Uutiset Ympäristö

Laiton puukauppa käy Kongossa

Mai-Ndomben sademetsästä laittomasti kaadettua puuta lähtee tonneittain ulkomaille tai myytäväksi pimeillä markkinoilla. Maailmapankilla on alueella ilmastonmuutosohjelma, mutta tuoreen raportin mukaan se ei ole kunnioittanut paikallisten oikeuksia.
Hakattua sademetsää Kongossa
Kongon demokraattisen tasavallan laajoja sademetsiä verottavat muun muassa laittomat hakkuut ja peltojen raivaus kulottamalla. (Kuva: Taylor Toeka Kakala / IPS)

(IPS) -- Inongon satamasta Kongon demokraattisessa tasavallassa rahdataan venekuormittain sademetsän puuta pääkaupunkiin Kinshasaan ja ulkomaille. Toiminta on tuhoisaa metsille ja niiden asukkaille.

Mai-Ndomben maakunnan pääkaupunki Inongo sijaitsee noin 650 kilometriä koilliseen Kinshasasta. Tukit on kaadettu laittomasti Mai-Ndomben metsästä, jonka pinta-ala on lähes kolmannes Suomesta. Kongon altaalla sijaitsee maailman toiseksi suurin sademetsä Etelä-Amerikan Amazonin jälkeen.

”Täältä lähtee tonneittain puuta vesi- ja maateitse ulkomaille tai myytäväksi pimeillä markkinoilla. Sademetsässä lojuu lisää tukkeja, joista osa odottaa kyytiä ja toiset ovat mädäntyneet siellä jo vuosia”, ympäristöaktivisti Prosper Ngobila vahvistaa.

”Tämä lasti on menossa ulkomaille. Minä hoidan vain kuljetuksen mutta olen ymmärtänyt, että tämän bisneksen takana on hyvin vaikutusvaltainen henkilö”, sanoo Mbo-niminen mies, joka toi rekkalastin puuta satamaan.

Rikkaat luonnonvarat

Mai-Ndomben metsässä kasvaa harvinaisia trooppisia puita, ja siellä elää 7 500 bonoboa, jotka ovat uhanalaisia ihmisapinoita ja ihmisen lähimpiä sukulaisia.

Maakunnan vajaaseen kahteen miljoonaan asukkaaseen kuuluu noin 73 000 batwa-pygmiä, joiden elämäntapana on keräily ja metsästys sademetsässä. Maanomistusoikeudet heiltä enimmäkseen puuttuvat.

Tuoreiden tutkimusten mukaan sademetsän uumenista löytyy myös timantteja, öljyä, nikkeliä, kuparia sekä hiiltä ja Mai-Ndombe -järven pohjassa sijaitsee rikas uraaniesiintymä.

Asukkaat unohdettiin

Maailmanpankki ryhtyi vuonna 2016 rahoittamaan Kongossa lukuisia REDD+-hankkeita, joiden on tarkoitus pelastaa sademetsää ja hidastaa ilmastonmuutosta. Tuki on yli 70 miljoonaa euroa vuodessa, ja sen pitäisi myös edistää sademetsän asukkaiden kestäviä elinkeinoja.

REDD+-mekanismi (Reducing Emissions from Deforestation and Forest Degradation) antaa kehitysmaille mahdollisuuden saada korvausta päästövähennyksistä, joita syntyy metsiä suojelemalla.

Kongon hankkeissa asukkaiden oikeutta maahan ei ole kunnioitettu, Rights and Resources Initiative (RRI) -järjestön maaliskuussa julkaistu raportti moittii. Se kehottaa jäädyttämään rahoituksen, kunnes tilanne on selvitetty.

Raportin laatinut Marine Gauthier muistuttaa, että Mai-Ndomben luonnonvaroja on aina hyödynnetty paikallisen väestön kustannuksella.

”Teolliset hakkuuluvat on myönnetty asukkaiden perinteisille maille ilman heidän suostumustaan. Heidän elinympäristöään on tuhottu korvauksitta ja suojelualueiden perustamisella on estetty heitä harjoittamasta omia elinkeinojaan”, Gauthier listaa.

Toimeenpano viipyy

Kongon metsälaki vuodelta 2014 antaa alkuperäiskansoille ja kyläyhteisöille luvan omistaa metsää 50 000 hehtaariin asti. Mai-Ndomben alueella 13 yhteisöä on hakenut omistusoikeutta yhteensä yli 65 000 hehtaarin alueelle, mutta niille on myönnetty vain 300 hehtaaria kullekin.

Pienviljelijä Alfred Mputu, 56, on viljellyt maitaan vuosikymmeniä mutta odottaa yhä papereita omistusoikeudesta. ”Missä me sitten elämme, jos valtio päättää myydä maat ulkomaisille yhtiöille tai rikkaille ja mahtaville ihmisille”, hän aprikoi.

Etelä-Afrikassa toimivan Institute for Security Studies (ISS) -laitoksen tutkija Zachary Donnenfeld pitää Mputun pelkoa aiheellisena: ”Arvelen, että Kongon valtio on kiinnostuneempi myymään maat ylikansallisille yhtiöille kuin toimimaan asukkaiden hyväksi.”

Gauthierin mukaan tilanne synnyttää köyhyyttä sekä kiistoja kehityshankkeiden ja asukkaiden välille ja myös paikallisyhteisöjen kesken.

”Tutkimukset osoittavat, että tehokkain tapa suojella metsiä on antaa ne asukkaiden hallintaan ja hoitoon”, hän muistuttaa.

Ympäristö talouskauppabiodiversiteettiilmastonmuutosmetsätsuojelu Kongon demokraattinen tasavalta

Lue myös

Maskilla ja kypärällä suojautunut ihminen ruiskuttaa nestettä.

Raportti: Koronapandemian kaltaiset taudit yleistyvät, jos luonnon riistoon ei puututa

Zoonoosit eli eläinperäiset taudit tappavat vuosittain kaksi miljoonaa ihmistä. Syynä on muun muassa kestämätön luonnonvarojen käyttö, kertoo YK:n ympäristöohjelma. Se peräänkuuluttaa tieteenalojen välistä yhteistyötä tilanteen ratkaisemiseksi.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Puolilähikuva naisesta vihreällä penkillä kimppu vaaleanpunaisia neilikoita kädessään

”Meidän aikamme on narsistista pöhöttyneisyyttä ja omakuvien monistamista” – Tanssija Sanna Kekäläinen teki esityksen ilmastonmuutoksesta ja ihmisen vaikutuksesta maapalloon

Sanna Kekäläinen pohti vuosia, miten kääntää ilmastonmuutos esittävien taiteiden kielelle. Tuloksena on Kansallisteatterin suurella näyttämöllä ensi-iltansa saava teos If I Would Lose My Voice, jonka keskiössä eivät ole ihmiset henkilökohtaisine tunteineen vaan maapallo, jolla ihmiset ovat "pelkkiä pieniä kakkiaisia”.
Myyntikoju ja ihmisiä kadun varrella.

Lähes kolmannes haitilaisista kärsii nälästä – Köyhyyden siemenet kylvettiin jo siirtomaa-aikoina, ja siksi maan kriisi on helppo unohtaa

Kroonisesta ruokapulasta kärsivään Haitiin on vaikea löytää avustusrahaa, sillä köyhyys ei ole mitään uutta tai dramaattista. ”Pelkkä epäonnistuneena oleminen ei ylitä uutiskynnystä”, toteaa Latinalaisen Amerikan historian ja tutkimuksen dosentti Pekka Valtonen.
Rivi pientaloja, joiden katolla on aurinkopaneelit

Aurinkoenergian käyttö lisääntyy Brasiliassa – Kymmeniä tuhansia uusia työpaikkoja koronasta huolimatta

Aurinkoenergian käyttö sähkövoiman lähteenä kasvaa Brasiliassa kovaa vauhtia. Samaan aikaan kun korona on lisännyt työttömyyttä muilla aloilla, aurinkoenergiahankkeet ovat synnyttäneet maahan tänä vuonna lähes 40 000 uutta työpaikkaa. Kasvun taustalla ovat pääosin yksityiset kuluttajat ja yritykset, sillä aurinkoenergia tulee monia muita energiamuotoja halvemmaksi.
Aasi ja kaksi lasta keräämässä vettä keltaisiin kanistereihin

Moni senegalilaistyttö lopettaa koulunkäynnin kuukautisten vuoksi – Ongelmina käymälätilojen ja veden puute

Yli puolet senegalilaisista koulutytöistä jää joskus pois koulusta kuukautisten vuoksi ja moni joutuu lopettamaan kokonaan. Senegalin kouluista vain yhdellä prosentilla on erilliset tyttöjen käymälät. Kuukautishygienian ylläpitoa hankaloittaa myös paheneva vesipula.

Tuoreimmat

”Meidän aikamme on narsistista pöhöttyneisyyttä ja omakuvien monistamista” – Tanssija Sanna Kekäläinen teki esityksen ilmastonmuutoksesta ja ihmisen vaikutuksesta maapalloon
Aurinkoenergian käyttö lisääntyy Brasiliassa – Kymmeniä tuhansia uusia työpaikkoja koronasta huolimatta
Moni senegalilaistyttö lopettaa koulunkäynnin kuukautisten vuoksi – Ongelmina käymälätilojen ja veden puute
”Suhtaudumme puihin ja luontoon samoin kuin ihmisiin” – Uusi teknologia auttaa kenialaista alkuperäiskansaa maaoikeuksiensa puolustamisessa
Avustusjärjestöt: Jemen ”hirvittävän katastrofin” partaalla – Uhkana kolera, korona, nälkä ja tulvat
Senegalissa on vain muutama naispuolinen startup-yrittäjä ja Siny Samba, 28, on yksi heistä
YK:n kestävän kehityksen raportti: Afrikan maat saavuttaneet ilmastotavoitteet parhaiten, Suomi ja muut länsimaat listan häntäpäässä
Lähes kolmannes haitilaisista kärsii nälästä – Köyhyyden siemenet kylvettiin jo siirtomaa-aikoina, ja siksi maan kriisi on helppo unohtaa
Puhetta ymmärtävä chatbotti yhdistää intialaiset pienviljelijät ja kuluttajat – Digitaalinen markkinapaikka korjaa pandemian aiheuttamia häiriöitä
Egypti ja Etiopia vesisodan kynnyksellä – Egyptiläiset pelkäävät, että Etiopian jättipato vie Niilin vedet

Luetuimmat

YK:n kestävän kehityksen raportti: Afrikan maat saavuttaneet ilmastotavoitteet parhaiten, Suomi ja muut länsimaat listan häntäpäässä
”Meidän aikamme on narsistista pöhöttyneisyyttä ja omakuvien monistamista” – Tanssija Sanna Kekäläinen teki esityksen ilmastonmuutoksesta ja ihmisen vaikutuksesta maapalloon
Tutkimus: Alle 15-vuotiaiden tyttöjen sukuelinten silpominen romahtanut Afrikassa – ”Riskitekijät ovat silti yhä vallalla”
Zimbabwe pidätti protestijohtajan
Koronavirus on vauhdittanut etäoppimista myös kehittyvissä maissa – Moni kuitenkin putosi kyydistä, eivätkä kaikki pääse enää takaisin
Akkuteollisuus ei pärjäisi ilman Kongon pahamaineisia kaivoksia – Koboltin eettisyyttä on vaikea varmistaa, sanoo kaivosalueella vieraillut suomalaistutkija
Lähes kolmannes haitilaisista kärsii nälästä – Köyhyyden siemenet kylvettiin jo siirtomaa-aikoina, ja siksi maan kriisi on helppo unohtaa
Luoteis-Syyriassa vahvistettu ensimmäinen koronavirustapaus – ”Koronavirus tulee leviämään pakolaisleireillä kulovalkean tavoin”
Puiden istutusta ylistetään ilmastonmuutoksen ratkaisukeinona – Tutkijoiden mukaan pahimmillaan vaikutus voi olla kuitenkin päinvastainen
Maailmassa on tarpeeksi ruokaa, mutta koronavirus voi silti aiheuttaa ruokakriisin – Yksi syy ovat huonosti toimivat tuotantoketjut