Uutiset Terveys

Laiton elinkauppa kiihtyy - ”Rikkailla on mahdollisuus ostaa elimiä, ja köyhät päätyvät myymään niitä”

Laiton elinkauppa on viime vuosina lisääntynyt esimerkiksi Intiassa, Pakistanissa, Egyptissä ja Meksikossa. Maailman terveysjärjestön asiantuntijan mukaan prosessi muuttuu yhä julkeammaksi.
Munuaismalja leikkaussalissa
Elinsiirto pelastaa ihmishenkiä, mutta viime vuosina ongelmaksi on noussut laiton elinkauppa. (Kuva: Aaron Gilson / CC BY-NC-ND 2.0)

(IPS) -- Maailmassa tilastoitiin yli 126 000 elinsiirtoa vuonna 2015. Koska kysyntää on paljon enemmän, se on synnyttänyt laittomat elinmarkkinat. Uhreiksi joutuvat köyhät eri puolilla maailmaa.

Aitoja ”varaosia” ihmiselle saadaan ainoastaan eläviltä tai kuolleilta elinluovuttajilta. Koska vapaaehtoisia luovuttajia ei ole riittävästi, toimintaa on alettu kannustaa rahalla. Laiton elinkauppa on viime vuosina kiihtynyt esimerkiksi Intiassa, Pakistanissa, Egyptissä ja Meksikossa. Eniten siirretään munuaisia, maksoja ja sydämiä.

Elinsiirtoihin erikoistunut kirurgi Francis Delmonico on nähnyt monenlaisia käytäntöjä tehtävässään Maailman terveysjärjestön WHO:n neuvonantajana. Hän pitää tilannetta synkkänä.

”Rikkailla on mahdollisuus ostaa elimiä, ja köyhät päätyvät myymään niitä. Matkustamalla Intiaan voi saada uuden elimen paikalliselta tai Afrikasta tuodulta luovuttajalta. Sitä tapahtuu päivittäin, ja prosessi muuttuu yhä julkeammaksi”, Delmonico kertoo.

Helmikuussa maailman lehtiin levisi juttu intialaisesta miehestä, joka myi vaimonsa munuaisen tämän tietämättä. Nainen joutui hengenvaaraan, kun jäljelle jäänyt munuainen tulehtui.

Rahalla jonon ohi

Delmonico muistuttaa, että epäoikeudenmukaisuutta liittyy elinsiirtoihin myös esimerkiksi Yhdysvalloissa. Lähi-idästä ja Japanista saapuvat äveriäät henkilöt ohittavat paikalliset, jotka ovat voineet jonottaa kuolleelta vapautuvaa sydäntä jo pitkään.

”Jos on rahaa, uuden elimen voi aina ostaa”, Delmonico sanoo.

Kiinalla oli aiemmin tapana ottaa elimiä kuolemaantuomituilta rikollisilta, mitä pidettiin eettisesti arveluttavana. Käytäntö kiellettiin lopulta 2015.

”Kiinaa painostettiin muuttamaan käytäntöä sillä uhalla, että sieltä tulevia artikkeleita ei enää julkaista kansainvälisissä lääketieteen raporteissa. Koska Kiina pyrkii maailman johtoon lääketieteen ja varsinkin elinsiirtojen osaajana, se taipui kieltoon”, Delmonico kertoo.

Vapaaehtoisten elinluovuttajien määrä nousi Kiinassa 4 080:een vuonna 2016, kun heitä oli 37 vuonna 2010.

Iranin tilanne huolestuttaa Delmonicoa, koska maa ylläpitää ainoana maailmassa laillista elinkauppaa. Hänen mukaansa kauppaan liittyy korruptiota, joka estää köyhiä saamasta siirrännäisiä.  ”Kulissien takana luovuttaja tinkii lisää hintaa ja ostajan on suostuttava.”

Uskonto ei estä

Islamin, katolilaisuuden ja juutalaisuuden piiristä kuuluu ajoittain näkemyksiä, joiden mukaan kyseinen uskonto kieltää elinsiirrot. Delmonicon mukaan missään ei kuitenkaan kielletä kuolleen henkilön elimen vastaanottamista, joten elinten testamenttaaminenkin on siten käytännössä sallittua.

Global Financial Integrity (GFI) arvioi vuodentakaisessa raportissaan, että laittoman elinkaupan arvo saattaa olla yli miljardi euroa vuodessa. Ihmiskaupassa ylipäätään liikkuu jopa 125 miljardia euroa, ja se kuuluu maailman tuottoisimpiin rikoksiin huumekaupan ohella.

Delmonicon mukaan elinkaupan suitsiminen vaatii täydellistä läpinäkyvyyttä: jokainen luovuttaja ja vastaanottaja kirjataan ylös, ja kaikki tieto on terveysviranomaisten saatavilla. Koko prosessin on oltava kunkin maan terveysministeriön valvonnassa, jotta voidaan estää luovuttajien hyväksikäyttö sekä vähentää komplikaatioiden ja kuolemantapausten vaaraa.

Terveys lakioikeus ja rikosterveyssairaus/lääkintä Suomen IPS

Lue myös

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Naisia torilla pakolaisleirillä

Budjettiesitys 2019: Kansa pitää kehitysyhteistyötä tärkeänä, valtio esittää vain pientä korotusta

Talousarvioesitys lupaa kehitysyhteistyöhön hiukkasen lisää rahaa, mutta Suomi jää edelleen kauas omista sitoumuksistaan. Kansalaisjärjestöjen heikko rahoitus kurittaa kaikkein köyhimpiä, tyttöjä ja tasa-arvotyötä.
Ihmisiä Pride-kulkueessa

Seta: Muunsukupuolisten hoidon rajoittaminen lisää itsetuhoisuuden määrää – "HUS:n ja TAYS:n linjaukset päinvastaisia kuin alan kansanvälinen kehitys"

Uudessa kansainvälisessä tautiluokitusjärjestelmässä ei enää erotella hoidettavia transsukupuolisiin ja muunsukupuolisiin. Seta vaatii Suomea toimimaan samoin ja takaamaan sukupuolenkorjaushoidot myös muille kuin itsensä naiseksi tai mieheksi kokeville.
Mielenosoittajia

Ortega ajaa Nicaraguaa umpikujaan, yli 23 000 paennut Costa Ricaan – ”Vaikea poistaa syöpäläistä, jonka lonkerot ulottuvat joka kolkkaan”

Nicaraguan tilannetta pidempään seuranneille huhtikuussa alkanut mielenosoitusaalto ei tullut yllätyksenä. Jatko on Ortegan käsissä: suostuuko hän luopumaan vallasta ja järjestämään uudet vaalit?
Värikkäitä ilmapalloja

Costa Rica hyväksymässä samaa sukupuolta olevien avioliiton

Costa Rican korkein oikeus on linjannut syrjiväksi lain, jonka kieltää samaa sukupuolta olevia solmimasta avioliiton. Laki lakkaa olemasta voimassa, vaikka sen muuttamisesta ei päästäisi sopuun parlamentissa.
Varoituskyltti jossa lukee "Heat kills"

YK: Viilennys myös köyhien oikeus – tulisi toteuttaa ilman ilmastohaittoja

Kun ilmasto lämpenee, tarvitaan lisää jäähdytystä, mikä kuluttaa energiaa, mikä taas lämmittä ilmastoa. Tällä hetkellä kymmenesosa ilmaston lämpenemisestä johtuu jäähdytyksestä, ja osuus on nopeassa kasvussa.