Uutiset Afganistanin konflikti

Lähes puolet afganistanilaislapsista ei käy koulua – tilastot heikkenivät ensimmäistä kertaa vuosiin

Joissakin Afganistanin maakunnissa jopa 85 prosenttia tytöistä ei käy koulua.
Oppilaita luokassa
Lähes puolet afganistanilaislapsista ei käy koulua. Kuvassa Sufi Sahib Janin koulun oppilaita Kandaharin maakunnassa vuonna 2015. (Kuva: Ishaq Anis / Rumi Consultancy, World Bank Photo Collection)

Noin 3,7 miljoonaa afganistanilaista 7–17-vuotiasta ei käy koulua. Se tarkoittaa lähes puolta maan lapsista, käy ilmi maan opetusministeriön sekä YK:n lastenjärjestön Unicefin tutkimuksesta.

Tutkimuksen mukaan poissa koulusta olevien lasten määrä on kasvanut nyt ensimmäistä kertaa sitten vuoden 2002. 

Syinä ovat jatkuva konflikti, heikkenevä turvallisuustilanne, lapsiavioliitot, syvään juurtunut köyhyys sekä tyttöjen syrjintä. 

60 prosenttia poissa koulusta olevista on tyttöjä, ja pahimmissa maakunnissa jopa 85 prosenttia tytöistä ei käy koulua. 

Afganistanin turvallisuustilanne on heikentynyt viime vuosina. Viime vuonna yli 3 400 siviiliä kuoli väkivaltaisuuksissa. Tällä hetkellä maata vaivaa myös kuivuus, joka voi YK:n mukaan ajaa jopa kaksi miljoonaa ihmistä vakavaan ruokapulaan.

Tutkimuksen mukaan hyvä uutinen on kuitenkin se, että koulun keskeyttämisluvut ovat alhaiset ja lukutaitoprosentti on parantunut. Nuorista 54 prosenttia osaa nyt lukea, kun vuonna 2005 osuus oli vain 31.

Tutkimuksessa suositellaan esimerkiksi varhaiskasvatuksen ja yhteisöpohjaisen koulutuksen lisäämistä, naisopettajien rekrytoimista, lapsiavioliittoihin puuttumista sekä hygienia- ja sanitaatiomahdollisuuksien parantamista kouluissa.

”Tyttöjen ja poikien saaminen kouluun on paljon enemmän kuin luokassa istumissa. Kyseessä on rutiinien ja vakauden tuominen elämään. Se on viisas investointi, kun otetaan huomioon turvattomuus osissa maata”, sanoo Unicefin Afganistanin edustaja Adele Khodr tiedotteessa.

Afganistanin konfliktiKoulutus kehitysmaissa koulutuslapsetnuorisokonflikti Afganistan Suomen UNICEF

Lue myös

Afganistanin lippu

Afganistanin konfliktissa kuoli viime vuonna eniten siviilejä sen jälkeen, kun YK aloitti tilastoinnin

Afganistanissa tapettiin viime vuonna yli 3 800 siviiliä. Syynä on itsemurhaiskujen sekä muun muassa ilmaoperaatioiden kasvu. Ihmisoikeusjärjestö Amnesty International on aiemmin vaatinut, ettei Afganistaniin enää palautettaisi turvapaikanhakijoita.
Afganistanin lippu

Selvitys Afganistaniin palautetuista lapsista: Moni ei pääse edes kouluun

Pelastakaa Lapset -järjestö vaatii, että EU-maat lopettavat turvapaikanhakijalasten palauttamisen Afganistaniin. Lähes kolme neljäsosaa tutkimukseen osallistuneista lapsista sanoi, että he eivät tunteneet oloaan turvalliseksi palautusprosessin aikana.
Afganistan-palautuksia vastustavia mielenosoittajia Helsingissä

Helsingissä osoitettiin mieltä Afganistan-palautuksia vastaan – Sisäministerille luovutettiin lähes 18 000 allekirjoituksen vetoomus

Ihmisoikeusjärjestö Amnesty Internationalin järjestämässä mielenosoituksessa luovutettiin sisäministeri Kai Mykkäselle (kok) vetoomus, jotta ketään ei palautettaisi Afganistaniin. ”Haluamme, että hengellämme ei pelata poliittista peliä”, vetosi afganistanilainen ihmisoikeusaktivisti Mohammad Javid.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Erivärisiä puuvärejä pöydällä

Suomessa halutaan koulutuksesta sekä vientivaltti että kehitysyhteistyön kärkitavoite – ”Mallimaan” menestystarinaa voi kuitenkin olla vaikea toistaa maailmalla

Ulkoministeriön vetämä työryhmä haluaisi muun muassa koulutusvientiyritykset ja korkeakoulut mukaan parantamaan koulutusta kehitysmaissa. Tutkija Henna Juusolan mukaan koulutusviennin etiikasta pitäisi kuitenkin käydä enemmän ja avoimempaa keskustelua.
Nainen esittelee kangasta

Keniassa esiteltiin kestävän kehityksen innovaatioita – Tuhoisasta vesihyasintista tuli hyötykasvi

Nigerialaisen Achenyo Idachaba-Obaron perustama sosiaalinen yritys on kouluttanut jo 350 naista valmistamaan käsitöitä vesihyasintista punotusta narusta. Se on yksi Nairobin kestävän kehityksen messuilla esitellyistä innovaatioista.
Pyörätuolimerkki tiiliseinässä

”Ostanko lääkkeitä vai leipää?” – Vammaisten henkilöiden köyhyydestä on puhuttava

Vammaisen henkilön arki on usein arvaamatonta, jatkuvaa tulojen ja menojen tasapainottelua. Perusturvan leikkaukset ja indeksijäädytykset ovat kurittaneet vähävaraisten vammaisten ihmisten elämää Suomessa, kirjoittaa Tuula Paasivirta.
Sairaanhoitaja tarkastelee lääkepakkausta toimistossa

”Älä kerro aviomiehelleni” – Marshallinsaarilla kymmenet ihmiset sairastuvat vuosittain lepraan

Lepraan pidetään helposti jo nitistettynä tautina, mutta Tyynellä valtamerellä sijaitsevilla Marshallinsaarilla sitä tavataan yhä. Potilaita yhdistää yksi asia: he haluavat salata sairautensa.