Uutiset

Laittomat rahavirrat näivettävät Afrikkaa

Sijoittajien kasvava kiinnostus ja hyvät näkymät ruuantuotannon laajentamiseen lupaavat Afrikalle valoisaa tulevaisuutta. Ehtona on kuitenkin laittoman pääomakadon suitsiminen.
Afrikasta laittomasti poistuvien rahavirtojen tukkiminen edistäisi kehitystä, kuten vesihuoltoa. Kuvassa valtion rahoittama porakaivo Etelä-Zimbabwessa. (Kuva: Busani Bafana / IPS)

(IPS) -- Sijoittajien kasvava kiinnostus ja hyvät näkymät ruuantuotannon laajentamiseen lupaavat Afrikalle valoisaa tulevaisuutta. Ehtona on kuitenkin laittoman pääomakadon suitsiminen.

Etelä-Afrikan entinen presidentti Thabo Mbeki johti YK:n työryhmää, joka tutki laitonta rahavirtaa Afrikasta. Ryhmän raportti vuodelta 2015 kertoo, että maanosasta karkasi jaksolla 2000–2008 vuosittain ainakin 45 miljardia euroa.

Summa on Suomen valtion budjetin luokkaa ja ylittää Afrikan saaman kehitysavun, mutta raportin laatijoiden mukaan todellinen hävikki on luultavasti paljon suurempi.

Mbekin työryhmä määritteli laittomiksi rahavirroiksi kaiken, mikä on luvatta ansaittu, siirretty tai käytetty. Se kattaa kansainvälisten yritysten sisäistä siirtohinnoittelua, valtioiden hallinnossa tapahtuvat varkaudet, lahjonnan ja muun korruption sekä yleisesti rikollisen toiminnan, kuten huumekaupan, veronkierron, salametsästyksen, ihmiskaupan ja kaivannaisten rosvouksen.

Myös luontoa ryöstetään

Rahalle olisi käyttöä maanosassa, jonka 1 234 miljoonasta asukkaasta joka neljäs on aliravittu. Afrikka tarvitsisi "tähtitieteelliset investoinnit" pystyäkseen toteuttamaan YK:n kestävän kehityksen tavoitteet vuoteen 2030 mennessä, YK:n ympäristöohjelman Unepin ilmastonmuutosohjelmaa Afrikassa koordinoiva Richard Munang sanoo.

Hän muistuttaa, että huomattava osa laittomasta rahasta yhdistyy ympäristörikoksiin, kuten luvattomaan kaivostoimintaan, puunkaatoon, villieläinkauppaan ja liikakalastukseen.

Munang arvioi, että Afrikka menettää luonnonvarojaan jopa 175 miljardin euron arvosta vuosittain. Summa riittäisi turvaamaan maanosan vuotuiset investoinnit infrastruktuuriin, terveyteen, koulutukseen ja ilmastoratkaisuihin, hän laskee.

Talous kasvaa, raha haihtuu

McKinsey-tutkimuslaitoksen mukaan Afrikan talous kasvoi vuosina 2000–2010 keskimäärin 5,4 prosenttia ja kaudella 2010–2015 päästiin vielä 3,3 prosentin kasvuun. Huomattava osa tuotosta on kuitenkin haihtunut savuna ilmaan.

Zimbabwen keskuspankin mukaan maasta lähti vuonna 2015 laittomasti liki kaksi miljardia euroa. Summa on puolet maan budjetista ja nelinkertainen maahan tulleisiin ulkomaisiin investointeihin verrattuna.

Laittomia rahavirtoja tutkiva Global Financial Integrity raportoi, että Zimbabwesta on 30 vuoden aikana vuotanut laittomasti noin 11 miljardia euroa. Maan keskuspankin johtaja John Mangudya sanoo, että ilmiö on "kuin syöpä, joka jäytää sisuksiamme".

Globaali ratkaisu

Mbekin työryhmä osoitti Afrikan pääomapaon pääsyyllisiksi suuryritykset, joita on leimannut korruptio ja huono hallinto. Ratkaisuiksi ehdotetaan läpinäkyvyyden lisäämistä eritoten kaivosalalla ja pankkien harjoittaman rahanpesun lopettamista. Se onnistuu vain valtion, yksityisen sektorin ja kansalaisyhteiskunnan yhteistyöllä.

"Laittomat pääomavirrat ovat meidän afrikkalaisten ongelma, mutta se vaatii globaalin ratkaisun. Emme selviä tästä omin neuvoin", Mbeki painotti viime vuonna julkaistussa haastattelussa.

YK ja OECD aloittivat pari vuotta sitten Verotarkastajat ilman rajoja -projektin, joka auttaa kehitysmaita tehostamaan verojen perintää. Se onnistui jo pilottivaiheessa lisäämään verotuloja yli 230 miljoonaa euroa kahdeksassa valtiossa.

Afrikan maista mukana ovat Botswana, Etiopia, Ghana, Lesotho, Liberia, Nigeria, Sambia, Uganda ja Zimbabwe.

politiikkatalous Afrikka Suomen IPS

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Tyttöjä valkoisissa huiveissa sinisen rakennuksen edustalla.

Massiivista Afganistan-konferenssia isännöivä Suomi aikoo asettaa maan kehitysavulle tiukat ehdot – ”Emme tule tukemaan 1990-luvun kaltaista emiraattia”

Ensi viikolla järjestettävässä Afganistan-konferenssissa varmistetaan maan budjetti neljäksi vuodeksi. Tilanne on poikkeuksellisen herkkä, sillä rauhanneuvottelut ovat kesken. ”Avunantajat ovat valmiita tukemaan Afganistania, mutta tuomme selvästi esille ne asiat, joista emme jousta”, sanoo konferenssin erityisedustaja, suurlähettiläs Janne Taalas.
Nainen puolilähikuvassa.

Raportti: Järjestötoiminta on yhä ammattimaisempaa, eikä se ole pelkästään hyvä asia – ”Liiallinen riippuvuus rahoittajista voi murentaa järjestöjen kykyä haastaa”, sanoo tutkija

Suomen järjestökenttä on viime vuosina keskittynyt, ja hankebyrokratiasta on tullut raskaampaa etenkin pienille järjestöille. Tuoreen raportin mukaan vaarana on, että kansalaisyhteiskunnan mahdollisuus kritisoida valtiota vapaasti ja tehdä innovatiivisesti yhteiskunnallisia aloitteita heikkenee.
Rakennuksia meren rannalla.

Maailman ruokajärjestö pelkää maailmanlaajuista ruokakriisiä – Yksi eniten kärsineistä pienistä valtioista on Saint Lucia

Miljoonat matkailualan työntekijät ovat leipäjonossa Saint Lucian saarivaltiossa. Maailman ruokaohjelma on käyttänyt vuonna 2020 humanitaariseen apuun yhteensä jo yli 6,7 miljardia euroa ympäri maailman, mutta järjestön johtaja johtaja David Beasley arvioi, että ensi vuodelle se tarvitsee kaksinkertaisen summan.
Kaksi tyttöä ja useita käsiä kohottamassa kyniä yhteen.

Raportti: Lapsiin kohdistui viime vuonna konflikteissa ennätysmäärä rikkomuksia – ”Voi hyvällä syyllä kysyä, onko maailma lakannut välittämästä”

Noin 426 miljoonaa lasta elää konfliktialueilla, kertoo Pelastakaa Lapset. Etenkin humanitaarisen avun perille pääsyn estäminen lisääntyi.
Kasveja autiomaassa.

Chilessä on valtava uusiutuvan energian potentiaali, mutta monet tavalliset kansalaiset eivät ole päässeet vielä hyötymään

Chilessä tuotetaan runsaasti etenkin aurinkoenergaa. Eniten siitä ovat kuitenkin hyötyneet muun muassa suuret kaivosyhtiöt, joiden energialaskut ovat pienentyneet merkittävästi. Samaan aikaan slummeissa ja maaseudulla elää yhä ihmisiä, joilla ei ole sähköä.

Tuoreimmat

Raportti: Järjestötoiminta on yhä ammattimaisempaa, eikä se ole pelkästään hyvä asia – ”Liiallinen riippuvuus rahoittajista voi murentaa järjestöjen kykyä haastaa”, sanoo tutkija
Maailman ruokajärjestö pelkää maailmanlaajuista ruokakriisiä – Yksi eniten kärsineistä pienistä valtioista on Saint Lucia
Raportti: Lapsiin kohdistui viime vuonna konflikteissa ennätysmäärä rikkomuksia – ”Voi hyvällä syyllä kysyä, onko maailma lakannut välittämästä”
Chilessä on valtava uusiutuvan energian potentiaali, mutta monet tavalliset kansalaiset eivät ole päässeet vielä hyötymään
Eurooppalaisten kehitysjärjestöjen kattojärjestöön suomalainen puheenjohtaja
Lääkeyhtiöiden patenteista koronalääkkeisiin halutaan luopua pandemian ajaksi – Sama tehtiin aids-epidemian huippuvuosina, ja miljoonia ihmishenkiä pelastui
Hyvä varautuminen pelasti ihmishenkiä taifuunien nuijiessa Filippiinejä – ”Ihmiset oikeasti uskoivat varoituksia”, kertoo suomalainen avustustyöntekijä
Massiivista Afganistan-konferenssia isännöivä Suomi aikoo asettaa maan kehitysavulle tiukat ehdot – ”Emme tule tukemaan 1990-luvun kaltaista emiraattia”
Luokkahuoneiden ovet pysyvät suljettuina 97 prosentille Latinalaisen Amerikan koululaisista – Korona uhkaa viedä kokonaisen kouluvuoden
Zimbabwen naispoliitikot kamppailevat syrjintää vastaan – ”Nainen ei voi esittää kysymystä miesparlamentaarikolle ilman että naiselle sanotaan, että tämän reidet ovat paksut”

Luetuimmat

Myanmarin yli 70 vuotta kestänyt sisällissota on yksi maailman pisimpään jatkuneista konflikteista – Aung San Suu Kyin aika on merkinnyt takapakkia rauhanneuvotteluille
Selvitys: Yhdysvaltain kristilliset konservatiivijärjestöt pumppaavat rahaa naisten ja sateenkaarivähemmistöjen oikeuksien vastaiseen kampanjointiin Euroopassa
Aiempaa harvempi suomalainen uskoo kehitysyhteistyöhön – Koronapandemia pudotti kehitysmaat uutisotsikoista, ja se voi heijastua asenteisiin
Massiivista Afganistan-konferenssia isännöivä Suomi aikoo asettaa maan kehitysavulle tiukat ehdot – ”Emme tule tukemaan 1990-luvun kaltaista emiraattia”
Avunantajat käyttävät yhä enemmän rahaa itseensä, selviää tuoreesta raportista – Taustalla koronapandemia mutta myös ”apunationalismi”
Suomalaisjärjestöiltä yhteisjulistus päästövähennysten puolesta
Perinteisiin viljalajeihin palaaminen voisi parantaa ruokaturvaa monissa maissa – Zimbabwessa osa viljelijöistä on siirtynyt maissista durraan ja hirssiin
Tansanian populistinen presidentti John Magufuli sai toisen kauden – Tarkkailijoiden mukaan vaaleissa oli ”pelon ilmapiiri”
Akkuteollisuus ei pärjäisi ilman Kongon pahamaineisia kaivoksia – Koboltin eettisyyttä on vaikea varmistaa, sanoo kaivosalueella vieraillut suomalaistutkija
Naisten oikeuksien puolustaja nälkälakossa Saudi-Arabiassa – Naisaktivisteja on yhä vankilassa yli kaksi vuotta naisten autoilun sallimisen jälkeen