Uutiset

Laittomat rahavirrat näivettävät Afrikkaa

Sijoittajien kasvava kiinnostus ja hyvät näkymät ruuantuotannon laajentamiseen lupaavat Afrikalle valoisaa tulevaisuutta. Ehtona on kuitenkin laittoman pääomakadon suitsiminen.
Afrikasta laittomasti poistuvien rahavirtojen tukkiminen edistäisi kehitystä, kuten vesihuoltoa. Kuvassa valtion rahoittama porakaivo Etelä-Zimbabwessa. (Kuva: Busani Bafana / IPS)

(IPS) -- Sijoittajien kasvava kiinnostus ja hyvät näkymät ruuantuotannon laajentamiseen lupaavat Afrikalle valoisaa tulevaisuutta. Ehtona on kuitenkin laittoman pääomakadon suitsiminen.

Etelä-Afrikan entinen presidentti Thabo Mbeki johti YK:n työryhmää, joka tutki laitonta rahavirtaa Afrikasta. Ryhmän raportti vuodelta 2015 kertoo, että maanosasta karkasi jaksolla 2000–2008 vuosittain ainakin 45 miljardia euroa.

Summa on Suomen valtion budjetin luokkaa ja ylittää Afrikan saaman kehitysavun, mutta raportin laatijoiden mukaan todellinen hävikki on luultavasti paljon suurempi.

Mbekin työryhmä määritteli laittomiksi rahavirroiksi kaiken, mikä on luvatta ansaittu, siirretty tai käytetty. Se kattaa kansainvälisten yritysten sisäistä siirtohinnoittelua, valtioiden hallinnossa tapahtuvat varkaudet, lahjonnan ja muun korruption sekä yleisesti rikollisen toiminnan, kuten huumekaupan, veronkierron, salametsästyksen, ihmiskaupan ja kaivannaisten rosvouksen.

Myös luontoa ryöstetään

Rahalle olisi käyttöä maanosassa, jonka 1 234 miljoonasta asukkaasta joka neljäs on aliravittu. Afrikka tarvitsisi "tähtitieteelliset investoinnit" pystyäkseen toteuttamaan YK:n kestävän kehityksen tavoitteet vuoteen 2030 mennessä, YK:n ympäristöohjelman Unepin ilmastonmuutosohjelmaa Afrikassa koordinoiva Richard Munang sanoo.

Hän muistuttaa, että huomattava osa laittomasta rahasta yhdistyy ympäristörikoksiin, kuten luvattomaan kaivostoimintaan, puunkaatoon, villieläinkauppaan ja liikakalastukseen.

Munang arvioi, että Afrikka menettää luonnonvarojaan jopa 175 miljardin euron arvosta vuosittain. Summa riittäisi turvaamaan maanosan vuotuiset investoinnit infrastruktuuriin, terveyteen, koulutukseen ja ilmastoratkaisuihin, hän laskee.

Talous kasvaa, raha haihtuu

McKinsey-tutkimuslaitoksen mukaan Afrikan talous kasvoi vuosina 2000–2010 keskimäärin 5,4 prosenttia ja kaudella 2010–2015 päästiin vielä 3,3 prosentin kasvuun. Huomattava osa tuotosta on kuitenkin haihtunut savuna ilmaan.

Zimbabwen keskuspankin mukaan maasta lähti vuonna 2015 laittomasti liki kaksi miljardia euroa. Summa on puolet maan budjetista ja nelinkertainen maahan tulleisiin ulkomaisiin investointeihin verrattuna.

Laittomia rahavirtoja tutkiva Global Financial Integrity raportoi, että Zimbabwesta on 30 vuoden aikana vuotanut laittomasti noin 11 miljardia euroa. Maan keskuspankin johtaja John Mangudya sanoo, että ilmiö on "kuin syöpä, joka jäytää sisuksiamme".

Globaali ratkaisu

Mbekin työryhmä osoitti Afrikan pääomapaon pääsyyllisiksi suuryritykset, joita on leimannut korruptio ja huono hallinto. Ratkaisuiksi ehdotetaan läpinäkyvyyden lisäämistä eritoten kaivosalalla ja pankkien harjoittaman rahanpesun lopettamista. Se onnistuu vain valtion, yksityisen sektorin ja kansalaisyhteiskunnan yhteistyöllä.

"Laittomat pääomavirrat ovat meidän afrikkalaisten ongelma, mutta se vaatii globaalin ratkaisun. Emme selviä tästä omin neuvoin", Mbeki painotti viime vuonna julkaistussa haastattelussa.

YK ja OECD aloittivat pari vuotta sitten Verotarkastajat ilman rajoja -projektin, joka auttaa kehitysmaita tehostamaan verojen perintää. Se onnistui jo pilottivaiheessa lisäämään verotuloja yli 230 miljoonaa euroa kahdeksassa valtiossa.

Afrikan maista mukana ovat Botswana, Etiopia, Ghana, Lesotho, Liberia, Nigeria, Sambia, Uganda ja Zimbabwe.

politiikkatalous Afrikka Suomen IPS

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Puolilähikuva naisesta vihreällä penkillä kimppu vaaleanpunaisia neilikoita kädessään

”Meidän aikamme on narsistista pöhöttyneisyyttä ja omakuvien monistamista” – Tanssija Sanna Kekäläinen teki esityksen ilmastonmuutoksesta ja ihmisen vaikutuksesta maapalloon

Sanna Kekäläinen pohti vuosia, miten kääntää ilmastonmuutos esittävien taiteiden kielelle. Tuloksena on Kansallisteatterin suurella näyttämöllä ensi-iltansa saava teos If I Would Lose My Voice, jonka keskiössä eivät ole ihmiset henkilökohtaisine tunteineen vaan maapallo, jolla ihmiset ovat "pelkkiä pieniä kakkiaisia”.
Myyntikoju ja ihmisiä kadun varrella.

Lähes kolmannes haitilaisista kärsii nälästä – Köyhyyden siemenet kylvettiin jo siirtomaa-aikoina, ja siksi maan kriisi on helppo unohtaa

Kroonisesta ruokapulasta kärsivään Haitiin on vaikea löytää avustusrahaa, sillä köyhyys ei ole mitään uutta tai dramaattista. ”Pelkkä epäonnistuneena oleminen ei ylitä uutiskynnystä”, toteaa Latinalaisen Amerikan historian ja tutkimuksen dosentti Pekka Valtonen.
Rivi pientaloja, joiden katolla on aurinkopaneelit

Aurinkoenergian käyttö lisääntyy Brasiliassa – Kymmeniä tuhansia uusia työpaikkoja koronasta huolimatta

Aurinkoenergian käyttö sähkövoiman lähteenä kasvaa Brasiliassa kovaa vauhtia. Samaan aikaan kun korona on lisännyt työttömyyttä muilla aloilla, aurinkoenergiahankkeet ovat synnyttäneet maahan tänä vuonna lähes 40 000 uutta työpaikkaa. Kasvun taustalla ovat pääosin yksityiset kuluttajat ja yritykset, sillä aurinkoenergia tulee monia muita energiamuotoja halvemmaksi.
Aasi ja kaksi lasta keräämässä vettä keltaisiin kanistereihin

Moni senegalilaistyttö lopettaa koulunkäynnin kuukautisten vuoksi – Ongelmina käymälätilojen ja veden puute

Yli puolet senegalilaisista koulutytöistä jää joskus pois koulusta kuukautisten vuoksi ja moni joutuu lopettamaan kokonaan. Senegalin kouluista vain yhdellä prosentilla on erilliset tyttöjen käymälät. Kuukautishygienian ylläpitoa hankaloittaa myös paheneva vesipula.

Tuoreimmat

”Meidän aikamme on narsistista pöhöttyneisyyttä ja omakuvien monistamista” – Tanssija Sanna Kekäläinen teki esityksen ilmastonmuutoksesta ja ihmisen vaikutuksesta maapalloon
Aurinkoenergian käyttö lisääntyy Brasiliassa – Kymmeniä tuhansia uusia työpaikkoja koronasta huolimatta
Moni senegalilaistyttö lopettaa koulunkäynnin kuukautisten vuoksi – Ongelmina käymälätilojen ja veden puute
”Suhtaudumme puihin ja luontoon samoin kuin ihmisiin” – Uusi teknologia auttaa kenialaista alkuperäiskansaa maaoikeuksiensa puolustamisessa
Avustusjärjestöt: Jemen ”hirvittävän katastrofin” partaalla – Uhkana kolera, korona, nälkä ja tulvat
Senegalissa on vain muutama naispuolinen startup-yrittäjä ja Siny Samba, 28, on yksi heistä
YK:n kestävän kehityksen raportti: Afrikan maat saavuttaneet ilmastotavoitteet parhaiten, Suomi ja muut länsimaat listan häntäpäässä
Lähes kolmannes haitilaisista kärsii nälästä – Köyhyyden siemenet kylvettiin jo siirtomaa-aikoina, ja siksi maan kriisi on helppo unohtaa
Puhetta ymmärtävä chatbotti yhdistää intialaiset pienviljelijät ja kuluttajat – Digitaalinen markkinapaikka korjaa pandemian aiheuttamia häiriöitä
Egypti ja Etiopia vesisodan kynnyksellä – Egyptiläiset pelkäävät, että Etiopian jättipato vie Niilin vedet

Luetuimmat

”Meidän aikamme on narsistista pöhöttyneisyyttä ja omakuvien monistamista” – Tanssija Sanna Kekäläinen teki esityksen ilmastonmuutoksesta ja ihmisen vaikutuksesta maapalloon
YK:n kestävän kehityksen raportti: Afrikan maat saavuttaneet ilmastotavoitteet parhaiten, Suomi ja muut länsimaat listan häntäpäässä
Tutkimus: Alle 15-vuotiaiden tyttöjen sukuelinten silpominen romahtanut Afrikassa – ”Riskitekijät ovat silti yhä vallalla”
Zimbabwe pidätti protestijohtajan
Koronavirus on vauhdittanut etäoppimista myös kehittyvissä maissa – Moni kuitenkin putosi kyydistä, eivätkä kaikki pääse enää takaisin
Akkuteollisuus ei pärjäisi ilman Kongon pahamaineisia kaivoksia – Koboltin eettisyyttä on vaikea varmistaa, sanoo kaivosalueella vieraillut suomalaistutkija
Lähes kolmannes haitilaisista kärsii nälästä – Köyhyyden siemenet kylvettiin jo siirtomaa-aikoina, ja siksi maan kriisi on helppo unohtaa
Luoteis-Syyriassa vahvistettu ensimmäinen koronavirustapaus – ”Koronavirus tulee leviämään pakolaisleireillä kulovalkean tavoin”
Maailmassa on tarpeeksi ruokaa, mutta koronavirus voi silti aiheuttaa ruokakriisin – Yksi syy ovat huonosti toimivat tuotantoketjut
Kehitysmaiden verovaje on 30–60 prosenttia – Suomi ohjaa 8,6 miljoonaa euroa verotusjärjestelmien parantamiseen