Uutiset Ympäristö

Laiton puukauppa käy Kongossa

Mai-Ndomben sademetsästä laittomasti kaadettua puuta lähtee tonneittain ulkomaille tai myytäväksi pimeillä markkinoilla. Maailmapankilla on alueella ilmastonmuutosohjelma, mutta tuoreen raportin mukaan se ei ole kunnioittanut paikallisten oikeuksia.
Hakattua sademetsää Kongossa
Kongon demokraattisen tasavallan laajoja sademetsiä verottavat muun muassa laittomat hakkuut ja peltojen raivaus kulottamalla. (Kuva: Taylor Toeka Kakala / IPS)

(IPS) -- Inongon satamasta Kongon demokraattisessa tasavallassa rahdataan venekuormittain sademetsän puuta pääkaupunkiin Kinshasaan ja ulkomaille. Toiminta on tuhoisaa metsille ja niiden asukkaille.

Mai-Ndomben maakunnan pääkaupunki Inongo sijaitsee noin 650 kilometriä koilliseen Kinshasasta. Tukit on kaadettu laittomasti Mai-Ndomben metsästä, jonka pinta-ala on lähes kolmannes Suomesta. Kongon altaalla sijaitsee maailman toiseksi suurin sademetsä Etelä-Amerikan Amazonin jälkeen.

”Täältä lähtee tonneittain puuta vesi- ja maateitse ulkomaille tai myytäväksi pimeillä markkinoilla. Sademetsässä lojuu lisää tukkeja, joista osa odottaa kyytiä ja toiset ovat mädäntyneet siellä jo vuosia”, ympäristöaktivisti Prosper Ngobila vahvistaa.

”Tämä lasti on menossa ulkomaille. Minä hoidan vain kuljetuksen mutta olen ymmärtänyt, että tämän bisneksen takana on hyvin vaikutusvaltainen henkilö”, sanoo Mbo-niminen mies, joka toi rekkalastin puuta satamaan.

Rikkaat luonnonvarat

Mai-Ndomben metsässä kasvaa harvinaisia trooppisia puita, ja siellä elää 7 500 bonoboa, jotka ovat uhanalaisia ihmisapinoita ja ihmisen lähimpiä sukulaisia.

Maakunnan vajaaseen kahteen miljoonaan asukkaaseen kuuluu noin 73 000 batwa-pygmiä, joiden elämäntapana on keräily ja metsästys sademetsässä. Maanomistusoikeudet heiltä enimmäkseen puuttuvat.

Tuoreiden tutkimusten mukaan sademetsän uumenista löytyy myös timantteja, öljyä, nikkeliä, kuparia sekä hiiltä ja Mai-Ndombe -järven pohjassa sijaitsee rikas uraaniesiintymä.

Asukkaat unohdettiin

Maailmanpankki ryhtyi vuonna 2016 rahoittamaan Kongossa lukuisia REDD+-hankkeita, joiden on tarkoitus pelastaa sademetsää ja hidastaa ilmastonmuutosta. Tuki on yli 70 miljoonaa euroa vuodessa, ja sen pitäisi myös edistää sademetsän asukkaiden kestäviä elinkeinoja.

REDD+-mekanismi (Reducing Emissions from Deforestation and Forest Degradation) antaa kehitysmaille mahdollisuuden saada korvausta päästövähennyksistä, joita syntyy metsiä suojelemalla.

Kongon hankkeissa asukkaiden oikeutta maahan ei ole kunnioitettu, Rights and Resources Initiative (RRI) -järjestön maaliskuussa julkaistu raportti moittii. Se kehottaa jäädyttämään rahoituksen, kunnes tilanne on selvitetty.

Raportin laatinut Marine Gauthier muistuttaa, että Mai-Ndomben luonnonvaroja on aina hyödynnetty paikallisen väestön kustannuksella.

”Teolliset hakkuuluvat on myönnetty asukkaiden perinteisille maille ilman heidän suostumustaan. Heidän elinympäristöään on tuhottu korvauksitta ja suojelualueiden perustamisella on estetty heitä harjoittamasta omia elinkeinojaan”, Gauthier listaa.

Toimeenpano viipyy

Kongon metsälaki vuodelta 2014 antaa alkuperäiskansoille ja kyläyhteisöille luvan omistaa metsää 50 000 hehtaariin asti. Mai-Ndomben alueella 13 yhteisöä on hakenut omistusoikeutta yhteensä yli 65 000 hehtaarin alueelle, mutta niille on myönnetty vain 300 hehtaaria kullekin.

Pienviljelijä Alfred Mputu, 56, on viljellyt maitaan vuosikymmeniä mutta odottaa yhä papereita omistusoikeudesta. ”Missä me sitten elämme, jos valtio päättää myydä maat ulkomaisille yhtiöille tai rikkaille ja mahtaville ihmisille”, hän aprikoi.

Etelä-Afrikassa toimivan Institute for Security Studies (ISS) -laitoksen tutkija Zachary Donnenfeld pitää Mputun pelkoa aiheellisena: ”Arvelen, että Kongon valtio on kiinnostuneempi myymään maat ylikansallisille yhtiöille kuin toimimaan asukkaiden hyväksi.”

Gauthierin mukaan tilanne synnyttää köyhyyttä sekä kiistoja kehityshankkeiden ja asukkaiden välille ja myös paikallisyhteisöjen kesken.

”Tutkimukset osoittavat, että tehokkain tapa suojella metsiä on antaa ne asukkaiden hallintaan ja hoitoon”, hän muistuttaa.

Ympäristö talouskauppabiodiversiteettiilmastonmuutosmetsätsuojelu Kongon demokraattinen tasavalta

Lue myös

Öljynporauslautta merellä, taustalla vuoria

YK-raportti varoittaa luonnonvarojen tuhlaamisesta: Kulutus kolminkertaistunut 1970-luvulta

Ihmiskunta kuluttaa luonnonvaroja kuin viimeistä päivää, todetaan tuoreessa raportissa. Sen mukaan maapallon resursseja on yksinkertaisesti ryhdyttävä käyttämään säästeliäämmin, jotta tuhokierre saadaan poikki.
Kaivosyhtiön rakennuksia kukkulan juurella

Ylikansalliset kaivosyhtiöt valtaavat alaa Keski-Amerikassa

Kaivosyhtiöiden toiminta on viime vuosikymmeninä kiihtynyt monissa Keski-Amerikan maissa. El Salvador kielsi kaiken louhinnan maaliskuussa 2017, mutta muissa maissa kiistat jatkuvat. Guatemalan San Rafael Las Floresissa asukkaat syyttävät kaivosta elinkeinonsa sekä vesien ja luonnon turmelemisesta.
Kolme ihmistä selin kameraan käsi kädessä katsomassa mangrovemetsiä

Kalastajakylien asukkaat pelastavat mangrovemetsiä Myanmarissa – Tärkeä keino ilmastonmuutoksen vastaisessa taistelussa

Shwe Thaung Yanin alueen mangrovesta oli 75 prosenttia ehtinyt tuhoutua hakkuissa, joita tehtiin polttopuun saamiseksi ja katkarapufarmien perustamiseksi. Kalastajakylien asukkaat ovat kuitenkin istuttaneet viime vuosina yli 700 000 tainta tuhoutuneiden tilalle. Samalla monet saavat elinkeinon simpukankasvatuksesta.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Erivärisiä puuvärejä pöydällä

Suomessa halutaan koulutuksesta sekä vientivaltti että kehitysyhteistyön kärkitavoite – ”Mallimaan” menestystarinaa voi kuitenkin olla vaikea toistaa maailmalla

Ulkoministeriön vetämä työryhmä haluaisi muun muassa koulutusvientiyritykset ja korkeakoulut mukaan parantamaan koulutusta kehitysmaissa. Tutkija Henna Juusolan mukaan koulutusviennin etiikasta pitäisi kuitenkin käydä enemmän ja avoimempaa keskustelua.
Nainen esittelee kangasta

Keniassa esiteltiin kestävän kehityksen innovaatioita – Tuhoisasta vesihyasintista tuli hyötykasvi

Nigerialaisen Achenyo Idachaba-Obaron perustama sosiaalinen yritys on kouluttanut jo 350 naista valmistamaan käsitöitä vesihyasintista punotusta narusta. Se on yksi Nairobin kestävän kehityksen messuilla esitellyistä innovaatioista.
Pyörätuolimerkki tiiliseinässä

”Ostanko lääkkeitä vai leipää?” – Vammaisten henkilöiden köyhyydestä on puhuttava

Vammaisen henkilön arki on usein arvaamatonta, jatkuvaa tulojen ja menojen tasapainottelua. Perusturvan leikkaukset ja indeksijäädytykset ovat kurittaneet vähävaraisten vammaisten ihmisten elämää Suomessa, kirjoittaa Tuula Paasivirta.
Sairaanhoitaja tarkastelee lääkepakkausta toimistossa

”Älä kerro aviomiehelleni” – Marshallinsaarilla kymmenet ihmiset sairastuvat vuosittain lepraan

Lepraan pidetään helposti jo nitistettynä tautina, mutta Tyynellä valtamerellä sijaitsevilla Marshallinsaarilla sitä tavataan yhä. Potilaita yhdistää yksi asia: he haluavat salata sairautensa.