kaivoksilta".

Finnwatch soitti TVO:lle ja kysyi suoraan ostaako se uraania Arevan kaivoksilta Nigeristä. Yritys vastasi, ettei se edelleenkään kerro uraaninsa tarkkoja alkuperämaita liikesalaisuuksiin vedoten.

talousympäristö Niger

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Fight racism -kyltti rakennuksen edustalla

Podcast: Rasistinen nimittely vahingoittaa mielenterveyttä – ”Kuulemme sitä niin paljon, että luulemme sen olevan normaalia”, sanoo Fiona Musangamfura

63 prosenttia Suomen tummaihoisista on kokenut rasistista syrjintää. Se on tuttua Fiona Musangamfuralle, joka vei nimittelyn lopulta oikeuteen. Maahanmuuttajien terveysongelmista väitelleen Shadia Raskin mukaan terveyspalveluissa ei vielä ymmärretä syrjinnän terveysvaikutuksia. Kuuntele podcast!
Koululaisia pulpettien ääressä

Koronavirus on sulkenut suurimman osan maailman kouluista – Valmiiksi vaikeassa asemassa oleva kärsivät eniten

Koulujen sulkeminen vaikuttaa lähes 1,7 miljardin koululaiseen ja opiskelijaan. Koulutuksen lisäksi moni menettää myös kouluateriat.
Sininen muovipallo, jossa punaisia piikkejä

Koronavirus koettelee demokratiaa

Demokratian taantuminen vakiintuneissakin demokratioissa on ollut trendinä jo pidempään, ja koronaviruksen kaltainen kriisi voi osaltaan vauhdittaa kehitystä, kirjoittavat demokratiajärjestö Demon asiantuntijat Anna Juhola ja Jussi Kanner.
Temppelin raunioituneita pylväitä

Tutkimus: Demokratiaa ei juuri käsitellä Euroopan opettajakoulutuksessa – Syynä on se, ettei demokratia ole aiemmin ollut uhattuna, sanoo lehtori Matti Rautiainen

Demokratiakasvatusta on kehitetty Suomessa jonkin verran 2010-luvulla, mutta aihe näkyy edelleen melko vähän opettajakoulutuksen sisällössä ja opetussuunnitelmassa. Sama tilanne on monissa muissa maissa.
Vesihana ulkona

Käsienpesu on tehokas tapa ehkäistä koronaa, mutta monille se ei ole mahdollista – Pakolaisapu aloitti hygieniakoulutukset Ugandan pakolaisasutusalueilla

Saippua on monilla kehittyvillä alueilla luksusta. YK:n asiantuntijat muistuttavat vesipalvelujen tärkeydestä koronapandemian taltuttamiseksi.

Tuoreimmat