Uutiset

Laittomat rahavirrat näivettävät Afrikkaa

Sijoittajien kasvava kiinnostus ja hyvät näkymät ruuantuotannon laajentamiseen lupaavat Afrikalle valoisaa tulevaisuutta. Ehtona on kuitenkin laittoman pääomakadon suitsiminen.
Afrikasta laittomasti poistuvien rahavirtojen tukkiminen edistäisi kehitystä, kuten vesihuoltoa. Kuvassa valtion rahoittama porakaivo Etelä-Zimbabwessa. (Kuva: Busani Bafana / IPS)

(IPS) -- Sijoittajien kasvava kiinnostus ja hyvät näkymät ruuantuotannon laajentamiseen lupaavat Afrikalle valoisaa tulevaisuutta. Ehtona on kuitenkin laittoman pääomakadon suitsiminen.

Etelä-Afrikan entinen presidentti Thabo Mbeki johti YK:n työryhmää, joka tutki laitonta rahavirtaa Afrikasta. Ryhmän raportti vuodelta 2015 kertoo, että maanosasta karkasi jaksolla 2000–2008 vuosittain ainakin 45 miljardia euroa.

Summa on Suomen valtion budjetin luokkaa ja ylittää Afrikan saaman kehitysavun, mutta raportin laatijoiden mukaan todellinen hävikki on luultavasti paljon suurempi.

Mbekin työryhmä määritteli laittomiksi rahavirroiksi kaiken, mikä on luvatta ansaittu, siirretty tai käytetty. Se kattaa kansainvälisten yritysten sisäistä siirtohinnoittelua, valtioiden hallinnossa tapahtuvat varkaudet, lahjonnan ja muun korruption sekä yleisesti rikollisen toiminnan, kuten huumekaupan, veronkierron, salametsästyksen, ihmiskaupan ja kaivannaisten rosvouksen.

Myös luontoa ryöstetään

Rahalle olisi käyttöä maanosassa, jonka 1 234 miljoonasta asukkaasta joka neljäs on aliravittu. Afrikka tarvitsisi "tähtitieteelliset investoinnit" pystyäkseen toteuttamaan YK:n kestävän kehityksen tavoitteet vuoteen 2030 mennessä, YK:n ympäristöohjelman Unepin ilmastonmuutosohjelmaa Afrikassa koordinoiva Richard Munang sanoo.

Hän muistuttaa, että huomattava osa laittomasta rahasta yhdistyy ympäristörikoksiin, kuten luvattomaan kaivostoimintaan, puunkaatoon, villieläinkauppaan ja liikakalastukseen.

Munang arvioi, että Afrikka menettää luonnonvarojaan jopa 175 miljardin euron arvosta vuosittain. Summa riittäisi turvaamaan maanosan vuotuiset investoinnit infrastruktuuriin, terveyteen, koulutukseen ja ilmastoratkaisuihin, hän laskee.

Talous kasvaa, raha haihtuu

McKinsey-tutkimuslaitoksen mukaan Afrikan talous kasvoi vuosina 2000–2010 keskimäärin 5,4 prosenttia ja kaudella 2010–2015 päästiin vielä 3,3 prosentin kasvuun. Huomattava osa tuotosta on kuitenkin haihtunut savuna ilmaan.

Zimbabwen keskuspankin mukaan maasta lähti vuonna 2015 laittomasti liki kaksi miljardia euroa. Summa on puolet maan budjetista ja nelinkertainen maahan tulleisiin ulkomaisiin investointeihin verrattuna.

Laittomia rahavirtoja tutkiva Global Financial Integrity raportoi, että Zimbabwesta on 30 vuoden aikana vuotanut laittomasti noin 11 miljardia euroa. Maan keskuspankin johtaja John Mangudya sanoo, että ilmiö on "kuin syöpä, joka jäytää sisuksiamme".

Globaali ratkaisu

Mbekin työryhmä osoitti Afrikan pääomapaon pääsyyllisiksi suuryritykset, joita on leimannut korruptio ja huono hallinto. Ratkaisuiksi ehdotetaan läpinäkyvyyden lisäämistä eritoten kaivosalalla ja pankkien harjoittaman rahanpesun lopettamista. Se onnistuu vain valtion, yksityisen sektorin ja kansalaisyhteiskunnan yhteistyöllä.

"Laittomat pääomavirrat ovat meidän afrikkalaisten ongelma, mutta se vaatii globaalin ratkaisun. Emme selviä tästä omin neuvoin", Mbeki painotti viime vuonna julkaistussa haastattelussa.

YK ja OECD aloittivat pari vuotta sitten Verotarkastajat ilman rajoja -projektin, joka auttaa kehitysmaita tehostamaan verojen perintää. Se onnistui jo pilottivaiheessa lisäämään verotuloja yli 230 miljoonaa euroa kahdeksassa valtiossa.

Afrikan maista mukana ovat Botswana, Etiopia, Ghana, Lesotho, Liberia, Nigeria, Sambia, Uganda ja Zimbabwe.

politiikkatalous Afrikka Suomen IPS

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Fight racism -kyltti rakennuksen edustalla

Podcast: Rasistinen nimittely vahingoittaa mielenterveyttä – ”Kuulemme sitä niin paljon, että luulemme sen olevan normaalia”, sanoo Fiona Musangamfura

63 prosenttia Suomen tummaihoisista on kokenut rasistista syrjintää. Se on tuttua Fiona Musangamfuralle, joka vei nimittelyn lopulta oikeuteen. Maahanmuuttajien terveysongelmista väitelleen Shadia Raskin mukaan terveyspalveluissa ei vielä ymmärretä syrjinnän terveysvaikutuksia. Kuuntele podcast!
Mustatukkainen nainen vihreässä paidassa ikkunan edessä

Podcast: ”Olen suomalainen kirjailija, joka kirjoittaa espanjaksi” – Roxana Crisólogo on julkaissut neljä runokirjaa, mutta ei voi hakea Suomen kirjailijaliiton jäsenyyttä

Suomessa muiden kuin suomeksi tai ruotsiksi kirjoittavien kirjailijoiden on vaikea saada tukea tai näkyvyyttä. Perulaissyntyinen runoilija Roxana Crisólogo perusti Sivuvalo-projektin, joka edistää maahanmuuttajakirjailijoiden asemaa Suomessa. Kuuntele podcast!
Kasvokuvia maalattuna valkoiseen seinään

Jemen pelkää koronavirusepidemiaa – ”Näissä oloissa on mahdotonta alkeellisimmallakaan tavalla suojautua tartunnalta”

Koronaviruksen vaikutusta on verrattu sotaan. Jemeniläisestä näkökulmasta rikkaat maat saavat nyt pienen vilahduksen siitä todellisuudesta, jossa maa on elänyt viimeiset viisi vuotta, kirjoittaa avustusjärjestö Oxfamin humanitaarinen työntekijä Abdul Mohammed.
Koululaisia pulpettien ääressä

Koronavirus on sulkenut suurimman osan maailman kouluista – Valmiiksi vaikeassa asemassa oleva kärsivät eniten

Koulujen sulkeminen vaikuttaa lähes 1,7 miljardin koululaiseen ja opiskelijaan. Koulutuksen lisäksi moni menettää myös kouluateriat.
Sininen muovipallo, jossa punaisia piikkejä

Koronavirus koettelee demokratiaa

Demokratian taantuminen vakiintuneissakin demokratioissa on ollut trendinä jo pidempään, ja koronaviruksen kaltainen kriisi voi osaltaan vauhdittaa kehitystä, kirjoittavat demokratiajärjestö Demon asiantuntijat Anna Juhola ja Jussi Kanner.

Tuoreimmat

Podcast: ”Olen suomalainen kirjailija, joka kirjoittaa espanjaksi” – Roxana Crisólogo on julkaissut neljä runokirjaa, mutta ei voi hakea Suomen kirjailijaliiton jäsenyyttä
Koronavirus on sulkenut suurimman osan maailman kouluista – Valmiiksi vaikeassa asemassa oleva kärsivät eniten
Tutkimus: Demokratiaa ei juuri käsitellä Euroopan opettajakoulutuksessa – Syynä on se, ettei demokratia ole aiemmin ollut uhattuna, sanoo lehtori Matti Rautiainen
Käsienpesu on tehokas tapa ehkäistä koronaa, mutta monille se ei ole mahdollista – Pakolaisapu aloitti hygieniakoulutukset Ugandan pakolaisasutusalueilla
Podcast: Rasistinen nimittely vahingoittaa mielenterveyttä – ”Kuulemme sitä niin paljon, että luulemme sen olevan normaalia”, sanoo Fiona Musangamfura
Kysely: Jemenin lapset kärsivät peloista ja masennuksesta – Koronavirus luo uusia uhkia
Liialliset sateet uhkaavat Pakistanin viljasatoa – ”Koko vuoden kylvökiertomme on mennyt sekaisin”
Hävikkiruokabisnes tuli jäädäkseen
Adolfo Vera ja Ahmad Hosseini ovat eri sukupolvien maahanmuuttajia Suomessa – ”Silloin juotiin aina kolme kuppia kahvia”
Naisten sukuelinten silpomien taustalla on sukupuolten epätasa-arvo, mutta edes vastustajat eivät aina ymmärrä sitä – Suomalainen väitöstutkimus peräänkuuluttaa juurisyihin puuttumista